~oOo~HELMInauhan torstai~oOo~

Ensinnäkin: Kaikki suppailijat yrittää ny levätä mahd. paljon. Niinku Lennard sano ni toivottavasti ei viä Helmet joutus/joutas sairaalaa.. Tsempillä!





Tiistaisen neuvolalääkärin jälkeen voin helpottuneena todeta ett mul o paikat viä kunnos supisteluista huolimatta. *huh* Ja pikkunenki o asettunu pää alaspäin, tosin hän kyl ehtii täs välis kääntyy viä monet kerrat (toivon tietysti ettei [b]bd öö[/b]). Tosin örppänäl o taas joku lepojaxo menos, ei paljoo mulju eikä heilu tuol masus. Mutt onnex ny ees sillon tällön jtn pientä liikettä tuntuu. =)



[b]Paino[/b]sta o ollu tääl puhetta, mulle o tullu 5.6kg lisää lähtöpainoon, joka oli jo valmiix liian paljon (78kg, pituutta mulla 163cm). Ja nyt sit unohtu.. Eikäkö joo, [b]joulu[/b]sta: Me ollaa liki omis porukois kotona, miehen sisko tulee tyttäresä kans meille syömää ja jos se anoppi joutas/ehtis/viittis vaivautua meille kans jossai vaihees joulunpyhiä. Voihan se olla ett kexii taas jonku typerän tekosyyn ettei tarvi tulla mutt oma o häviösä.



Ja oliha teil paljosta muustaki puhetta tääl mutt enhän mä tietenkää muista.. *nolona* No, jokatapauxessa: Onnittelut kaikille hyviä uutisia saaneille ja lepoa ja lämpöä heille jotka sitä tarvitsevat! Nyt tää häippäsee pyykinpesuun. [color=salmon][b]Päivänjatkeita Helminauhalaisille ja hyviä vointeja!![/b][/color]





Maaret(ti) & örppänä [size=2][color=red]♥[/color][/size] (rv28+6/29+4)

Eilinen pinoutuminen oli minun osaltani aika pikainen, joten yritä tänään ehtiä vähän enemmän.



Mun käskettiin eilisessä neuvolassa varata itelleni aika sokerirasitustestiin ja sanottiin vielä, että se tarvis olla valmiina ennen marraskuun loppua kun on lääkäri.. No netistä yritin sit varata aikaa, niin tietenkään yhtään vapaata aikaa ei ennen joulukuuta ole!

Jääköhän sekin tekemättä koko testi..



Neuvolakäynnistä vielä sen verran, että mulla se Sf-mitta on jo 30!

Aika huikeasti yli käyrien kasvaa tämä poika! Selvisi sitten sen persentiilinkäyrä-arvoituskin, mitä kyselin täällä moneen kertaan vikan ultran jälkeen; Professori arvioi syntymäpäinoksi noin 4kg.

Kyllä musta tuntuu, että jos Vilppu tätä vauhtia kasvaa ja pysyy loppuun asti sisällä, niin se painaa yli 5 kiloo..



Mulla vaan jatkuu se tukala olo/ ahdistus ja iltaisin se on pahimmillaan.

Välillä tuntuu, että olis muka nälkä, mutta jos erehtyy syömään, niin tuntuu että halkeaa siihen paikkaan! Tosi kurja jos tätä jatkuu loppuun asti!



Kelaan sain itseni kammettua vihdoin ja viimein, mutta viisaampi en oo kun aikasemminkaan.

Kelassa kun ei vielä näy vuoden 2005 verotus, joten ne ei voinu mulle laskea kannattaako mun aloittaa mammaloma joulukuussa vai tammikuussa. Nyt tarttis etsiä kotoa verolappuja jos sattus oleen säästössä sellasia mistä näkee paljonko oon tienannu viimevuonna..

No hakemus on nyt ainakin siellä kelassa ja ajoissa, joten yksi huoli vähemmän!



Vilppu on ollut TODELLA aktiivinen monta päivää! Se myllää ja pyörii melkein tauotta..välillä tuntuu, että sais hetkeks rauhottua, mutta parempi kuitenkin kun liikkuu!!!



hauskaa päivää!

mammutti ja vilppu rv 26+6

Nopsaa on viikko taas mennyt, eletään jo torstaita! Tuntuu että aika menee siivillä eikä vuorokaudessa oo tarpeeksi tunteja että ehtis tehdä kaiken mitä pitää.



