Tykkäättekö oikeasti miehenne sisaruksista ja muista sukulaisista?
Minua ärsyttää suunnattomasti kun olen niin erilainen kuin mieheni sisko. Olisi kiva, jos voisi jutella kaikenlaista luottamuksellisesti. Mutta juttelu hänen kanssaan on aina niin pinnallista, ja hän pääasiassa puhuu vain itsestään. Vaikka miten yrittäisin tykätä hänestä, niin ei se onnistu. Muut miehen sukulaiset ovat kyllä mukavia ja heidän kanssaan tulen hyvin toimeen.
Kommentit (9)
enkä anopistakaan, vaikka ihan ok, mutta silti ei...
Anoppikin on ihan ok, vaikkei nyt järin samalla aaltopituudella ollakaan.
vuosien jälkeen yhdessä olo heidän kanssaan on piinaa! Siispä näemme harvoin. Tunne lienee molemminpuolinen... Inhottava tilanne, mutta minkäs mahdat, kun ei ole yhteistä niin ei ole, muutakuin mieheni.
Toisen kanssa tulemme toimeen, mutta ei kauheasti pidetä yhteyttä.
Mä tykkään kovasti anopistani, mieheni kummastakin veljestä.
Mieheni isä ei ole kovin paljon maisemissa...en hänestä välitä...eikä hänkään meistä.
Anopin mies on upea ihminen ja rakastaa lapsiamme kuin omia lapsen lapsiaan. =)
Mulla hyvät välit anoppiin, voin kertoa mistä vain. Voin jutella myös mieheni veljen kanssa, joka melkein saman ikäinen kuin minä.
On ihanaa, että satuin saamaan upean perheen mieheni mukana. =)
Hänen vaimonsa puhuu paljon muuneltua totuutta. Ei varsinaisesti valehtele, mutta jättää kertomatta oleellisesti asiaan vaikuttavia yksityiskohtia antaen asioista usein aivan vääränlaisen kuvan.
Mieheni vanhemmat ovat kuiolleet. Muiden lähisukulaisten kanssa menee hyvin, paitsi yhden sedän vaimon kanssa. Mä tulen yleensä toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta en sen naikkosen kanssa. Ärsyttävä ja pöyristyttävä saivartelija ja hienostelija. Ei olla enää missään tekemisissä sen pariskunnan kanssa.
siis ei meillä nytkään oo huonot välit, mut koskaan ei mitään henkilökohtasempaa jutella. Jutut pyörii vaan lapsissa. Anoppi ei halua kertoa mitään itsestään ja melkein suuttuu, jos jotain uskaltautuu kysäisemään.
Mieheni veli on reilun vuoden nyt seurustellut. Ajattelin, että onpa kivaa tutustua tähän tyttöystävään. No, olemme nähneet kaksi kertaa (välimatkaa n 200 km) ja nämä kerrat ovat vakuuttaneet ettei meistä tule sydänystäviä. Siis on niin erilainen ihminen kun minä. Hirveän työorientoitunut ja mielestäni pinnallinen. Puhuu paljon itsestään tai paremminkin työstä, toimistohommissa esimiehenä. Tämäkin on jännä juttu, että mieheni suku on tavallista " duunari" porukkaa, miehen veli myös, niin sitten tämä tyttöystävä on ihan erimaailmasta.
ja suppea katseisia ja minä minä tyyppejä suurin osa.
kyllä pääasiassa tykkään, tosin toivoisin, että lastemme kummit kävisivät useammin kylässä....mutta siis ovat ihan ok porukkaa. kaikissa omat omituisuutensa ;) mutta niin kai meissäkin heidän mielestään.