Voi ei, löysin suuren rakkauteni häistä kuvia FB:sta...
Menin ja katsoin...Itse hääparista ei ollut kuin yksi kuva. Mutta se riitti. Tiedän nyt, miltä hänen vaimonsa näyttää (tumma kuten minä), ja että mies on yhtä komea kuin ennenkin.
Miten pääsen tästä yli?
Minulla on oma onnellinen elämä nykyään, erostammekin on jo yli 7 vuotta. Silti välillä haikailen menneitä, en varmaan koskaan pääse 100%:sesti yli hänestä.
Kommentit (5)
Ehkä teidän jutun ei ollut tarkoitus onnistua. Joskus elämässä vain on asioita joiden ei kuulu mennä niin kuin toivoo. Jospa ajan myötä sinä olisit halunnut jättää hänet, vaikka olitkin todella rakastunut.
Ehkä sinun tiesi oli tarkoitus kulkea nykyisen miehesi kanssa. Monesti jälkeen päin huomaa, että olipa hölmö kun toivoi jonkun suhteen onnistuvan kun sen jälkeen tuli parempi.
Tuntuuko sinusta, että hän olisi oikeasti ollut sinulle parempi kuin nykyinen mies? Oletko miettinyt miksi kaipaat häntä? Tuleeko kaipaus vain siitä, että hän oli ainoa, joka on sinut eläissäsi jättänyt? Tuliko ero suhteen nousukiidossa ja siksi tuntuu pahalta?
Sinun täytyy vain unohtaa ja antaa olla, älä turhaan kiduta itseäsi.
ettet enempiä jaksa ja niin pääset siitä ylitse (kokemusta on).
En kuitenkaan koskaan ikimaailmassa kuvitellut, että juuri meidän suhteemme epäonnistuisi. Ristiriitaista, tiedän.
Ongelma oli lähinnä siinä, etten sopeutunut hänen ympyröihinsä, asuin siis ulkomailla. Hän näki kuinka paljon iloisempi ja onnellisemman oloinen olin täällä Suomessa. Se kuulemma oli yksi syy eroon. Ja olen siitä kyllä tavallaan kiitollinenkin. Hänen kotikaupungissaan olin melkoisen ahdistunut. En voisi kuvitella vielä tänä päivänäkään matkustavani sinne, edes lyhyeksi viikonlopuksi pakettimatkalle!
Siltikin....se on vaan sellainen haavekuva, joka ei varmaan koskaan olisi toteutunut. Hän nyt vaan sattui olemaan tosi komea ja nykyisin varmaan tosi hyvä tuloinen.
Tiedän, ettei ulkoiset seikat olisi minua pidemmän päälle tehnyt onnelliseksi. Ulkoiset asiat olivat jo silloin kunnossa, nyt ne vaan olisi vielä paremmin, tietysti kun molemmat olemme jo valmistuneet ja työelämässä.
Olen uskotellut itselleni, että minun olikin alunperin tarkoitus päätyä nykyisen mieheni kanssa yhteen. Miehen, jonka tunsin jo ennen exääni. Tarvitsin vaan väliin hänet, jotta saatoin aloittaa nykyisen mieheni kanssa täällä Suomessa. Olin nimittäin ennen tosi kaukokaipuinen ja lähtö ulkomaille oli ainut ja silloin oikea vaihtoehto. Kun sain sen (karvaasti) kokea, saatoin palata ja päätyä yhteen nykyisen mieheni kanssa...joka oli kaikki ne vuodet muuten minua salaa rakastanut ;-)
Että onhan se näin paljon parempi!! Tiedän. Ja tämän kirjoittaminen helpottaa ja selvittää huomattavasti taas päätäni.
Huoh,
ap
Yritä muistaa hänestä kaikki huonot puolet ja muistele vain niitä, se auttaa.