Piia-Noora Kauppi FK:n toimitusjohtajaksi - vauva tulossa

Lapsellahan on myös isä. Isä voi hoitaa vauvaa kotona aivan siinä missä äitikin.



-piparienkeli-

Lapsellahan on myös isä. Isä voi hoitaa vauvaa kotona aivan siinä missä äitikin.

-piparienkeli-

Mutta aika harva, eli ei kannata tuntea huonommuutta.

Sen perusteella sai aika vahvasti sen kuvan, että lapset ovat lähes koko ajan lastenhoitajan tai isovanhempien hoidossa.

Kertomansa mukaan lastenhoitokuviot on jokseenkin omituiset ja oma aika lapsille on kortilla. Tämän voisi vielä ymmärtää, jos sentään mies olisi valmis ottamaan vastuuta, mutta ei mitään, mieshän kiitää ihan samalla tavalla uraa eteenpäin. Eikö terve järki pitäisi kahdelle älykkäälle ihmiselle sanoa, että nyt lasten ollessa pieniä, molemmat ei voi saada kaikkea?



Tää uutinen kolmannesta lapsesta oli sitä hämmentävämpi, kun tuntuvat niin itsekkäiltä ihmisiltä molemmat.

ei hän ilmaiseksi ole uraansa saanut. Hän on varmsti hyvin tavoitteellinen ja hyvin ankara itselleen ja vaatii itseltään paljon. Sillä voi noustakin noin korkealle.



Ei se sitli poista sitä, ettenkö olisi kade...

Lapsellahan on myös isä. Isä voi hoitaa vauvaa kotona aivan siinä missä äitikin.

-piparienkeli-

Mutta kun tässä tapauksessa isäkin on menestyvä juristi joka kai käytännössä asuu työmatkoilla.

Oma pointtini ei ollut arvostelu vaan lähinnä ihmettely.

Omassa perheessämme miehelläni on vaativa työ ja paljon työmatkoja ja jotenkin olen tyytynyt siihen, että itse olen sitten vähän jäänyt sivupolulle uraputkesta - ihan rehellisesti mukavuudenhalusta.

En siis haluaisi missään nimessä Piia-Nooran elämää itselleni, silti olen hiukan kade että joku on noin tarmokas, en jaksaisi viikkoakaan tuollaista.

T: ap

Itse en ole kyllä pätkääkään kateellinen tälle perheelle, enkä yhdellekään, jolle ura on selvästi perheen ykkösasia. Tietenkin on monia tapoja olla vanhempi, mutta itse en vain arvosta tätä tapaa.



Omasta mielestäni kaikista tärkein asia, minkä lapselle, etenkin pienelle, voi antaa on läsnäolo/läheisyys ja sitä kautta tuleva turva. Tietenkin tuon turvan voi antaa joku muukin, kuten lastenhoitaja tai isovanhempi. Minä koen kuitenkin oikeudekseni olla se läheisin ihminen minun lapsilleni.



Tietenkään kaikkea ei voi saada, ja se että on urallaan huippu, usein tarkoittaa, ettei aika vain voi riittää kaikkeen. Ja se, että aika ei riitä lasten kanssa olemisen, ei herätä minussa arvostusta.



Vanha sanontahan on se, ettei yksikään firma tule sinua kiittämään kymmenien vuosien päästä niistä päivistä ja tunneista, jotka raadoit lastesi ollessa pieniä.

Itse en ole kyllä pätkääkään kateellinen tälle perheelle, enkä yhdellekään, jolle ura on selvästi perheen ykkösasia. Tietenkin on monia tapoja olla vanhempi, mutta itse en vain arvosta tätä tapaa.

Omasta mielestäni kaikista tärkein asia, minkä lapselle, etenkin pienelle, voi antaa on läsnäolo/läheisyys ja sitä kautta tuleva turva. Tietenkin tuon turvan voi antaa joku muukin, kuten lastenhoitaja tai isovanhempi. Minä koen kuitenkin oikeudekseni olla se läheisin ihminen minun lapsilleni.

Tietenkään kaikkea ei voi saada, ja se että on urallaan huippu, usein tarkoittaa, ettei aika vain voi riittää kaikkeen. Ja se, että aika ei riitä lasten kanssa olemisen, ei herätä minussa arvostusta.

Vanha sanontahan on se, ettei yksikään firma tule sinua kiittämään kymmenien vuosien päästä niistä päivistä ja tunneista, jotka raadoit lastesi ollessa pieniä.

Vai et kai vain aja takaa, että mies kyllä saa tehdä uraa, mutta..

minä tulen kotiin töistä aikaisemmin kuin mies. Eli klo 16, kun mies on kotona vasta 17-18. Minä oli hoitovapaalla siihen saakka, kunnes kuopus täytti 2,5. Mies piti pelkän isyysloman 4 vkoa.