Huomenaamulla on seitsemäksi sokerirasituskokeeseen meno.. plääh. Mullakun on tapana torstai-iltaisin napostella jotain hyvää ja katsoa maikkarilta tohtori housea. :) Nyt ei sitten iltaseitsemän jälkeen saisi syödä mitään lasin vettä lisäksi, huonoa oloa siis odotettavissa..



Painosta on kysytty täällä, tällä hetkellä se on lähtöpainoon -3kg (siis painoon ennen raskautta) ja jos käy niinkuin esikoista odottaessa, niin ei se tästä nousekaan. En vaan ymmärrä miten se on mahdollista kun syön kuin hevonen ja ihan taatusti kahden edestä.. :)



Säikähdin eilen kun alkoi vuotamaan verta, vähän niinkuin menkkojen aikana. Lääkärille pikapikaa, tehtiin sisätutkimus, muttei mitään syytä löytynyt ja vuoto loppui hetken päästä. Kipuja ei ollut, ja vauvakin potkii entiseen tapaansa.

Käski ottaa puheeksi kontrolliultrassa, että katsovat sitten istukan.. oli niin sekavasti puhuva lääkäri etten ymmärtänyt meinasiko se että istukka voi vuotaa vaiko mitä. Ehkäpä sekin selviää siellä ultrassa siis.



Nyt tyhjeni ajatukset (taas).. Levätkääpä muutkin suppailijat ja kipuilijat, ettei poksahdella milloin sattuu! Ja kun aina pyydellään anteeksi omanapaista tekstiä, niin minä ainakin pidän muiden olotilan lukemisesta joten jatkakaa samaan malliin vain! :)



H 28+1

Heti aluksi minäkin kommentoin tuota omanapaisuutta - minä taidan kirjotella melkein aina ja vaan oman navan asioista, ja tosi mielelläni luen muidenkin olotiloista, supisteluista ja muista, joten eikös se kuulu vähän niiku tämän palstan luonteeseen joten ei sitä minustakaan tarvitse mitenkään kenenkään anteeksi pyydellä :) ! Mukavahan se on vaan vertailla miten muilla menee suhteessa omiin " vaivoihin" ;)



Ja jatkan siis oman navan pyörittelyä - kävin tarkastuttamassa tilanteen eikä onneksi supistelut olleet saaneet (veilä) mitään aikaseksi. Mutta saikkua saan heti kun vaan haluan, eli... katellaan :) Vielä tarkastetaan se ettei mikään tulehdus aiheuta näitä suppareita. Uimista ei suositeltu (viileä vesi voi lisätä supisteluja).



Joulukyselyn perusteella vaikuttaa siiis siltä ettei helmiksillä ole kovin pitkiä matkoja tiedossa (sitä siinä lähinnä utelin). Eipä se kyllä olisikaan mukava olla matkojen päässä, jos supparit oikeen yltyy ja sattuu poksahtamaan vielä matkan päällä ... :o



Eipä nyt muuta, päivänjatkoja vaan kaikille!

Viherrys 25+6

Hem¤etti kun on surkia olo,kun tähän kaiken muun päälle tuli vielä nyt tämä kauhea räkätauti.Ei tiedä kuinka päin sitä olis kun pää on täynnä räkää, ja esikoinen (tietenkin kun olo on surkein mahdollinen) vielä on tosi pahalla tuulella... Pitäis nyt yrittää vaan pitää pää kylmänä!



No eiköhän tämä tästä taas, iltapäivällä oli tarkoitus mennä esikois-neidin kanssa tutustumaan uuteen päiväkotiin, mutta varmaan joudutaan nyt siirtämään toiselle päivälle, niin että olis ittekin edes puoliksi järjissään. =)



Niin, joku mua karehti tuolla jokunen päivä sitten, kun meille saatiin kodinhoitaja kunnan piikkiin. Semmoinen oikein mukava täti meillä nyt sitten rupeaa käymään kerran viikossa, oli tiistaina ensimmäisen kerran.

