Interpedia ei enää ota yksinhakijoita asiakkaiksi!

Juu kyllähän tuo pisti ajatukset sekaisin. Itse yksinhakijana vasta aloittamassa prosessia ja heti lähtee matto alta. Interpedia ei käsittääkseni kuitenkaan kokonaan lopeta yksinhakijoiden ottamista, vaan pitää siinä taukoa toistaiseksi (kunnes nyt sisällä olevat 70 yksinhakijaa ovat saaneet prosessin päätökseen). Tammikuussa Interpedialla on infotilaisuus uusille yksinhakijoille, enkä ole saanut tietoa, että se olisi peruttu, joten eivät he kokonaan ole (kai) meitä hyllyttämässä. Mutta kyllä tässä hieman miettii miten käy, kun yksinhakijat nyt virtaavat Pelalle ja Helsingille, että millaiset jonot siellä saadaan aikaan.

suvina:

Miten kotia tarvitsevat lapset ja lapsia kaipaavat vanhemmat saadaan jatkossa yhdistettyä? Adoptionhakijoita on yhä enemmän, mutta kontaktit junnaavat paikallaan...

Eli hakijoita on enemmän kuin lapsia annettavana. Se on hyvä asia. Näin kaikki kotia tarvitsevat saavat sen. Adoption tarkoitun on antaa koti ja suku kun sellaista ei ole. Eli heillä on varaa mistä valita ja haluavat valita sen mikä heidän mielestä on paras.

Toinen asia on ne joilla on jo koti ja suku ja eivät siitä halua luopua mutta tarvitsevat väliaikaisen kodin. He eivät sovi adoptioon.

Tottahan se on hyvä, että lapsia haluavia vanhempia riittää. Olet aivan oikeassa, niin sen pitää (tai pitäisi) olla, että vanhemmissa olisi valinnan varaa. Silti yksinhakijoiden vaikeutunut tilanne saa sympatiat heidän puolelleen...

Kansainväliseen adoptioon vain aina liittyy tietynlaisia ongelmia, niin kuin me kaikki hyvin tiedämme ja yksi niistä on juuri lasten ja vanhempien yhdistäminen. Yhdistämiseen liittyy monenlaisia näkökulmia. Yksi niistä on esimerkiksi se, että silloin tällöin kuulee jonkun puhuvan tähän tyyliin: " miksi kansainvälinen adoptio voi olla noin hankalaa, kun maailmalla riittää kotia tarvitsevia lapsia?!?" Totuus on kuitenkin se, että suurin osa maailman lastenkodeissa olevista lapsista on yli kaksivuotiaita ja usein jollain tavalla erityistarpeisia, ja suurin osa meistä vanhemmista haluaa " mahdollisimman pienen ja terveen" Yhdistä siinä sitten perheitä!

Vain yhden näkökulman esille tuodakseni...

Toki olen sitäkin mieltä, että jokaisella vanhemmalla on oikeus toivoa ja samoin jokainen lapsi ansaitsisi olla tervetullut perheeseen...

Kaikki edellä esitetyt mielestäni hyviä pointteja.



Minäkin suren yksinhakijoiden puolesta jos tilanteensa hankaloituu entisestään.

Ja samalla suren kyllä sitäkin, että kyllä maailmassa varmasti on paljon lapsia, eri ikäisiä, jotka ovat perhettä vailla, mutta adoptiokontakteja on kovin vähän esim. Suomessa enkä tiedä kuinka aktiivista uusien kontaktien haku edes on?



Eli käsittääkseni tilanne on nyt sellainen, että esim. nämä Suomen (ja monen muunkin maan) adoptiokontaktit ovat pystyneet lisäämään esim. lasten sijoittamista synnyinmaalaiseen perheeseen jne. ja tämä näyttäytyy sitten adoptiovanhempien odotusten pidentymisenä jne.

Maailmalla kuitenkin on paljon muitakin orpoja ja " kontaktittomia" lastenkoteja täynnä pieniä ja isoja lapsia kotia vailla, mutta nämä lastenkodit tai ko. maat eivät ole halunneet tai pystyneet solmimaan toimivaa kansainvälistä adoptiokuviota.



Toivonkin, että palvelunantajat toimisivat mahdollisimman aktiivisesti uusien kontaktien solmimiseksi - tämä olisi sekä lasten, että adoptiovanhemmuutta toivovien etu. Ensisijaisesti tietenkin tulee huomioida lasten edun toteutuminen, mutta melko lailla käsikädessä tarpeet kulkevat ja adoptio ja kansainvälinen adoptio ovat yleensä molempien osapuolien lottovoitto.



Isompien lasten adoptionkin uskoisin kasvattavan " suosiotaan" heti jos Suomen lainsäädäntö tukisi isomman lapsen perheeseen tuloa paremmin. Mielestäni vanhempainvapaan pitäisi isomman lapsen kohdalla olla selkeästi pidempi kuin biolapsen syntyessä tai vauvaikäisen adoptiolapsen tullessa. Nythän vanhempainvapaata ei tietyn ikäisestä lapsesta käsittääksen saa ollenkaan!



Meillä on 2 adoptiolasta - toinen tullut vauvaikäisenä ja toinen leikki-ikäisenä - jokseenkin eri lähtökohdista. Molemmat mielestäni ansaitsivat vanhempainvapaalla olevan vanhemman vähintään yhtä kauan kuin biolapsen kohdalla ja jos vielä järjestykseen laittaisin, niin leikki-ikäisen sopeutuminen ja kiinnittyminen kestää varmasti lähes poikkeuksetta pidempään kuin vauvaikäisen. Puhumattakaan sitten kun perheeseen tulee esim. kouluikäinen.



Minusta olisi myös ihanne, että adoptiovanhemmat voisivat molemmat olla kotona hieman pidempään esim. leikki-ikäisen tai vanhemman lapsen kyseessä ollessa. Isyysloma menee usein kokonaan jo joko hakumatkaan ja lisäksi vielä virastoissa juoksemiseen hakumatkalta palattua. Normaali arki joudutaan pääsääntöisesti sitten aloittamaan yhden aikuisen voimin myös ei-yksinhuoltajatapauksissa. Onhan nytkin arvotettu bio-vanhemmuus ja ado-vanhemmuus eriarvoisiksi eli jos näin tehdään jatkossakin, niin itse kyllä kääntäisin asiat toisinpäin - eli adoptiolasten kohdalla pidemmät vapaat. Eikä siksi, että vanhempia tällä " lellittäisiin" tai eriarvoistettaisiin vaan huomioitaisiin no. se lapsen etu. Ja mielestäni " vanhempainvapaa" ei ole mikään vanhemmille kuuluva vapaa, vaan aika jolloin halutaan turvata lapsen oikeus vanhempaansa alkuarjessa.