Mies ei vain ymmärrä. Jos minä sanon, että en voi tulla kotiin ennen klo 18:sta, niin mies sanoo, että olkoon lapset hoidossa täyden päivän ja hommataan isoäiti hakemaan lapsi hoidossa.

Mies voisi haluta kolmannen lapsen (minä en). Jos sanoisin, että minä en sitten jää hoitovapaalle, niin mies sanoisi, että laitetaan sitten päiväkotiin.



Mieheltä puuttuu päästä jokin palikan osanen. Jos tuo palikka puuttuu, niin helppohan siinä on uraa tehdä. Ei soimaa omatunto koskaan.

Totta kai saavat, luehan teksti uudestaan. Kuten sanoin, on monia tapoja olla vanhempi, mutta itse en vain arvosta tätä tapaa. En arvosta ihmisiä, jotka omilla valinnoilaan hakeutuvat tietoisesti sellaiseen tehtävään, jonka hoitaminen tarkoittaa "täysiä päiviä" ja paljon matkustamista. Totta kai elämässä joutuu joskus tekemään kompromisseja, mutta siitä ei ainakaan tämän perheen kohdalla näytä olevan kyse - molemmat vanhemmat haluavat tehdä töitä, joissa saman katon alla ei lasten kanssa nähdäkseni paljon olla. Toki voin olla väärässä, kun en perhettä tunne.



Huomaa myös, että uraa VOI nykyaikana tehdä vallan mainiosti, usein kyse on valinnoista. Esim. hyvin suuri osa työnantajista tänä päivänä suhtautuu positiivisesti työelämän ja perheen yhteensovittamiseen. Erityisen mahdollista tämä olisi tämän perheen vanhempien kaltaisille huipuille, jotka voivat valita työnantajansa.



Ja ei, minä en arvosta myöskään sellaista miestä, joka "tekee uraa" siten, ettei paljon kotona näy.

Kyllä kai sitä jollain tasolla on kateellinen siitä, että joku _pystyy_ olemaan niin itsekäs. Mutta sitten tulee taas mieleen ne lapset joitten sekä äiti että isä on koko ajan jalka oven välissä. Eihän siinä mitään, jos mies olis kotona tai tekis lyhennettyä päivää tai olis edes ns. normaalissa kahdeksastaneljään-hommassa, missä ei tarvi matkustella. Nykyään vaan on tämä menestys- ja materiauskonto, ja näitä sen lempilapsia ei saa kritisoida.

...älä ihmeessä yleistä.



10

Olet oikeassa, että kyllhän nykypäivänä materiaa ja menestystä arvostetaan edelleen liikaa, mutta ilokseni olen huomannut, että tuo arvostus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Tämä on oma mutuni ja ihan tutkittukin asia - ihmiset arvostavat perhettä ja vapaa-aikaa entistä enemmän. Tämän vuoksi työnantajistakin moni on muuttanut (joutunut muuttamaan) asennettaan kodin ja työelämän yhteensovittamiseen. Tämä ihan vain siksi, etteivät monetkaan ammattilaiset enää suostu tekemään jatkuvia 12 tunnin päiviä, vaikka saisivat mitä palkkaa.



Mielestäni tämä on hieno ilmiö, joka todennäköisesti tulee vain vahvistumaan, sillä nykyiset parikymppiset ovat vielä vapaa-aikakeskeisempiä.

Tietylla tavalla kylla pistaa kateeksi, vaikka en hanen elamaansa haluaisikaan. Minulle riittaa akateemista koulutustani vastaava tavallisen haastava tyo ja se, etta pystyn antamaan lapsilleni tyossakayvaksi ihmiseksi paljon aikaa.



Mutta hassua, etta kun olen muutaman kuukauden tasapainoillut sen kanssa, etta haluaisinko kolmannen lapsen, niin tama Piitun raskausuutinen (jonka siis bongasin vasta nyt) sai vauvakuumeen roihahtamaan aivan taysilla. PAKKO SAADA VIELA VAUVA!

Työviikko on nelipäiväinen (perjantait vapaat) ja pitkät lomat. Europarlamentaarikkoäiti viettää varmasti enemmän aikaan lastensa kanssa kuin keskiverto av:lla notkuva mamma.

Kunpa muutkin työnantajat olisivat yhtä avaramielisiä. Ja eiköhän suurimmalla osalla suomalaisista ole lapset hoidossa, joten PN Kauppi on tuskin mikään poikkeus.

Joten miksipä äitiys/raskaus/lapset olisivat este? Kokonaan toinen juttu sitten onkin se "normaali tapaus", että ollaan kotona siihen saakka, kun lapsi on vähintään reilun vuoden tai pari. Se valitettavasti edellen on "haitta" naisen työllistymiselle (tai siis pelko siitä), mutta kuten sanottua Kaupin kohdalla ei pelkoa ole.