@@HELMISIMPUKAT KESKELLÄ VIIKKOA@@

Yritin etsiä eilistä listaa, mutta en löytänyt. Oltiinko me laiskoja ja ei kirjoitettu mitään? Vai onko mulla puusilmät? Jälkimmäinen paljon mahdollista...



Mulla oli eilen neuvolalääkäri, oikein hyvä lääkäri olikin. Ja nyt sitten minäkin joudun sokerirasitukseen, älypäänä menin syömään aamupäivällä karkkia ja iltapäivällähän tietysti löytyi sokeria pissasta. Harmittaa.. Tiesin että tämä on kyllä edessä kun tuo painokin on noussut niin jumalattomasti. Mun lähtöpaino oli 57kg ja painan nyt 73.8kg. Ihan hulluutta, en ole tiennyt että ihminen voi levitä näin paljon näin nopeasti! En tiedä missä välissä mä tuonne sokerirasitukseenkin ehdin, ihan hullu kiire muutenkin.



Lääkäri oli kyllä asiallinen, keskusteltiin mun masennuksesta ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Oon ihan varma että kehitän itselleni vielä senkin. Joku kysyi pari päivää sitten että onko mun masennus diagnosoitu, kyllä on. Harmittaa tämäkin, raskaudesta aina puhutaan miten ihanaa aikaa se elämässä on, äidit tuntevat mieletöntä onnea ja yhteenkuuluvuutta lapsen kanssa. Noh, minä tunnen mustaa ja ahdistusta. Mutta sellaista se on kun on tällainen sekopää.



Tällaista tänne päin, mitäs teille?

Kyselee Austen

Olen kovasti koko raskauden ajan lueskellut näitä helmikuisten pinoja ja saanut niistä kovasti vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiini. Kuitenkin olen ollut sen verran laiska etten ole saanut itse aikaiseksi kirjoitella, nyt kuitenkin päätin hieman ryhdistäytyä.



Nea20 Onnea paljon pienelle miehen alulle ja teille vanhemmille. Oikeastaan tuo sinun viestisi sai minut alkaa kirjoittamaan, koska olen itsekin koko raskauden ajan ollut seurannassa vauvan pienen koon vuoksi. Vauva onneksi kuitenkin kasvaa, mutta aivan omilla käyrillään. Käyn kahden viikon välein ultrassa, jossa seurataan vauvan kasvua ja onneksi on koko ajan kasvanut. Itse jouduin tähän seurantaan kun sf-mitta ei kasvanut käyrien mukaan vaan mentiin käyrien alapuolella. Miten Nea20 sinun kohdalla päädyttiin sektioon tässä vaiheessa, oliko vauvan kasvu pysähtynyt kokonaan? Itsekin kovasti miettii, että pääseekö loppuun saakka vai otetaanko vauva jo aikaisemmin masun ulkopuolelle kasvamaan.



Sitten voisin hieman esitellä itseäni. Meille on tulossa toinen lapsi, esikoispoika on nyt kaksi ja puoli vuotta vanha. Ultrien mukaan meille on tulossa toinen pojan palleroinen, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita on meidän perheeseen pitemmällä tähtäimellä luvassa =0) Itse olen nyt sairaslomalla aivan karmean flunssan vuoksi, joten on aikaa kirjoitellakin.



Mukavaa päivän jatkoa toivotellen

Kanelinenä rv 30+0

Kovin on hiljaista helmisten pinossa.Mä olen touhunnut jo pari tuntia tänään,joten pakko istua hetki.Meidän makuuhuonetta aloin laittamaan uuteen uskoon,että mahtuu sitten vauvan sänky ym. sinne.En tiedä oliko hyvä idea aloittaa nyt kun lauantaiksi pitäisi järjestää poikien synttäritkin.Onneksi on niin lähekkäin syntyneet että menee yksillä juhlila.



Austen.Kyllä tuolta löytyy pino eiliseltäkin...aika hiljaista ollut eilenkin...mutta yksi helmikuinen jo syntynyt! Siitä onnittelut Nea20 ja koko perhe.Olisi kiva kuulla miksi jouduttiin leikkaamaan näin aikaisin,mitä oireita sulla.Mulla myös ensimmäinen syntynyt keskosena,joten voimia Nea!



