Nukkumaanmennessä alkaa panikointi, tyttö 6v

Hei,



Miten suhtautua eskari-ikäiseen tyttäreeni, jolla nukkumaanmenovaiheessa putkahtaa kuin tyhjästä panikointi, joka estää hänen mukaansa nukkumisen. Tällä hetkellä syynä on kuulema se, että silmiin sattuu, eikä voi sen vuoksi nukkua koko yönä. Itse olen sitä mieltä, että mitään sattumista ei ole. Kaikki on vain kuviteltua tai teeskenneltyä. Hakeeko hän siis huomiota illan viimeisenä hetkenä vai mistä on kyse. Ymmärrän että huomiota tarvitaan, mutta miksi juuri tässä vaiheessa?



Samanlaista ongelmaa, mutta astetta voimakkaampana oli 4-vuotiaana kun hän aloitti kotihoidon jäljeen päiväkodissa. Silloin hän ei voinut omien sanojensa mukaan käydä makuulle. Ei siis vain pystynyt antautumaan lepäämää. Päiväunet olivat kamalinta mitä päiväkodissa voi olla. Kun selvittelin asiaa, ilmeni jonkinlaista väkisin nukuttamista tyyliin "pää tyynyyn ja silmät kiinni" vaikka ei olisi väsyttänytkään. Silloin sain neuvoteltua, ettei tyttäreni tarvinnut mennä lepäämään ja asia rauhottui myös kotona vähitellen.



Nyt tilanne on siis minun mieletäni uusiutumassa, mutta selitystä ei ole, sillä eskarissa ei enää nukuta päiväunia. Vain köllötellään patjoilla ja opettaja lukee kirjoja tms. Ja se on tytöstäni ihan ok eikä hän valita siitä.



Mistä siis kumpuaa tämänhetkiset nukkumaanmenohankaluudet.? Voiko olla jokin muu stressaava tekijä, joka laukaisee tällaisen vanhan panikoitikäyttäytymisen? Olen keskustellut tyttöni kanssa, että onko kiusaamista tai muita murheita, mutta ei hän ole ainakaan kertonut ja ei myöskään eskarin henkilökunta ole huomannut.



Ymmälläni olen ja haluaisin neuvoja iltojen tukalaan tilanteeseen. Olen itsekin kuin varpaillani ja pelkään nukkumaanmenovaihetta, että jos se taas alkaa paheta oikein pahaksi kuten pari vuotta sitten.