" Suomi-ulkomaa" perheet, lasten nimistä kysymys. ov
Jos teidän lapsella on sellainen nimi, joka lausutaan Suomessa toisella tavalla ja lapsen isän äidinkielellä toisella tavalla, niin miten olette päättäneet tuon lausumisen kanssa?
Meillä on nyt sellainen ongelma, että minä ja mies tykätään kumpikin Julian nimestä, mutta miehen kotimaassa kyseinen nimi lausutaan ihan eri tavalla kuin täällä Suomessa.
Kommentit (18)
toinen nimistä on näitä paljon parjattuja c-nimiä, mutta ainakin se on sama molemmissa maissa.
tästäkin hukkui viimeinen kirjain N aika pian avauksen jälkeen
Mulla arabi mies, lasten nimet lausutaan niin kuin kirjoitetaan, on helppoa kaikille jopa mun vanhemmille.
Toi Julia on ongelmallinen Italiassa kyllä, eittämättä siitä tulee Giulia.
vaikkei olla yhtään uskovaisia. Eurooppalaisessa kulttuuripiirissä ne on kuitenkin sellaisia nimiä, jotka kaikki tuntevat ja tietävät myös miten kirjoitetaan.
esim Norjan prinsessa Mette on mielestäni nimi joka ei aiheuttaisi ongelmia missään kielessä. Tai pojalle Aaron (okei r ääntyy vähän eri tavoilla mutta ei niin pahasti kuitenkaan)
Mun mies on hollantilainen. No ei me nyt vasitella mitään kaksoisvokaalin (leena) sisältävää suomalaista nimeä valita, samoin kuin ei jotain " pirkkoa" tai " tuijaa" . Riittää, että sen nimen nyt edes suunnilleen pystyy molemmissa maissa sanomaan. Ja nimen antaja voi aina lausua nimensä, kuten haluaa.
Mette enkuksi ' met' tai ' meti'
Mette ranskaksi ' möt'
jne...
Sonia on sellanen nimi, josta äkkisältään en keksi erilaisia lausumistapoja kuin miten suomeksi luetaan.
Vierailija:
Mette enkuksi ' met' tai ' meti'
Mette ranskaksi ' möt'
jne...Sonia on sellanen nimi, josta äkkisältään en keksi erilaisia lausumistapoja kuin miten suomeksi luetaan.
Minä itsekään en osaa lausua yhden lapsen nimeä täysin oikein, joten ei kai sillä ole niin väliä. Enpä tullu aikoinani ajatelleeksi, miten väärin lausun englanninkielisiä sanoja:) Nyt sitten lapset ovat huomauttaneet, että en osaa sanoa nimiä oikein.
Meillä oli nimivalinnassa yhtenä kriteerinä se, että ääntämisestä ei tule suurta epäselvyyttä. Siksi esimerkiksi Julia ei olisi tullut kysymykseen. Toki tietty läheiset oppivat sanomaan nimen ihan sillä tavalla kuin haluatte.
sen aina sen kielen mukaan mitä milloinkin puhutaan?
Itselläni on juuri tuon tyyppinen nimi ja vaikka olen ihan suomalaisesta perheestä olen asunut paljon ulkomailla ja olen eri maalaisten kanssa tekemisissä. Käytän nimestäni aina sitä lausumismuotoa mitä kieltä puhun. Minusta se on niin helpointa.
Ne saa sitten ääntää miten haluaa. Kirjoitusasu on yleismaailmallinen eli käy joka maahan.
Tulevalle vauvalle olisin halunnut antaa kokonaan englanninkielisen nimen, mutta se olisi kieltämättä ollut suomalaisille vaikea ääntää. Eli luultavasti päädymme taas nimeen, joka on " helppo" molemmilla kielillä.
Vierailija:
Ne saa sitten ääntää miten haluaa. Kirjoitusasu on yleismaailmallinen eli käy joka maahan.
Vierailija:
Meillä oli nimivalinnassa yhtenä kriteerinä se, että ääntämisestä ei tule suurta epäselvyyttä. Siksi esimerkiksi Julia ei olisi tullut kysymykseen. Toki tietty läheiset oppivat sanomaan nimen ihan sillä tavalla kuin haluatte.
Samoin kun esim Ella ja muut jossa kaksi ll peräkkäin. Minä olen suomalainen ja mieskin ulkomaalainen (ei espanjalainen) eli kolme maata otettava huomioon nimeä mietittäessä.
Mies arabi, joten meilläkään j:llä alkavat nimet ei käy.
Esim. Jasmin lausuttaisiin Tsäsmin, Yasmin taas olisi Suomen Jasmin, mutta aiheuttaisi jatkuvaa selittelyä Suomessa, Yasmin yyllä jne.
Arvaapa vaan miten monta nimeä on hylätty tän perusteella. Sami on arabiaksi Sämi jne.
Että vaikeaa on! Mutta haluan sellaisen nimen, jonka sanottuaan kaikki ymmärtävät sen kummassakin maassa.