Omaan napaan ei mitään uutta...liikkeitä tuntuu päivättäin.En oikeen saa selville miten päin se tuolla masussa on,kun joka puolella jotain kutitusta tai töytäisyjä.



Mutta hyvää päivänjatkoa kaikille ja koittakaa jaksaa kirjotella kuulumisia vaikka väsyttääkin (ainakin mua)



Larppa rv 27+1

Ihanat muistot jyrää mieleen, kun täällä Vantaalla kävelin neuvolasta kotiin tuossa plus kahdessa ja tihkusumussa, tosi harmaassa päivässä.. Espanjassa kun vietin yhden talven ja siellä oli monina päivänä just tollanen keli! =)



Mutta neuvolakuulumisista. Nyt ollaan virallisesti sinut neuvolatädin kanssa, alku oli todella hankalaa, mutta kun mies on ollut mukana viime kerrat niin tänään meni parhaiten. Täti on todella ottanut meidän periaatteet kunnioittaen vastaan! Käytti jopa stetaria dopplerin sijaan ihan mukisematta ja kyseli ollaanko jo hankittu kestovaipat valmiiksi ym. Aivan ihana fiilis, kun tuo ihmissuhde lähti paranee. Kohtu on nyt pompsahtanut keskivertokäyrän tienoille koollaan, kun ennen oli alakantissa ja hemoglobiini tekikin syöksyn alaspäin 118:sta 110:een, kun oli juuri lähtenyt nousemaan, että rautaa napsitaan edelleen.. Kiloja mulle on tullut 11 alkupainoon nähden, joten tuli hieman puhetta annosten koosta, jotka ovat kyllä hieman liian suuria, myönnän.. Mutta katsotaan miten tässä paisutaan. Ei siitä jaksa niin huolehtia, kyllä ne sitten lähtee, kun pääsee taas liikkumaan entiseen tahtiin tai edes vähän enemmän...



Nyt lähden jatkamaan äitiyspakkaustoppapuvun parantelua, ompelen niiden kamalien ruskeiden raitojen päälle paremman näköistä kangasta!



Onneksi olkoon Nea20 ja tervetuloa vauva! =)



nemma&muksis 28+

Eilinen pino oli mutta toosi pieni,,, missä kaikki !?



Vaikka muakin väsyttää niin jotain on aina kiva kirjoitella ja lukea muiden kuulumisia :)



Austen mä kuulun varmaan niihin ei onnellisiiin odottajiin, mullahan tää alku alkoi aika huonosti ja muutenkin koko ajan yhtä tuskaa, mieskin muistaa sanoa joka päivä että olisi jo masun tällä puolella niin elämä olisi paljon helpompaa ! Vauva voi hyvin ja kasvaa ( noin vajaa kilon nyt ) ISO !! Ja mä olen pieni niin että nyt jo ahdistaa kylkiluihin yms... kenkiä ja sukkia ei saa itse jalkaan ihan kuin olis joku pellehermanni kun ollaan ulos ovesta lähdössä ;)

Masennuksesta sen verran että mä kärsin esikoisesta synnytyksen jälkeisen masennuksen joka sitten venähti hoitamattomana pitkälle sairaslomalle ( erosin samaan aikaan ex miehestä ) siinä oli niin paljon silloisen parisuhteen syytä myös eli huonosti hoidettu ja rakkaus loppui kuin seinään jo odotusaikana...

Mulla vielä tuo selkävika joka vaivaa ... Yritän kuitenkin mennä hymyssäsuin joka päivä sillä palkinto on mitä ihanin :) Eikä olis enää kuin 3 kuukautta !!!



Kanelinenä TErvetuloa mukaan joukkoon !



