Äidit jotka puhutte kirjakieltä lapsellenne!
Voisiko joku valistaa, miksi jotkut äidit puhuvat kirjakieltä lapsilleen vaikka muuten käyttävät normaalia puhekieltä? Tuntuu oudolta, kun lapselle puhutaan kuin idiootille (siltä se ainakin kuulostaa, kun yksi äiti puistossa puhuu lapselleen hitaasti ja selkeästi kirjakieltä, vaikkei lapsella tiettävästi ole mitään vikaa puheenkehityksessä tai ymmärryksessä). Kyllä meidän lapset ovat oppineet kirjakieltä ihan luetuista kirjoista vaikka kotona käytämme puhekieltä.
Kommentit (9)
Meillä on tällainen tilanne, että asumme kaukana kotoa. Eli täällä puhutaan ihan eri murretta kuin kotipaikkakunnallamme. Siksi puhun lapselle kirjakieltä/paikallista murretta muuntaen, että lapsi ei kouluun mennessään herätä kovin suurta huomiota puhetyylinsä vuoksi.
Ja ennen kuin kukaan puuttuu tähän, vastaan vielä, että itse olen ollut koulukiusattu, ja pyrin siis välttämään aiheita, joista lapsi voisi mahdollisesti tulla kiusatuksi.
koska muuten puhun niin sekakieltä. Lähinnä siis eri murteet on menneet puheessa sekaisin. En nyt siinä mitään pahaakaan näe. Lapsi osaa jo sanoa saman asian monella eri tavalla; kirjakielellä ja parilla murteella ;)
Mun puhekieleni kuulostaa niin puolikieliseltä... :P
Ja joo, olen vaan puolitosissani.
Sinusta siis puhutaan joko kirjakieltä tai sitten kiroillen ja rumasti?
Eli puhun lapselle samalla tavalla kuin muillekin aikuisille. Pidän hyvin mahdollisena, että nyt jo kouluikäiset lapseni eivät tiedä, mitä hima tarkoittaa.
Muistan, kun yksi lapsista meni 5-vuotiaana puheterapeutin luo R-vian takia. Lapsi ei ekalla kerralla todellakaan meinannut ymmärtää osaa puheterapeutin puheesta, kun terapeutti puhui esim. jätskikiskasta, eikä meillä ollut koskaan käytetty sitä sanaa.
Minusta tuntuisi aika hassulta, että minun pitäisi tarkoituksella lisätä puheeseeni slangisanoja, kun puhun lapselleni. On paljon luontevampaa puhua lapselle samoin kuin puhun muutenkin. Käytän kyllä esim. sanoja mä ja sä ja sanon mä oon, mutta varsinaisia slangisanoja en ole tottunut käyttämään.
Vierailija:
Sinusta siis puhutaan joko kirjakieltä tai sitten kiroillen ja rumasti?
Mua nauratti toi kasin vastaus :-DDD Hyvä vertaus tosiaan :-DDD
En puhu kirjakieltä, mutta vähän eri tyylillä kuitenkin mitä muille. " Lässyttävämpää" . Yritän välillä kyllä keskittyä kuulostamaan normaalimmaltakin ;-)
Ja mitä tulee lapsen puheen kehitykseen niin meidän lapsi ainakin imee sanoja paljon tehokkaammin ihan muualta kuin äidiltä. Muilta lapsilta tai aikuisten välisistä keskusteluista, telkkaristakin.
Kai se nyt lapsestakin tuntuu oudolta, jos äiti puhuu hänelle erilailla kuin muille ja kyseessä ei siis ole mikään pikkuvauva vaan kolmevuotias. ap
Vierailija:
Eli puhun lapselle samalla tavalla kuin muillekin aikuisille. Pidän hyvin mahdollisena, että nyt jo kouluikäiset lapseni eivät tiedä, mitä hima tarkoittaa.Muistan, kun yksi lapsista meni 5-vuotiaana puheterapeutin luo R-vian takia. Lapsi ei ekalla kerralla todellakaan meinannut ymmärtää osaa puheterapeutin puheesta, kun terapeutti puhui esim. jätskikiskasta, eikä meillä ollut koskaan käytetty sitä sanaa.
Minusta tuntuisi aika hassulta, että minun pitäisi tarkoituksella lisätä puheeseeni slangisanoja, kun puhun lapselleni. On paljon luontevampaa puhua lapselle samoin kuin puhun muutenkin. Käytän kyllä esim. sanoja mä ja sä ja sanon mä oon, mutta varsinaisia slangisanoja en ole tottunut käyttämään.
omattakin että kaverini puhuu muutoin slangi-sanoja käyttäen ns. normaalisti kuten täällä Stadissa puhutaan, mutta lapselleen jostain syystä pelkkää kirjakieltä.
ltä niin eihän poikansa muuta opikaan. Pojankin puhe kuulostaa tosi hulvattomalta kun puhuu kuin 50-luvun Suomi-leffassa.