Uniongelmiin ehdotuksia?

Hei,



Huomasin, että kun kerroin nukkumisvaikeuksista (ja niistä asioista jotka aamuyöllä pyörii mielessä) a) täällä palstalla ja b) neuvolassa, en ole ollut niin levoton jos en saakaan wc-käynnin jälkeen unta aamuyöstä.



Jotenkin sain lohtua ajatuksesta, etten ole yksin. En ole ainoa joka valvoo... :)



Niinpä makoilen rauhassa vielä jopa tunnin-kaksi ennen kuin nousen. Rauhoittaahan sekin kun tietää, että pitkällään pötköttäminenkin on lepoa vaikka ei ihan nuku.



Yritän myös pitää itseni valveilla ainakin klo 22 saakka, ettei ihan 03.00 ole herätys. Se on kyllä välillä tosi rankkaa...



Toivottavasti edes toisinaan saisi niitä 9-10 tunnin yöunia, ennen kuin kultapieni alkaa oikeesti pitämään hereillä... :)



Hyviä unia toivottelee



Arkamamma rv 11+4

En nyt tarkoita olla mitenkään " kokenut ja viisas" , enkä nenäkäskään ja toivottavasti osaan sanoa tämän sillai nätisti. Hiukan pisti hymyilyttämään nuo 9-10 tunnin yöunet :) Olisi tosiaan hienoa jos saisitte niistä vielä nauttia, sillä pian ne tosiaan ovat historiaa! Eikä vain vauva-ajan, vaan piiiitkälle pitkälle. Ehkä sitten kun lapset muuttavat pois kotoa, saan nukuttua...

(Mutta silti kolmatta saamassa, eli kaikkeen tottuu :)



T: 5 ja puoli vuotta sitten kunnon yöunet :)

Yöunet ovat " vaivana" täälläkin, vaikka " normaalioloissa" (=ei raskaana ollessa) nukun " kuin tukki" , vaikka istualleen valot päällä ;)



Nyt kun rv 8+5, tuppaan olemaan järkyn väsynyt iltapäivisin/alkuiltaisin, ja nukahdan sohvalle tunniksi-pariksi, ja kun yöunten aika koittaa, en välttämättä saakaan unta noin vaan :/

Muun perheen nukkuessa mä usein valvon itsekseni....eikä syytä oo mitään erityistä mikä valvottaisi (lapset terveitä ja hyvin nukkuvia, ja parisuhdekin voi varsin hyvin ;) )

Yöllä tulee ravattua pissalla useammankin kerran, välillä saan heti unta palattuani sänkyyn, välillä taas en, hyvin vaihtelevasti siis.

Aamuvarhaisella saatan herätä ja hyöriä ja pyöriä sängyssä, ja usein rauhotun vielä unille mieheni kainalossa ;)



Tuohon nukkumiseen/nukkumattomuuteen vauvan synnyttyä mun on kyllä pakko kommentoida, että _kuten me aikuisetkin, ovat lapsetkin -hyvin erilaisia- nukkujia_, en siis yhdy Maaria2:n väittämään, että hyvät yöunet ovat historiaa vauvan synnyttyä....ei ainakaan meillä ;)



Kolme lasta on (17 v, 5,5 v ja 4 v, ja neljättä siis odotellaan syntyväksi 8/08), ja KAIKKI kolme ovat nukkuneet _jo 2 kk:n iästä_ " täyspitkiä" (=8-10 h) yöunia, joten meillä ei lapset ole valvotelleet ;)

Toki sen ensimmäisen 2 kk ovat kaivanneet öiseenkin aikaan " tankkausta" , sekä vaipanvaihtoa-hoivaa-läheisyyttä, mutta sen koommin meillä on nukuttu :)

Toivon, että tämä tuleva neljäskin lapsukainen omaisi yhtä hyvät unenlahjat ;)



Makoisia yöunia toivotellen,

Muumimamma-72

Niin se on, että huolet tuntuu paljon pienemmiltä kun niitä saa jakaa. Nyt on itseasiassa takana kaksi melkoisen hyvää yötä, kummallakin vain yksi " varikkokäynti" ja uni tuli melko lailla heti. Mulla kanssa vika on vissiin ollut se että vesssaan on pitänyt laittaa valot käydessä ja siksi olen herännyt liikaa. Nyt pikkuisella led-yövalolla ja kirkkaalla kuutamolla ei ole tarvinnut.