Tyttö huutelee aamupalaa... on jo huudellu pienen tovin joten palataan..



minkki ja oskari 27+1

mies jaksaa mököttää auton takia, on kuulemma isot vauriot et voi vaikka mennä lunastukseen,sais ukko miettiä sitä kuinka meille olis voinut käydä.



illalla olin koiran kanssa kävelyllä ja alkoi supistelemaan kunnolla,minä jo itku silmässä yrtin kiskoa koiraa, joka todellakin halus jäädä ulos, ja minä yritän maanitella sitä sisälle ja olen kaksinkerroin tienposkessa. sitten alkoi vihlomaan alaselkään ja -vatsaan.en sitten soitellut mihinkään kun levolla meni ohi,mut yöllä juoksin varmaan 100 kertaa vessassa. tulehduskokeet on just otettu eikä niissä ollut mitään, apua mitähän tää nyt sitten on. ja nyt mua hiottaa ihan mahdottomasti, mä voisin kulkea alasti kun on todella kuuma.

pitää taas ottaa loikoilupäivä jos olo vähän helpottais, mä olen nimittäin nähnyt melkein joka yö synnytysunia ja panikoin josko synnytän jo nyt.



Onnea pikkumiehelle ja Nealle!!

toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja pääsette pian kotiin.



kuumetta ja vauva 29+5

ja mukavaa keskiviikkoa! Tosiaan ollut hiukkasen hiljaista pari päivää, itsekin eilen kirjoittelin mutta juttu katosi bittiavaruuteen enkä sitten enää uutta jaksanut sepustaa.



Meillä on edelleen podettu taaperon korvia, toinen puhkaistiin ja nyt odotellaan bakteeriviljelyn tuloksia jotta saadaan täsmälääkkeet. Huh, näinköhän tässä sairastellaan/valvotaan yöt sinne helmikuulle saakka jolloin tulee uutta valvottavaa...hirvittää! Mummi tosin on kysellyt poikaa yökylään, saisi itse nukuttua, mutta ei sinnekään sairaana viitsisi lähettää. Muuten yöt on mennyt ihan mukavasti, vauvan potkutteluun ja suonenvetoihin olen muutaman kerran herännyt, onneksi vessahätä ainakin nykyisellään yllättää vasta aamulla.



Kamala närästys on nykyisellään suurin vaiva, vissy auttaa hiukkasen ja pahimpaan otan sitten Rennietä. Kahvin juontiakin olen koittanut vähentää, vaikken mitenkään kauheasti ole tähänkään saakka juonut.



Millään ei jaksaisi enää töissä olla, kotonakin olisi niin paljon jouluvalmisteluja yms. Mun pitäis kuitenkin jaksaa paiskia töitä tonne tammikuun puoleen väliin.



Kiloja on varmaan tullut tuhottomasti, en ole edes punnaillut. Saanpa sitten yllärin ensi viikolla neuvolassa =)



Eipä kai muuta tällä kertaa, töiden pariin! Ja onnittelut Nealle!

Ja tervetuloa uusille!



Manna ja eekuli 26+6

Oulusta on vaihteeksi lumet taas kaikonneet mutta kivahan se on kun ei ole kylmä.



Eilen sain lopulta äitiyspakkauksen hypisteltäväksi ja lapsetkin sitä innoissaan penkoi. Luultavasti saan selitellä mitä kondomeilla ja liukuvoiteella tehdään. :o)



Vauva kasvaa ja myllertää, joka toinen yö on huono, riippuen vauvan asennosta, joskus tuntuu että keuhkot on aivan lysyssä ja kylkiluut karrella. Odotan totisesti sitä aikaa kun laskeutuu lantioon!



Muuten elo menee joulua odotellessa päivä kerrallaan. Sänky ja hoitopöytä vielä varastoituna.



T: Preludi ja rummuttaja 30+0 (ihanaa, viimeinen kymmenen viikkoa alkoi!)

Minä täällä pähkäilen, että soitanko synnärille vai en. Supistelee kovasti, mutta ei kivuliaasti ja liikkuminen on todella vaikeaa. En saa housujakaan kunnolla jalkaan sillä sattuu niin paljon. Voiko olla näin tuskasia liitoskipuja? Mulla on myös kova painon tunne tuolla alhaalla, niin kuin vaavi ois tulossa just ulos. Mulla on aika äitiyspolille perjantaina joyen siksi tässä mietiskelen, että odottelenko sinne saakka vai mitä teen. Mukava tämä olo ei enää ole ja pahempaan menee :(



Austen. Mulla oli edellisen raskauden aikaan masennus ja kävin ihan psykalla, mulla oli myös synnytyksen jälkeinen masennus ja siihen söin lääkkeitäkin hetken aikaa. Joten tiedä miltä sinusta tuntuu. Pidä nyt vain itsestäsi huolta äläkä yritä väkisin kehittää mitään onnellista odotusta. Puhu, puhu ja puhu! Varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta se on paljon parempi kuin pitää kaikki sisällä. Olen sanonut jo aiemmin ja sanon taas, että täällä ollaan. Olen valmis kuuntelemaan ja auttamaan niin paljon kuin vain voin, sanot vain. Mulla oli onnea kun sain aikoinani purkaa masennustani yhdelle henkilölle mieheni ja psykan lisäksi, siitä oli apua. Halauksia ja voimia sinulle.



