Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan lapsiperhe luopunut telkkarista, miten lapset reagoi?
01.07.2007 |
Tekisi mieli pistää töllö komeroon ainakin näin kesäksi. Lapset katsoo päivittäin lastenohjelmat ja joinain päivinä myös videon, eli aika paljon aikaa elämästä menee ruudun ääressä.
Itse tuijotan telkkua iltaisin tunnista kahteen ja mietinkin, mitä sillä aikaa voisinkaan puuhata. Jos mitään " hyödyllistä" en saisikaan aikaiseksi, tulisi edes ruokittua aivoja lukemalla tai puutarhaa hoitaen. Jotenkin tuntuu, että telkkari on tapa vajota olemattomuuteen ja sitten harmittaa turha vötkyily. Onko siis ketään televisiosta luopunutta, miltä elämä tuntui ja mitä tuli tilalle?
Kommentit (7)
syntymää, eli meidän lapsi sitä ei ole osannut kaivata. Itsellä meni jonkun aikaa totutellessa, mutta nyt ollaan tosi tyytyväisiä kun aikaa jää paljon enemmän ulkoiluun ja yhdessä olemiseen. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä ollut kuin kaksi hyvin huonosti näkyvää TV-kanavaa. Emme siis katsoneet useaan vuoteen TV:tä. Me vanhemmat käytimme nettiä tietolähteenämme ja luimme sanomalehtiä.
Vanhin lapsemme tuntuu olevan huomattavasti lahjakkaampi ja oma-aloitteisempu kuin nuoremmat, jotka tottuneet toljottamaan isovanhempien ostamia videoita.
on hyödyllisempi kutoa sukkaa oli todellisuus mikä tahansa. Maailma ympärillämme ei välttämättä tarvitse ainuttakaan villasukkaa, mutta koodaajia tarvitaan. Me tietysti päätämme tuleeko lapsistamme sukankutojia vai koodaajia.
Mitä medialukutaito on?
Medialukutaito on kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoja median avulla sekä eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä.
Miten medialukutaitoa voi vahvistaa?
Nykypäivän nuoret ovat olleet jo pienestä pitäen tekemisissä median eri muotojen kanssa. Havaitsemisen taito on varsin kehittynyt; esimerkiksi audiovisuaalista kieltä (esim. musiikkivideot ja mainokset) osataan tulkita usein aikuisia paremmin. Kuitenkin useita eri viestejä ja totuuksia pursuavassa maailmassa medialukutaidon jatkuva vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeää. Näin opitaan kyseenalaistamaan median luomia todellisuuksia sekä kriittisyyttä mediassa esiintyvien hahmojen, tulkintojen, roolien ja asetelmien suhteen. Media on ilmiönä niin läpitunkeva, että välineitä sen kanssa toimimiseen ja kohtaamiseen on treenattava.
Medialukutaitoa voidaan kehittää tarkastelemalla ja analysoimalla muun muassa tv-ohjelmia, elokuvia, lehtiä, medioissa esiintyviä julkisuuden henkilöitä ja mainoksia. Analyyttinen suhtautuminen mediaan rakentuu syvällisimmin kuitenkin sitä kautta, että vastaanottajat myös tuottavat mediasisältöä itse. Näin parhaiten avautuu se, että kyse on rakennetusta maailmasta.
Muistelen lukeneeni jostain, kuinka koululaisten äidinkielen perustaidot ovat huonontuneet selvästi. Luetun ymmärtämäminen on vaikeutunut ja tekstin tuottaminen takkuaa. Varmasti telkkari- ja nettiähkyllä on tekemistä asian kanssa.
joskus enemmän, joskus vähemmän.
Kun olin kolmannella luokalla, meiltä hajosi telkkari ja oltiin kolme kuukautta ilman. Eka kaipasin paljon, lopulta en juurikaan. Kyllähän siihen sopeutuu, etenkin nykyisin tietokoneaikana. Ja kyllä lapset varmaan kyläillessään kavereilla kattelee telkkaa/viedoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kysyttäisiin lapsiltamme osaammeko me kirjoittaa. Vastaus voisi olla eri. Heille kieli on lyhenteitä, kuvia ja muotoja joita ei meidän aikuisten oppimassa kielessä ole. Pitäisikin kysyä osaammeko me aikuiset lukea? Olemmeko me tulevaisuuden lukutaidottomia jos emme nyt ryhdistäydy?
Lapset kattoo lastenohjelmat, siinä se. Mutta en tiiä oisko se hyvä, tuliskohan oltua netissä vielä nykyistäkin enemmän (nytkin oon jo liikaa)