Olen niin katkera, ettei minulla ole yhtään ystävää

Onneksi on sentään litra mansikoita, suklaata ja tämä av.

Minulla alkoi elämä menemään paljon paremmin kun pääsin viimeisestäkin rasittavasta ja vaativasta ystävästä eroon. Nyt on aikaa omalle perheelle ja itselle. Ei tartte aina ajatella sen ystävänkin parasta. Eli parempi ilman ystävää. Näin se vaan on.

no asiaan..



Minun ongelmani on taas se, että minulla on aivan liikaa ystäviä, enkä jaksaisi viettää niin sosiaalista elämää.

Nyt kun mietin sitä miksi minulla on niin paljon ystäviä, niin siitä voisi löytyä keino miten sinäkin saisit itsellesi ystäviä. Eli käy lastesi kanssa leikkipuistoissa, perhekerhoissa, perhekahviloissa ym. lapsiin liittyvissä toiminnoissa. Minulle on tullut sieltä aivan itsestään ystäviä, jotka haluavat olla tekemisissä kanssani. Tai ala harrastamaan jotakin. Itse käyn erilaisissa jumpissa ja siellä tutustun ihmisiin.

Omasta mielestäni olen luonteeltani tavallisen sosiaalinen, tosin olen aika avoin ja iloinen. Olen huomannut, että ihmiset haluavat minusta mielellään ystävän. Olen ihmetellyt tätä jo kauan ja en välttämättä kaipaisi kauheasti itse lisää ystäviä.

se, etten ole mitenkään erityisen avoin, enkä varsinkaan iloinen. Ihan oma itseni vain, mutta aina tuntuu puistosta, työpaikoilta yms. tarttuvan porukkaa hihaan.