VIELÄ AIHEESTA...
Itse päiväkodin työntekijänä haluaisin vielä aiheesta sanoa muutaman näkökulman... jokainen tekee omat ratkaisunsa itse, ja kuten jo monessa viestissä on mainittu, jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Tuo edellä mainittu lause onkin asiani ydin. LAPSELLA on subjektiivinen oikeus, mutta kuka määrittelee tarpeen, lähteekö se äidin, isän, vai todellisesti lapsen tarpeesta? Kunnallisella puolella faktaa on päiväkotien äärimmäinen tilanne, meidänkin osastolla 23 lasta ja vuorossaan 2 aikuista (kolme yhteensä, mutta vuorot niin, että aamu, väli ja ilta, eli kahdestaan aina.)
Siinä voi jokainen äiti ja isä miettiä todellisen tilanteen, jos ei pysty yhdelle tarjoamaan päivässä sitä 20-40min. virikkeellistä toimintaa (joka on myös päiväkodin tarjoama aika toimintatuokiolle) kun päikkärin tädit yrittävät järjestää sen 23 lapselle. Toki leikkiaikaa on paljon, mutta mieti leikkejä, pienet tilat (siis todella pienet, n. 50neliötä, joissa pöydät, sängyt ym.) ja meteli on melkoinen, kinastelua ja vahinkoja sattuu väistämättä päivittäin, voin taata, että monet lapset oikeasti eivät nauti siitä. Tämän jälkeen vielä siirtymätilanteet, odota tuossa tätä, odota tuossa tuota, odota siinä kunhan... lapsen päivä on päiväkodissa loppujen lopuksi pitkälle oman vuoron odotusta kaikessa. Puhun nyt omasta ryhmästäni, ja toki isommissa kaupungeissa on paljon vaihtoehtoja, mutta pienillä paikkakunnilla tarjonta on aika suppeaa.
Tiedän että kirjoitukseni voi närkästyttää jotkut, mutta tämä on totta ja arkipäivää monissa päiväkodeissa. Tähän kun lisää sen, että henkilökunta on TODELLA nipistetty minimiin ja vaatimukset kasvatustyöstä kuitenkin kasvaneet todella paljon (kuten myös nämä virikepaikat) lisäksi henkilökunnan sairaslomat, ei saa sijaisia (kaikki otetaan henkilökunnan selkänahasta). Minulle kävisi itselleni vaikka ottaa sata virikepaikkalaista ryhmääni jos edellä mainitut asiat olisivat OIKEASTI kunnossa. " vanhoina hyvinä aikoina" oli yksi työntekijä enemmän osastollaan (vaikka sama lapsimäärä).
MIETTIKÄÄ siis oikeasti sitä, että onko lapsen kasvun ja kehityksen kannalta välttämätönä olla hoidossa (toki näitä on oikeasti) vai lähteekö hoidontarve vain äidin tarpeesta? onko päiväkoti SE oikea paikka? päiväkodin henkilökunta ei ole varmasti vastaan sitä, että lapsi on hoidossa, vaan sitä enemmänkin, että monilla vanhemmilla on turhan ruusuinen kuva virikkeellisestä, rauhallisesta ja kaiken kasvatustyön tekevästä laitoksesta jonne lapsi tuodaan ja haetaan " valmiina pakettina" pois.
Kommentit (2)
selkään, ja korvat kuumottaa kun lukijat kuohahtaa tätä lukiessa :O)
Eli minun puolestani jokainen tehtköön omalle perheelle sopivan ratkaisun ja kukaan ei siihen ole sanomaan mikä on oikea, mutta (eli mutta oli tässäkin lauseessa)
Itselleni iskee välillä raivo niistä äideistä/isistä jotka pitää lapsensa tarhassa silloin kun olisi kykeneväinen hoitamaan lapsensa myös kotonaan toisen lapsen syntyessään, poikkeuksiakin on joita ymmärrän (sairaus jne..) Olipa lapsi osa tai täysipäiväisenä niin silti se syö aina niiden paikkoja jotka niitä tarvitsisi oikeesti.
Esim: Meillä oli tässä jokin aika sitten harkinnassa että palaan töihin ja lapsemme menee päiväkotiin siksi aikaan, kunnes kesällä syntyy uusi tulokas. Mutta päätimme hylätä hoitoon/töihin menon (onneksi siihen mahdollisuus) koska: Kotimme lähellä on 4 päiväkotia (alle 2km)
joihin oli tarkoitus hakea paikkaa. Mutta ikävä kyllä näistä päiväkodeista meillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada paikkaa koska paikat oli täynnä.
Meidän olisi pitänyt viedä lapsemme 2.5km - 5km päähän päiväkotiin, ei kiitos. Vaikka matka ei todellakaan ole pitkä mutta en jaksa mennä päivässä tuota määrää kiertoa tarhalle ja palata samaa reittiä kotiinpäin ja siitä töihin kävellen, turhan reipas aamulenkki ;)
Ja noissa lähitarhoissa on monen puolitutun lapset hoidossa vaikka äiti on kotona sen uusimman lapsen kanssa, haloo!! Niiden lasten paikkoja tarvitsevat muut kuin ne jotka voisi olla kotona.
Meillä ainakin 5 ja 3 vuotiaalle tarpeeksi virikettä kun isommalla kerho 3 x viikkoon 3 h kerralla ja siihen iltaharrastukset päälle ja pienemmäl 2 x 1½h kerho. Toki onhan siinä " vaivaa" kun kuskaa heitä kerhoon ja haen kerhoista ja juoksutetaan iltaisin harrastuksiin, mutta sama vaiva sinne tarhaan viennissä on ?
Vaikka itsestä tuntuu niinä päivinä kun itse olen oksennustaudissa ja mies ei voi olla töistä pois, että vetäsin itseni hirteen kun tuntuu etten saa tehtyä ruokaa ja muita kotiahommia lastenhoidon lisäksi, mutta meidänhän nämä lapset on ja kaikesta selvitään, vaikka kontaten lattioita pitkin huoneesta toiseen huonovointisena.
Tämä oli vain minun näkemykseni asiasta, kantaa saa ottaa mutta ilkeä ei tarvitse olla :O)
Sori...