Vain MUNATON mies alentuu ottamaan vaimonsa sukunimen!

Jooooo, kyllä mun ois pitäny ottaa se Möttö!

Ja tutuille terkut :)

lapset ovat sen nimisiä ja mies myös, jos miehen sukunimi oli Järvinen niin en todellakaan vaihda omaa harvinaistani siihen, eriasia jos miehenkin sukunimi olisi ollut suht harvinainen niin tietenkin olisin sen ottanut



mies ymmärsi täysin

naista saattaa :)

Munaton mies ei USKALLA ottaa naisen sukunimeä kun kaverit vois NAURAA.



Mutta kun on terve itsetunto niin ei tartte olla laumasielu.

" perinteisesti miehen nimen. Hänelle mun nimen otto ei olisi ollut kynnyskysymys.



Loppujen lopuksi en ymmärrä miksi toisten parien nimenvalinta jaksaa kiinnostaa/ärsyttää muita ihmisiä. Itsehän kukin se oma sukunimi kannetaan...

Ja minä kun en kuuna kullan valkeana luopuisi omasta nimestäni eikä mieheni omastaan, niin ollaan sitten eri nimisiä! Mutta eräs ulkopuolinen MIES (erittäin munallinen!) totesi kerran, että on sääli, että emme antaneet lapsillemme minun nimeäni, koska se on paljon harvinaisempi ja kauniimpi.



Minä taas taivuin tuossa lasten nimeämisasiassa siksi mieheni nimeen, että miehenikin sukunimeä on vain sadalla ihmisellä suomessa, ja mieheni antoi minulle vallan valita etunimet täysin omasta suvustani. Eli meillä on sitten minun esi-isieni mukaan kaikki etunimet.