Aika monet nais-ihmiset aina siitä omasta " orjasta" haaveilee, mutta täytyy sanoa,ettei mulla tahdo luonne kestä sitä et joku vieras ihminen menee pitkin kämppää jynssäten. Mulle tulee tosi syyllinen olo,kun itse makaa sängyssä,ja joku muu putsaa jälkiäs. =)

Onneksi edes oli tosi mukavan oloinen ihminen, joten varmasti siihenkin tottuu.

Sitä ei ikinä uskoisi kuinka houkutteleva ajatus siivoamisesta voi olla, ennenkuin on pakotettuna täydelliseen toimettomuuteen!



No joo... enköhän mä ole jo rutkuttanut taas tarpeeksi yhdelle päivälle, toivottavasti muilla on aurinkoisempia ajatuksia!!

T:Helmiina

Tervehdys kaikille mammoille!



Ja peukutukset Henna_:lle, kyllä sielä ultrasa varmaan selviää mistä vuoto johtui ja ettei mitään vaarallista.

Onneks ei itellä oo ollu vuotoja, kun näin tässä yks yö jo kamalaa painajaistakin tuosta verenvuodosta. :-(



Itellä on nyt takana tuo sokerirasitus ja alkusokeri oli kyllä huippuhyvä 4,7. En huomannu edes kysyä, että millonkahan ne tulokset sitten saa soitella, kun ootin vaan, että pääsee syömään. Vatsa nimittäin piti melkoista huutoa viimeisen verikokeen aikana. ;-)



Kävi aivan sääliksi, kun sinne labraan tuli n.2 vuotias tyttö jolta otettiin verta ja sitten 7kk vanha tytteli jolta otettiin myös verikoe allergioita varten. Kyllä osasivat itkeä sydäntäsärkevästi! Tuli aivan paha olo... Ja masukki alkoi potkia kamalasti, kun kuuli vauvan itkun... Piti aivan alkaa silittelemään ettei mitään hätää täälä... ;-)

Jännä huomata miten tuo masukki reagoi erilaisiin ääniin.



Ja sitten tuohon tulehdukseen, että onneks jo nyt tuntuu, että alkaa antibiootit vaikuttamaan ja on helpompi jo käydä vessa-asioilla. Toivottavasti paranee tällä yhdellä kuurilla ettei enempää tarvi syödä.



Jaahas! Taas ne hommat kutsuu, mutta käympäs illemmalla vielä lukemassa muiden kuulumisiaki! :-)



maria_a + masukki 27+6 (hip hei! huomenna alkaa uusi viikko)

että muistakaa levätä.

Kun itekki sain neuvolasta ohjeita, että levätä pitää ja juoda paljon!



<3 ;-)



maria_a + masukki 27+6

Jopas täällä on alakuloista väkeä :) Alkaa ilmeisesti vaivat olemaan kaikilla jonkinmoiset ekä ne siitä varmaan enää helpota :)



Kävin eilen " pelkopolilla" tai niin sitä kutsuttiin, lähinnä itse pidin sitä synnytystapa-arviona. MInulla meni tuo esikoisen ponnistusvaihe vähän poskelleen ja repeämät sitä luokkaa että halusin tuonne keskustelemaan synnytystavasta. Olin valmistellut kauheat palopuheet aiheesta, ja annoinkin tulla täysin rinnoin - olin vähän hölmistynyt kun ylilääkäri vaan totesi että no ei noilla kivuilla yms. oikeastaan voi perustella tuota sektiota, mutta kun tuo repeämä voi uusiutua ja sitten se onkin hankalampi homma tuo korjaus niin tässä on sektioaika!!! 12.2. syntyy siis meidän poju (jos nyt ei siis aiemmin päätä tulla)!!!! Jotenkin on ihan takki tyhjä tuosta, vaikka olinkin asennoitunut niin että ilman muuta sektio niin että sen sai tuosta noin vaan - hitsi hitsi olen tätä niiiiin pelännyt että minut teilataan, ja sitten olikin päivän selvä juttu.



Kaikki muutkin seikat oli tuon puolella esim ultran mukaan olisi tulossa selvästi > 4kg poika (esikoinen tyttökin oli yli 4kg) tällä hetkellä siis paino oli 1,4kg kun se keskimäärin kuulemma vko 26 on n. 1kg. Samalla diagnosoitiin myös peräsuolen laskeuma mahdollisesti tuosta repeämästä johtuen (ulostaminen tosi hankalaa, nyt raskaus vielä löysyttää kudoksia)



Että silleen, nyt minä en pysty jostain syystä keskittymään mihinkään muuhun kuin tämän märehtimiseen, vaikka etukäteen ajattelin että sitten kun päätös on niin " helpottaa" eikä tarvi huolehtia.



