Voiko rajatilapsykoottinen äiti olla hyvä äiti?
Kommentit (8)
Mikä ihme se on?
Psykoottisena ihminen ei pysty huolehtimaan lapsista, vaatiihan psykoosi hyvin usein suljetulla osastolla hoitoa. Mutta ei lasta silti tarvitse huostaanottaa, jos perheessä on isä/tukijoukkoja.
Itselläni avohuollon kiireellinen sijoitus oli se termi, jolla vauva saatiin lastenkotiin hoitoon ja minä pääsin häntä tuetusti hoitamaan - heti kun psykoottisuus saatiin kuriin.
psykoottinen äiti reagoi lapsen vuorovaikutukseen, mutta masentunut ei jaksa ottaa lapseen kontaktia. No, ehkä en ihan oikeasti ajattele näin, mutta teoriassa se menee noin
Psykoosi on teoriassa vakavampiasteinen oire kuin masennus (ei-psykoottinen masennus siis).
on se riski että äiti vahingoittaa lasta tai itseään. Ehdottomasti silloin äiti kuuluu suljetulle osastolle hoitoon tilanteen rauhoittamiseksi, lasta voi sen aikaa hoitaa perhe tai sukulaiset tai sitten lapsi otetaan väliaikaisesti huostaan.
mutta hänellä voi olla kaikenlaisia hyvin voimakkaita ja erikoisia ajatuksia ja harha-ajatuksia.
RTP:llä on taipumus reagoida normaalia voimakkaammin lieväänkin stressiin ja toipuminen vie heiltä tavallista kauemmin. Tämä taipumus voi olla synnynnäistä tai johtua jostakin vakavasta lapsuudenaikaisesta traumasta. He ovat lapsena koko ajan niin peloissaan, ettei heidän tunne-elämällään ole tilaisuutta kehittyä normaalisti.
RTP sopeutuu huonosti sosiaalisiin tilanteisiin. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää, miten käyttäytyä työpaikalla, opiskellessa ja vapaa-ajan toiminnoissa.
He tuntevat usein avuttomuutta, toivottomuutta, syyllisyyttä, vihaa, jännitystä, yksinäisyyttä, sisäistä tyhjyyttä, ja ovat usein masentuneita.
Heidän ajattelutapansa on joskus hyvinkin outoa, he katsovat asioita hyvin omalaatuisella tavalla, heillä on taipumusta vainoharhaisuuteen ja psykoosin kaltaisiin kohtauksiin.
Manipulointi kuuluu olennaisesti RTP:n käyttäytymismalleihin. Heidän on saatava tahtonsa läpi, juuri nyt, ja jos sinä et suostu, olet paha, ja voit odottaa kiukunpuuskia, kunnes taivut.
Lapsia meillä on kaksi, 1- ja 3 -vuotiaat. Kertaakaan en ole ollut psykoosissa tai kykenemätön hoitamaan lapsia. Päinvastoin, olen päättänyt antaa heille hyvän lapsuuden, toisin kuin itselläni oli, etteivät joutuisi kärsimään mielenterveysongelmista...
eikä pysty antamaan lapsille sitä perusturvallisuutta ja pysyvyyttä, jota lapset tarvitsevat. Epäloogiset, pelottavat puheet ja irrationaalinen käytös voimakkaine mielialan vaihteluineen ym. ovat lapsille haitaksi. Myös riski ihan perustarpeiden (syöminen, uni, hygienia, ulkoilu) laiminlyönneille tai pahoinpitelylle aika suuri. Jos lääkitys ja terapia käynnissä ja oireet kurissa, ehkä voi tuetusti huolehtia lapsistaan mutta jos huono hoitovaste tai ei vahvaa tukiverkkoa (puoliso, lähisuku ja sos/psyk työntekijät), olisi esim. väliaikainen huostaanotto lasten kannalta paljon parempi. Tapaamiset valvotusti ja turvallisesti.