Huomasin että korvatulpat auttaa myös. Vaikka mielestäni olen tottunut puolison ja koiran öiseen röhkimiseen, kääntyilyyn, vinkumiseen ja paikan vaihtoon, ehkä nyt reagoi (hormonien takia?) herkemmin kaikkeen.



Kumpanakin päivänä olen myös möyrinyt puutarhassa päivällä, haravoinut ja leikannut omenapuuta ym. fyysistä touhua. Pitää yrittää jatkossakin patistaa itseni ulos kunnolla päivällä.



Tai sit se johtuu siitä että kumpanakin iltana olen ollut tuntevinani pikkuisen liikkeet ennen nukahtamista :)

Unettomuus vaivaa... Heräilen öisin pohtimaan mitä ihmeellisimpiä asioita, jotka ei edes liity tähän raskauteen mitenkään. Oikein ärsyttää, kun jää käymään öisin läpi asioita, jotka ei todellakaan ole sen arvoisia. Eli ei mitään suurta stressiä edes ilmassa. Nukahdan yleensä esikoista nukuttaessa kymmenen aikaan ja epäilen, ettei mulla vaan sitä unta riitä aamuun asti! Vessassakin tulee toki käytyä kerran yössä ja siihen liittyy omat riskinsä eli totaalinen herääminen. Laitan valot vain eteiseen ja sieltä sitten tarpeeksi pilkottaa valoa vessaan.



Olen yrittänyt olla stressaamatta näistä valvomisista, koska se vaan pahentaa tilannetta. Jos pyörin jo pitkään hereillä sängyssä pohtien ihan älyttömiä, minä kyllä nousen sitten ylös - päinvastoin kuin joku suositteli. Lukemaan, syömään, tai jopa katsomaan videoita. Saa ajatukset muualle, ja kun rupeaa unettamaan, kömmin takaisin sänkyyn. Toisinaan tietty se sängyssä köllöttely tuntuu parhaalta ratkaisulta.



En muista teinkö tätä esikoista odottaessa, mutta ei hänestä joka tapauksessa mitään yökyöpeliä ole tullut, en allekirjoita sitäkään teoriaa ;) Mutta esikoisen vauva-aikaan harrastin silloinkin yökupsuttelua. Yleensä siitä syystä, että huomasin yöllä olevani järkyttävän nälkäinen, hipsin sitten keittiöön syömään ja lukemaan ja sitten onnellisena takaisin sänkyyn. Ei ollut nimittäin ongelmana kilot, vaan se mistä saada energiaa vauvan imettämiseen!



Minä olen ihmeekseni huomannut, että unentarve on vähentynyt lapsen saamisen myötä. Periaatteessahan sitä saisi nukuttua enemmänkin, jos haluaisi, mutta kun lapsen nukkuessa on sitä ns. " omaa aikaa" niin ei malta siitäkään luopua! Alkuraskauden aika oli tietty ihan oma lukunsa...