MInullakin supistekee ihan kiitettävästi, ottivat siellä sitten kaikki mahdolliset kokeet mutta en usko että mitään tulehdusta löytyy. Onneksi eivät ole kivuliaita.

Minä se vaan syön ja syön ja silti on kokoajan nälkä. Kokeilin ihan mielenkiinnosta kesällä ostamiani farkkuja. Reidet ja takapuoli on niin kovasti levinnyt että just just sai vedettyä jalkaan. Ja on vieläpä muutaman koon isommat kun normaalisti ja vieläpä stretsit. Voi olla että joutuu ostamaan vielä uudet äitiyshousutkin kun tuntuu jo vähän tiukoilta. Eipä ole ihme että on vähän norsumainen olo. Uuden talvitakin olen jo ostanut kun ei vanhasta mennyt enää vetoketju kiinni.

Ovatkos muut nähneet mitään synnytykseen liittyviä unia? Mä olen nähnyt parikin. Toisessa tuli vedet ja lääkäri vaan totesi että onpas hyvä että on jo viikolla 24 että kyllä tämä tästä. Ja toisessa unessa uhattiin että jos se nyt ei tässä kohta ala syntyä niin tehdään keisarileikkaus. Kääk. Jotenkin nyt jännittää synnytys enemmän kun esikoisen kanssa. En tiedä miksi koska synnytys sujui viimeksi hyvin.

Tää äiti lähtee niistelemään pikku nenää ja kohta sitten tekemään välipalaa...



Voikaa Hyvin



Kojootti ja Eppu 25+2

Olo on edelleen kenkku, joka paikkaa kolottaa ja nenä vuotaa. Toivon mukaan ei kuumetta ala nostamaan koska se kaataa mut takuulla sänkyyn. Koko ajan paniikki päällä ja toinen käsi puhelimella että nyt varmaan pitää soittaa jo lääkäriin.



Sektio toiveesta oli juttua, ja minä kuulun siihen porukkaan joka leikattiin ilman mitään kyselyitä ekalla kerralla, kaveri perätilassa, mahdotonta kääntää, surkeat veret, pelko yms. Toivottavasti saan toivoni läpi täällä pohjoisessa, minä kun en yksinkertaisesti kestä kipua yhtään. Tikkukin sormessa on jo ihan kauheaa. (häpeää) Liian paljon tulee merkitseviä katseita ja kommetteja suuntaan, olet huono äiti kun sektion haluat. Olenko? syyllisyys painaa, mutta samalla näen niin kamalia painajaisia siitä kivusta ja monien tuntien ähkimisestä, että ruokahalut menee ja olen koko ajan väsynyt kun en uskalla nukkua. Vauvaa odotan jo kovasti ja helmikuu ei voisi tulla yhtään nopeammin. Tykkään odottaakkin, muttä nämä pelot vain pahenevat mitä lähemmäksi loppua mennään. Neuvolassa jo kysyivät että haluaisinko mennä synnytyslääkärin juttusille Kajaaniin, puhumaan asiasta. Mutta kammottaa ajatuskin että koitetaan pakottaa kärsimään. Onko kellään teistä kokemuksia vastaavanlaisista jutuista??? Vai olenko ainoa todellinen vellihousu.



Hyviä vointeja teille kaikille ja jaksamista *haleja*



Emppu-mamma80 ja " Eetu" 26+0 (jippii uusi viikko)

Mammutti: Täällä samaa vikaa eli tulee tosi tukala olo, jos syö yhtään liikaa kerralla ja sitten, kun annoskoot on pieniä, niin on koko ajan nälkä. Mulla ei ole oikein vatsalihakset antanu vielä periksi ja nyt kun maha ja vauva on jo kasvaneet jonkun verran, niin puristaa ja kiristää ja on tukala olo. Mutta eiköhän sekin vielä helpota. viimeistään helmikuussa. ;)



Lupita: Meillä vauva oli viikoilla 25+4 930 g ja nyt viikoilla 26+4 sf-mitta oli 26 eli on hiukan käyrien yläpuolella ilmeisesti sinun vauvasi. Heinoa, että sait sektioajan noinkin helposti! Ei tarvitse sitä sitten murehtia. Nyt ei muuta kuin tsemppiä odotukseen!



