toinen lapsi..

ajallisesti lyhempi, siis sekä avautumisvaihe että ponnistusvaihe. Kipu oli ihan samaa, tai siis yhtä kovaa, mutta kun nopeammin sujui synnytys, pääsi kivustakin nopeammin eroon :-)

varmaan helpompi tokan kerran senkin takia, että tiesi mitä tapahtuu, eli semmoinen psyykkinen stressi/jännitys loisti poissaolollaan. Kohta kolmatta synnyttämään, ihan innoissani sitä odotan vaikka tiedän että kipua tulee olemaan :-)

toisen lapsen synnytys kesti ajallisesti hieman kauemmin (nopeita kyllä molemmat synnytykset 3,5h ja 4,5h), mutta ponnistusvaihe oli paaaljon helpompi, nopea ja kivuttomampi. Supistukset tuntuivat kyllä valitettavasti aivan yhtä tuskaisilta.



Ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeen jälkisupistelut eivät olleet kipeitä, mutta toisen jälkeen aivan JÄRKYTTÄVIÄ. Sitä kun kuvitteli, että se tuska ja kipu on ohi, kun vauva on maailmassa, mutta kun vauva tuli imemään rinnalle, niin alkoi aivan hirveät jälkisupistelut. Siihen onneksi saa hoitajilta kipulääkettä, jota kannattaa kyllä pyytää, jos kärsii jälkisuppareista.