Eskari-ikäinen musiikkikouluun?
En tiedä, onko tämä ihan oikea palsta, vai olisiko pitänyt kokeilla tuonne koululaisten puolelle, mutta: ensi syksynä eskarin aloittava tyttäremme on kiinnostunut musiikista . Ikänsä puolesta tyttäremme voisi hakeutua kaupunkimme musiikkikoulun pääsykokeisiin (toivesoitin kantele) ja toivottavasti sitten syksyllä alkavaa opetukseen.Vähän vain mietityttää, että onko hän liian nuori aloittamaan säännölliset musiikkitunnit. Oma lapsuudenkokemukseni musiikinopetuksesta oli se, että se oli todella sitovaa, koulumaista ja aikaavievää. TIetysti asiat ovat voineet muuttuakin parissakymmenessä vuodessa :-)Tyttöä ihastuttaa ajatus musiikkitunneista, mutta toisaalta en usko että muistelisi asiaa kovin paljon jos me vanhemmat päättäisimme, että vielä ei ole tälläisen harrastuksen aika. Tyttö on musikaalinen, mutta kiinnostunut monesta, monesta muustakin asiasta kuin musiikista. Eskarin lisäksi ei ole päivähoidossa, eli en usko harrastuksen sinänsä olevan raskas. Toinen asia, mikä mietityttää, on se, että musiikinharrastaminen (ainakin tälläinen ei-konserttisoitin) voi olla aika yksinäistä. Yksi harrastuksen aloittamisen ydin olisi saada lisää kavereita uudella paikkakunnalla, johon olemme muuttaneet. Toisaalta löytyneehän niitä sitten eskaristakin... Onko musiikkitunneilla käyvien lasten vanhempia, jotka osaisivat kertoa oman perheensä/lapsensa kokemuksesta asiassa?
Kommentit (3)
Ja onhan kantele konserttisoitin ihan siinä kuin muutkin soittimet. Meillä pk:ssa toimii musiikkiopisto ja kantele on ostettava. Hanki sähkökannel, löytyy menoa ja meininkiä!
http://www.koistinenkantele.fi/fin/index.htm
Tyttäremme menee pääsykokeisiin, katsotaan sitten alkaako harrastus, ja miten sujuu. Oletettavasti ihan kivasti!
Arnicalle: käytin väärää termiä. Tarkoitin, että kantele ei ole orkesterisoitin samalla tavalla kuin esimerkiksi viulu tai huilu. Sittemmin otin selvää, että kantelettakin soitetaan pienryhmissä, joten kyllä niitä kanteleensoittokavereitakin sitten tulee :-) Kantele sinänsä on meistä ihan jees soitin (ilman sähköäkin), ja tuemme tytön soitinvalintaa ihan kympillä.
Ymmärrän huolesi harrastuksen sitovuudesta ja rankkuudesta, sillä tyttösi on vielä aika pieni, mutta toisaalta hän kuulostaa kyllä todella innostuneelta ja minusta olisi säälikin päästää innostusta nyt "sivu suun"... Etenkin, jos teillä aikaa ja muita resursseja riittää (musiikkiopistot ovat kalliita ja esim. itselläni ei ole ollut varaa poikaani sinne laittaa), niin harkitkaa ihmeessä asiaa! Ainahan sen voi jättää kesken, jos niikseen tulee... En tiedä, missä päin asutte ja käytännöt voivat olla kovin erilaisia, mutta ainakin Vantaan musiikkiopistossa on myös pienryhmiä eri soittimille, jolloin harrastus ei olisi niin "yksinäinen" ja tunnit tulevat vähän edullisemmiksikin. Ota ihmeessä selvää paikkakuntasi eri vaihtoehdoista! :-)