Omaan napaan ei ihmeitä. Soittelin tänään lääkärille, kun alkoi vainoamaan ajatus listeriasta. Olimme isänpäivänä ravintolassa syömässä ja söin siellä fetasalaattia ja sitten iski pelko, että mitä jos. Sikiö on ollut muutaman päivän tosi rauhallinen ja keskiviikkona neuvolassa syke oli 130, kun yleensä on ollut 140-150. Mutta lääkäri sanoi silloin, että johtuu siitä, että vauva nukkuu. Soittaessani lääkäri käski rauhoittumaan ja unohtamaan asian, riski on minimaalinen kuitenkin. Sanoi, että ulkomailla on isompi riski, mutta kyllä Suomessa melko puhtaita elintarvikkeita on. Toivotaan, ettei mitään tule. Jatkossa täytyy olla hieman tarkempi.



Nyt vain kun on joulu tulossa, niin tekisi kauheasti mieli syödä niitä kaikkia ihania kalaruokia. Lohta ja mätiä ja muuta. Täytyy selvitellä, että mitä niistä saa syödä ja mitä ei. Joulusuunnitelmia on kyselty. Meidän suku on todella pieni ja olemme perinteisesti syöneet aina äitini luona ja sinne menemme kaikki tänäkin vuonna aattona syömään. Nyt ensimmäistä kertaa ei tule joulupukkia, mutta ensi vuonna kai se sitten olisi jo ajankohtaista taas. :) Meillä kaikki sukulaiset, äidin veljen perhettä lukuunottamatta, asuvat Helsingissä, joten matkat eivät ole pitkiä. Joulunpäivinä menemme sitten miehen isälle ainakin käymään. Hänkin asuu Espoossa eli helpolla pääsemme. Miehen äiti asuu Nokialla ja sinne en usko, että ajelemme. Saa nähdä tulevatko he missään välissä tänne päin.



Eilen oli sitten ensimmäinen perhevalmeenuskin ja siellä katseltiin videota synnytyksestä ja terkka piti kalvosulkeisia. Eipä siellä oikein mitään uutta ilmennyt. On tämä netti niin kätevä tiedonhankintaväline.



Eipä mun arkeen oikein muuta kuulu kuin koulua ja vauvan kasvamisen odottelua. Mutta kohta on joulu ja sitten jo pian helmikuu. Voin vaan kuvitella kuinka malttamaton sitä on ensi vuoden puolella. Saapa nähdä missä vaiheessa vauva syntyy. Veikkaan, että menee yliaikaiseksi.



Haleja kaikille helmiksille! Ottakaahan rennosti!



- Jolanda + koukkis rv 26+5

Emppu-mamma: Et varmasti ole yksin tunteinesi. Eli kohtalotovereita löytyy. Toivottavasti saat sektioajan ilman sen suurempia taisteluita. Ei pelko saa hallita elämää ja asioihin täytyy löytyä muunkinlainen ratkaisu kuin alatiesynnytykseen pakottaminen. Älä tunne syyllisyyttä omien tunteidesi takia tai ajattele olevasi huonompi! ET ole! Synnytystavalla ei ole minkäänvaltakunnan väliä, kunhan lapsi saadaan mahdollisimman hyväkuntoisena ulos. Tsemppiä!



- Jolanda

Joulun vietto -gallupiin... Olenkohan ainoa, jonka suunnitelmissa on karauttaa jouluksi kotiin pohjoiseen, matkaa noin 700km suuntaansa. Suunnitelma siis, käytännön toteutus jää sitten sen aikaisen voinnin varaan! Mutta viime raskaudessa ajoin vielä itse tuon matkan mennen tullen raskausviikolla 33 ja nyt viikkoja olisi joulun aikoihin vain " pari" enemmän ja mies kuskina. Toki neuvottelen neuvolassa ja lääkärissä asiasta vielä. Mutta kun tuo on meidän jouluperinnettä ja omia vanhempiani olen nähnyt viimeksi elokuussa (ovat sen verran iäkkäitä ja huonokuntoisia, etteivät paljon matkustele...) seli, seli... Ehkä hullua, mutta onhan sielläkin synnäreitä, jos vauva päättää lomilla syntyä.



