Miksi elämä on pelkkää työtä ja työtä?
En tykkää yhtään tästä nykyajan elämästä.Mutta ei auta...pakkohan se on töitä tehdä ja leipänsä ansaittava. kun olin vielä ktona lasten kanssa niin elämä oli ihanaa kun sai olla lasten kanssa ja nauttia elämästä. Nyt kun on töissä niin ei enään ehdi paljoa ulkoilla lasten kanssa ja tuntuu että olen menettänyt elämäni. Kuulostaa varmaan hassulta monesta koska suurin osa ihmisistä viihtyy töissä ja sekoaisi kotona. haluaisin matkustella mutta kun tulee viikonloppu niin haluaisin vaan käydä sukulaisten luona kylässä ja levätä kotona. Ei silloin enään jaksa ja ehdikkään. Illat menee lasten kanssa ja ruokaa tehdessä. Ihemttelen kuka voi nauttia työelämän kiireellisyydestä. Monet vielä harrastaa jotain. herää vain kysymys että miten ehditte olla lastenne kanssa tai kotona yhtään?Kotiäideille voin sanoa että nauttikaa siitä pienestä ajasta joka teillä on,koska se ei ikinä palaa.
T: äiti joka on viihtyy kotona
Olen itsekin miettinyt, vielä kotiäitinä, että miten kaiken ehtii sitten töissä.
Mutta kotiäitinä kaipaan jo paria asiaa työssäkäymisestä, eli "aikuista elämää" tunteella että saa jotain aikaan, eikä työn tulokset (=kotityöt) katoa samantien taivaan tuuliin ja työkavereiden kanssa kommunikointia. Toiseksi,kotihoidontuki on pieni ja ainainen kituuttaminen vähällä rahalla tympii. Mutta toki niitä hyviäkin puolia kotona olossa on.