Taika 22+4 ja 3,5-vuotias tyttö

ollut melkein koko raskauden!! mä olen juossut parhaillaan vessa 5-8 yössä!! se jo haittas..ku ei saanut sikeästi nukuttua!! mut nyt juoksen n.3 yössä vessa!! ihanaa ku saa nukuttua!! en osaa muuta neuvoa antaa ku.. jos mahdollidta niin älä laita valoja päälle vessa käynneille ja älä stressaa ajatuksilla ettet saa unta!! niin et varmaan saa!! pidä pää tyhjänä ajatuksilta.. niin kyl se siitä helpottaa! rv24+1

Hauska sana, mutta kuvaa hyvin. Eli et mene vessaan kun siltä tuntuu, vaan pidättelet mahdollisimman pitkään, niin että melkein tulee housuun. Juot reilusti nesteitä, sillä vähäinen juominen aiheuttaa sen, että virtsa on väkevää ja ärsýttää rakkoa, jolloin pissattaa. Mulla tuloksia tuli jo parissa päivässä. Tälläkin hetkellä käyn kerran yössä vessassa (viikko sitten en kertaakaan) vaikka olen jo viikolla 36!

Ei yölläkään kannata mennä ihan ensi hätään, vaan kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Hyvin menee vielä pari tuntia.



Toisekseen kannattaa vaihtaa patjaa, jos siihen on mahdollisuus. Kroppa muuttuu raskaudessa paljon, eikä sama välttämättä tunnu hyvältä, mikä yleensä.



Ota tyyny jalkojen väliin. tukee mukavasti ja pitää kropan paremmassa asennossa. Sitten kun masu ihan tosissaan kasvaa ja ahdistaa, kannattaa hartioitten alle ottaa tyyny, jotta saa yläpäätä korkeammalle ja ahdistusta pienemmäksi, toinen pään alle. Lisäksi ylemmän käden alle vielä neljäs, jotta sekään ei paina. Mutta näillä tyynyhommilla ei välttämättä sulle vielä ole apua, mutta paina mieleen :)



Niin ja sitten se valitettava tosiasia, että raskaus valvottaa... Väsyttää hitosti mutta ei saa nukuttua. Tein esikoisesta sen virheen, että nousin ylös ja saatoin keskellä yötä siivota keittiön kaappeja. Nykyään olen täysin sitä mieltä, että jos vauva masussa tottuu tähän rytmiin, se kyllä toteuttaa sitä syntymänsä jälkeenkin, joten ei kannata... Nimim. 2,5 vuotta esikoisen kanssa valvonut. Jos et jaksa pimeässä maata, niin lue vaikka kirjaa, mutta älä lähde liikkeelle!



Mitähän vielä... nää tuli ekaksi mieleen. Sen verran voisin vielä lohduttaa, että mulla tässä kolmannessa raskaudessa valvomiset jäi alkuraskauteen. Tosin vauhdista ja väsymyksestä pitää huolta kaksi tenavaa, joten yöllä tosiaan kannattaa nukkua. Muista ulkoilla riittävästi, mieluummin pari tuntia päivässä ja tehdä jotain fyysisesti rankkaa, jos tilanne sen sallii, jotta olet illalla nukkumaan mennessä tosissaan väsynyt etkä vain nuutunut.



Maaria 35+4

Samoja ongelmia ollut täällä jo tuolta vuodenvaihteesta - rv 6:n mailla - lähtien. Raskastahan tämä on, mutta olen tainnut silti päästä keskimääräistä helpommalla, sillä olen usein muutenkin huono nukkumaan, ja siksi tottunut lyhyisiin yöuniin. Mutta tietysti tämä vessaravaaminen on tuonut ihan uusia piirteitä tähän...

Meillä on kuitenkin ratkaisu löytynyt oikeastaan sattumalta. Mies valitteli, että valvotin häntäkin valvoessani, ja niinpä päädyimme petaamaan minulle varasängyn viereiseen huoneeseen, jonne siirryn, jos yöllä herään. Sitten sainkin huomata, että siinä missä omassa sängyssä en pääsääntöisesti enää saanut nukuttua kerran herättyäni, varasängyssä saankin! En oikein tiedä, mistä johtuu, mutta tämä voi olla yksi, mitä ehkä kannattaa kokeilla. Vähän karua tietysti, ettei oman miehen vieressä saa unta, mutta luotan siihen, että tämä on tilapäistä. Ja joo, meillä on suhde ihan kunnossa! :-)



Alma73 rv 13+2