Huomenna sitten olisi kontrolliultra tuon osittaisen eteisistukan takia. Toivon todella, että se istukka olisi kohdun venyessä siirtynyt pois synnytyskanavan edestä! itse nimittäin haluaisin synnyttää alateitse, en sektiolla. Edellinen synnytys oli ihan ok kokemus, vaikka vauva otsa edellä syntyikin, eikä ponnistus ollut mitenkään helppo. Sektiosta ei kokemusta ole ja toivottavasti ei tulekaan. Pieni toive olisi myös, että jospas tuo sukupuoli huomisessa ultrassa selviäisi, meillä kun se vielä on salaisuus.



Hyviä vointeja!



-Timpe rv 27+6

Nopsasti kävin lukasemassa pinon ja nyt on vain kiireesti kommentoitava eppu-mamman sektio aiheeseen eli mua taas pelottaa ja hirvittää että mitä jos jotakin sellaista sattuu että joudutaankin leikkaamaan. Mä en ole ikinä ollut sairaalassa muuten kuin synnyttämässä ja kaksi kertaa on mennyt tosi hyvin alateitse. Jotenkin mua ahistaa kaikki leikkaushaavat yms. Mun varmaan tarttis käydä taasen jossakin pelkopolilla keskustelemassa tuosta leikkauskammosta =)



Jokatapauksessa tärkeintähän tietysti on että vauva syntyy keinolla millä hyvänsä terveenä tähän maailmaan ja minusta tuolla synnytystavalla ei ole mitään tekemistä itse äitiyden kanssa!!



Nyt minun pitää reintää ruuanlaittoon....



t.kolomonen rv 25+3

Jaahas, paljon ollut taas juttua, synnytyksestäkin jo puhuttu. Mua taas hirvittää ajatuskin sektiosta, toivottavasti en sitä joudu kokemaan. esikon synnytys suju ihan hyvin, ja oon varmaan vähän outo mutta ihan innolla ootan että pääsen jälleen syntymän ihmeen kokemaan. kaikesta kivusta huolimatta. ja mä toivon että kaikki menis mahollisimman luomusti. mutta kaikki tekee tässä asiassa omat ratkasunsa, ja ketään en ole tuomitsemassa.



Niin ja taidankin olla ainoa joka ei odottele vimmaisesti ajan kulumista, mä taas nautin niin mielettömästi tästä raskaudesta, vaivoista huolimatta. Mä tiedän että tätä masua tulee vielä monta kertaa ikävä. Tietty odotan vauvan syntymää, mut en siis sillä asenteella että voi kun olis jo pian helmikuu. No, mä taidan olla aika monessa asiassa vähän outo... ihmettelen vaan joka kerran kun niin monessa viestissä on että " olis jo pian helmikuu tai ainakin tammikuu ja äitysloma!"



mutta nyt neidin kanssa leikkimään...

loviisa rv 25+3

olen niin kade teille jotka uskaltavat tehdä vauvansa luonnon tietä, tuli taas ihan kauheen huono omatunto jotenki, kun musta ei yksinkertaisesti ole edes yrittämään =(



Tänään on ollut jotenkin ihan yli tunteellinen päivä muutenkin. Olen itkutellut pitkin päivää ja isäntäkin oli jo hädissään että tuleeko hän töistä kotio kesken päivän kun minä vaan itkeä tihutin puhelimessa. Jotenkin on tänään ollut yliherkkä päivä.



Joulua odottelen kovasti , vietämme luultavast oikean perhejoulun jälleen kerran. Mummolaan ei kylläkään tule lähdettyä, koska matkaa on semmoiset pikkuisen vajaa 800 kilsaa. Ja minä pystyn autoss aistumaan ehkä hädin tuskin puolituntia. Siskoni ja hänen miehensä ja vanhempani kuitenkin keräännytään samankaton alle ja pidetään oikein ihana, vanhan ajan joulu :) semmoinen meidän perinteinen.



Voimia teille Helmikuun " siskot" *haleja



Emppu-mamma ja " Eetu" 26 tasan

Synnytystapa-keskusteluun otan osaa minäkin;

Mua pelottaa tuleva synnytys aivan kamalasti ja toivonkin välillä, että kun määrättäiskin mullekin jonkun asian takia sektio niin pääsis " helpolla" !

