Minkähän takia päivärytmin tärkeyttä ei painoteta tarpeeksi?
Tai ainakaan minä en ole neuvolassa tai muualla kohdannut sellaista, että selkeästi kerrottaisiin minkälaisessa rytmissä lapsen kanssa pitää elää. Vajaat 10 vuotta sitten kun sain esikoiseni, olin ihan pihalla kun lapsen ollessa 9 kk minulta kysyttiin, että vieläkö nukkuu kahdet päiväunet. Olin ihan, että " täh, kahdet, en mä tiedä, meillä nukutaan kun nukuttaa" . Samaan aikaan olin ihan puhki ja koti kaaoksessa. Tuntui, että mitään ei ehdi tehdä ja elämässä ei ole mitään järjestystä.
Tämän kakkosen kanssa otin mallia alueen perhepäivähoitajista. Vuoden iässä alettiin seurata tarkasti rytmiä, jossa herätään, leikitään, syödään ja nukutaan tiettyihin aikoihin. Minä jaksan paremmin, lapset ovat tosi tyytyväisiä ja kotikin pysyy siistinä. Tuntuu kuin vuorokauteen olisi tullut lisää tunteja.
Mutta miksi missään ei anneta käytännön neuvoja tähän asiaan meille uusavuttomille, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta lapsista ennen omia?
Kommentit (7)
mutta nykyajan vanhemmilla ei oo välttämättä aikaa järjestää aikoja... Mun mielestä päivä rutiinit helpottaa elämää huomattavasti ja on lapselle ja aikuiselle hyväksi.
Tai sitten vanhemmat ei vaan jaksa tai niitä ei kiinnosta.
Sain kyllä esikoisen tosi nuorena, että varmaan silläkin oli osuutta asiaan.
ap
aika nopeasti, jos en väärin muista viimeistään puolivuotiaana aika näppärän ja hyvän päivärytmin. Syöttäminenkin alkoi sujua, kun tajusin, että jos meinataan 5 kertaa päivässä syödä, sitä on pakko syödä kahden tunnin välein. Myöhemmin, 1-2,5 vuotiaana meillä oli aika säännölliset rutiinit ja tuntui, että kaikki sujui varsin hyvin, mulla riitti hyvin voimat ja lapsi oli tyytyväinen. Sitten aloin itse pikku hiljaa luistaa rutiineista ja sen jälkeen arki onkin ollut paljon työläämpää.
Tänään viimeksi harmittelin omaa laiskuuttani, varmaan saatais enemmän aikaiseksi, kun elettäis vähän ryhdikkäämmin. Lapsi on nyt 6 - ehkä ei ole myöhäistä skarpata taas. Nyt onkin nukkumaanmenoaika, joten heippa!
Ja sitten ihmettellään kun meidän NikoPetteri on niin mahdoton, kun lapsirukan verensokerit heittelee miten sattuu...
Ja se seikka, että kaikki mitä ihminen syö ja juo vaikuttaa hänen terveyteensä ja aivotoimintaan, on myös täysin tuntematonta nykyvanhemmille..
tapahtunut, kun lapseni juoksi ympäriinsä ja kiljui ja riehui. Totesin vaan, että jaahas, kokislasi on tyhjä. Siinä selitys, ei sen kummempaa.
Meillä siitä ei ainakaan tullut mitään muuta kuin kiukkuinen lapsi ja vanhemmat. Aikamme yritettiin - turhaan. Lapsi nukkuu, kun nukuttaa eikä kellon mukaan. Sama juttu syömisten kanssa. Ihan turha tarjota ruokaa 3 tunnin välein, kun lapsella ei ole niin usein nälkä. Meillä ei koskaan olekaan syöty 5 ateriaa päivässä. 3 lienee yleisin ateriamäärä. Tyytyväisiä ollaan, niin lapsi kuin vanhemmatkin, joten näin meillä.
sano ensin se