G: Kuinka usein otat kännin?
Kommentit (14)
Jos ihan selkeää humalaa, niin kerran kuussa. Tosin en juo itseäni koskaan pöydän alle/ sammumispisteeseen.
joskus harvemminkin ja joskus useammin. Nyt olen raskaana ja vauva syntyy alkukesästä. Saas nähdä koska seuraavan kerran viitsin pämpätä. Tässä välillä olen nähnyt unta ryyppäämisestä :D Tod. näk. juopottelu ei jatku samalla tahdilla kuin ennen raskautta.
Nyt muutamia kertoja vuodessa... Ehkä n. 5 kertaa.
Ehkä kesällä enemmän tule oltua ystävien kanssa kun mieskin on lomalla niin voi olla lapsen kanssa :)
En ole raskaana, äiti enkä absolutisti, mutta kännääminen ei kiinnosta.
Itse n. kerran kuukaudessa, joskus useammin, joskus harvemmin.
ap
Tietosesti en koskaan kun seuraukset on niin epämiellyttävät. Nyt en kyllä ole yli 2vuoteen ollut humalassa kun oon ollut raskaana, imettänyt ja taas raskaana.
Ihan ilman kännejä olen myös käynyt Ibizalla bilettämässä :)
Ja joo, oon äiti, mut oon saanu usein muksut hoitoon viikonloppuna yhdeks yöks, et oon saanu vähän omaa aikaa.. Yleensä sit tulee vedettyä kännit. Se taitaa olla mun keino rentoutua. Mulla ei oo MITÄÄN omia harrastuksia, en käy jumpalla, aerobicissa, lenkillä enkä missään ilman lapsia 24/7 (poikkeuksena sit sillon ku ne on pois... =) ) Tuomitkaa jos tahdotte..
En tuomitse =) Itsekin rentoudun samalla lailla. Raskas työ, raskaat huvit ;) Niin kauan kun lapsilla on turvallinen hoitaja ja oma juominen ei karkaa käsistä, asia on mielestäni ok.
jotenkin tuo alkoholi ei enää niin maistu, mutta kyllä sitä bilettää voi pienemmissäkin maisteissa.
muuten en sitten alkoholia otakkaan, en saunajuomana enkä muuten!
Kun otan, otan baarissa/ystävien luona. Harvoin edes tarvitaan hoitajaa (meillä on yksi lapsi), miehen kanssa vuorotellen käydään. Nuoria ollaan vielä, luultavasti menotkin vähenee mitä enemmän ikää tulee...
ap
Mä en kyl kans harrasta mitään saunakaljoja tai siidereitä, enkä esim ruokaviinejä... Otan ennemmin limua tai maitoo... Juomisessa se on meikäläisellä On/Off.. Otan kunnolla tai en ollenka... =)
13
niin en viitsi sitten itseäni rääkätä...