Toisaalta tiedän, että alakautta synnyttäessä toipuu nopeammin, mutta eihän siitä ajatuksesta tässä vaiheessa ole hyötyä..

Toisaalta odotan innolla että pääsis kokemaan alatiesynnytyksen vielä kerran..

Aika lailla heilahtelee mun mielialat tässäkin asiassa!



En tiedä mikä tässä kolmannessa synnytyksessä niin pelottaakin, varsinkin kun kaksi ekaa on mennyt ihan hienosti ilman ylimääräisiä komplikaatioita..

Emppu-mammako pohti sektiota..?

Mun mielestä kaikki synnytystavat on kuitenkin ihan oikeita, kunhan lapsi syntyy, eikä kenelläkään mielestäni ole syytä arvostella toisten synnytystoiveita tai tapaa. Jokainen kokee synnytyksen ja kivun ja muut erilailla ja juuri siitä syystä ketään ei voi arvostella siinä asiassa!



Loviisa:

Minä olen muutamaan otteeseen tainnut toivoa pikaista ajan kulumista, mutta toisaalta yritän nauttia tästä raskaudesta täysin siemauksin, kun tämä viimeinen (kuulemma) on!

Toisaalta olis kiva vauva saada jo syliin, mutta toisaalta mahaa tulee ikävä kun se on pois.. Minä ainakin nautin siitä, ettei tarvitse kytätä kokoajan itseään, että onko lihonut tai että pitäis laihduttaa.

Mulle raskaus on samalla lomaa tosta ikuisesta laihduttamisesta (mihin en oo kunnolla koskaan pystyny).

Ja onhan se ihanaa, kun oma pikkunen kasvaa mahan sisällä ja potkuttelee siellä turvassa!



mammutti ja Vilppu rv 26+6

Pakko oli tulla vielä Loviisaa lohduttamaan, että et ole ainoa´, vaan täällä toinenkin outo lintu, joka " ei odota" helmikuuta vaan kaiholla laskee, että näinkö vähän enää raskautta jäljellä..! Siis totta kai minäkin oikeasti odotan helmikuuta, mutta nautin täysin siemauksin tästä ihanasta raskaudesta kaikkine vaivoineen! Tämä on kuitenkin luultavasti toinen ja viimeinen raskaus... ja tätä odotettiin myös pitkään.

Mutta olenko ihan ainoa hullu joka odottaa innolla synnytystä!!??!! ja ihan alatiesynnytystä.. Se on jotain niin hienoa että sen haluaa ´kokea uudestaan myös kaikkine kipuineen. Vaikka en mä luomuna meinaa, toivon tietty että jotain lievitystä ehtis saada. Enemmän mua mietityttää synnytyksen jälkeinen jaksaminen ja raihnainen olo.. KUn on aivan rättiväsynyt mut ylikierroksilla eikä varmaan osaa taas pariin yöhön nukkua, ja sitten ei enää voikaan nukkua.. No mutta eiköhän siitä täyspäisenä selvitä taas. On nyt vaan yllttäen tullu niin väsyneeksi että pitää käydä jo yheksältä viimestään nukkumaan, kun vielä vähän aikaa sitten energiaa riitti vaikka muille jakaa. Mulla varmaan hemppa laskenut ja rautavarastot tyhjät..?

Unia en ole synnytyksestä vielä nähnyt, mutta muuten tosi outoja ja voimakkaita unia. Aika kamaliakin välillä, huh. Toivottavasti ens yönä jotain mukavaa katseltavaa vaihteeksi :)

Öitä kaikille!

Loviisa78:

Niin ja taidankin olla ainoa joka ei odottele vimmaisesti ajan kulumista, mä taas nautin niin mielettömästi tästä raskaudesta, vaivoista huolimatta. Mä tiedän että tätä masua tulee vielä monta kertaa ikävä. Tietty odotan vauvan syntymää, mut en siis sillä asenteella että voi kun olis jo pian helmikuu. No, mä taidan olla aika monessa asiassa vähän outo... ihmettelen vaan joka kerran kun niin monessa viestissä on että " olis jo pian helmikuu tai ainakin tammikuu ja äitysloma!"

loviisa rv 25+3