Kivaa, oma palsta eskari-ikäisille.

Meillä poika täyttää heinäkuussa 7-v ja käy espoossa päiväkodilla eskaria. Odottaa kovasti koulun alkua. He käyvät noin kerran kuussa tutustumassa kouluun.



Kiva tosiaan kun eskarilaisille oma " palsta"

meidän esikoinen käy eskaria päiväkodissa. Onneksi asutaan pienellä paikkakunnalla, joten kouluun tulee paljon eskarikavereita. Toivottavasti koulun aloittaminen helpottuu sen ansiosta! Kohta sinne kouluunkin on kai ilmoittautuminen.. taitaa äitiä jännittää enemmän kuin tulevaa koululaista!:)



Annie

Koulu johon menee on pihan toisella puolella. Siellä on myös tuttuja kavereita. Kynnys siten kouluun menoon ei ole niin suuri.



Mutta itsestäni kyllä päiväkodin ja koulun välinen kulttuuri on paljon suurempi kuin pihan ylittävä matka. Eli kyllä siinä koulussa paljon uusia asioita tulee olemaan ehkä enemmänkin kuin tyttömme osaa ajatella/jännittää.



Meillä helpottaa asioiden tuttuutta myös se että isoveli on nyt siinä koulussa (tosin siirtyy siskon aloittaessa toiseen kouluun) ja hänen nykyinen opettajansa tulee olemaan myös pikkusiskon tuleva ekan luokan opettaja. Eli jotain tuttuakin jo löytyy meille vanhemmillekin. Mutta lapsemme ovat myös erilaiset, eli tuskin menee ihan vastaavalla lailla tuo koulu kuin isoveljellänsä. Myös poikien juttujen jälkeen tyttöjen jutut on uusia (nyt olen tutustunut lähinnä koulun sääntöihin välituntijalkapalloiluista, mutta tytön kanssa tuskin on päällimmäisin asia).



Mutta kaiken kaikkiaan itse odotan enemmän sitä että lapsi menee kouluun, kuin pitäisin päiväkotia " tuttuna ja turvallisena" . Meillä tyttö meni vasta esikouluun päiväkotiin ja sekin oli uusi asia. Uskon että jännitimme sitä enemmän. Ja koulun säännöt ja toiminta on minusta jotenkin aikuisena loogisempaa, myös se että lapsi on enemmän " omillaan" ja vanhempien vastuu lapsen käytöksestä on suurempi- opettaja kun keskittyy enemmän lasten opettamiseen kuin kasvatukseen (tosin palkitsemis- ja rangaistusmenetelmiä on). Päiväkodin eskarissa tuntui hölmöltä luovuttaa " kasvatusvastuuta" lapsesta päiväkodin henkilökunnalle, jonka kanssa en kaikista tavoista/säännöistä ole samaa mieltä. Koulussa en luovuta sitä kasvatusvastuuta niinkään, vaan luovutan lapsen enemmän " kannattelemaan siipiään" ja olemaan itsenäisemmin. Tästä kaikesta taitaa kuultaa jotenkin se että lapseen luotan, mutta en kaikkiin ammattikasvattajiin.