Marcel. Ei sovittu uutta tapaamista, mutta ainahan niin voidaan tehdä :) Ehdota sinä kun taidat olla meistä se liikkuvaisin :)



Tämän kummempia ei täältä tällä kertaa.



Birdy

Onnea Nea20:lle ja koko perheelle poikavauvan johdosta!



Ja tervetuloa joukkoomme Kanelinenä=)



Kiitos viimeisestä, Tampereen Helmet! Kai otetaan taas pian uusiksi, on aina niin piristäviä nuo tapaamiset.



Mittasin sitten sen vyötärön ympäryksenkin, kun muutkin olivat mitanneet. Mittanauha näytti 113cm. Taisin päästä jonkun muun kanssa pitämään kärkipaikkaa=) Maha on kyllä iso, onneksi ensi viikolla selviää minkä kokoinen salamatkustaja siellä majailee. Nyt tuntuisi, että vaavi olisi pysynyt raivotarjonnassa, eikä enää jatkuvasti heitä kuperkeikkaa. Etenkin iltaisin potkii kovasti.

Eilen kun kävin esikoisen kanssa kävellen kaupassa, tuli matkan aikana monta supistusta. Eivät olleet kipeitä, mutta aika ilkeän tuntuisia, kun maha meni ihan kovaksi palloksi. Tähän asti on tullut vain muutama yksittäinen supistus silloin tällöin. Esikoista odottaessa en tainnut tietää mikä on supistus, ennen kuin lähdin synnyttämään. No, sen jälkeen tiesin...



Hyvää päivänjatkoa kaikille=)

nonnu78 rv 28+3

Tervetuloa joukkoon Kanelinenä!



Tännekään ei ihmeempiä, vauva jyskää mahassa kokoajan ja kaivautuu kylkeen niin ettei tiedä miten istuisi....



Illalla olisi jokin venyttelyjuttu paikallisessa terveyskeskuksessa ja sinne sitten suuntaan, josko sitä saisi jotakin vinkkejä helpottamaan tätä selkärasitusta ja muutenkin.



Lumet sitten suli täältäkin, perkule... Aamulla ei näe mitään kun ajelee töihin, musta tie nielee kaiken valon. Joudun ajamaan vielä sellaista katua jonka varrella on pari koulua eli skarppina saa olla pikku koululaisten kanssa.



Meillä on perjantaina relampi päivä töissä. Työkaveri jää eläkkeelle joten nähtävästi pomo vie meidät ulos syömään (toivottavasti!) ja sitten olisi iltapäivällä kahvitusta asiakkaille. Lisäksi samalla saadaan esiteltyä meidän uudet työntekijät. Tämän viikon jälkeen ei ole kuin kolme viikkoa ja mammaloma (tai ensin talviloma) kutsuu...kyllä aika menee nopeasti!!! Nyt vielä kun eka helmis on saanut vauvansa niin oma la tuntuu olevan jo hurjan lähellä!



Jospa jatkaisi taas työntekoa...olisi tase-erittelyn teko kesken ja tuntuu että aivot on jossakin ihan muualla...



Pallomahaisin keskiviikko -terkuin



Sasuliini ja hajuherne 29+5

...ja yleensäkin koneella olon suhteen viime aikoina <:)

Taitaa olla peruja lienee viime vuoden joululahjoista kun silloin oltiin koko poppoo tosi laiskoja pinoutujia :)



Olen myös koittanut noudattaa neuvolatädin viime viikkoista käskyä. Kun poitsu nukkuu niin minä EN kuulemma saa tehdä kotitöitä[!!!!!!] vaan miun pitäisi levätä... Ei vaan silmä kestä kattoo suurta epäjärjestystä...



Paljon onnea Nealle ja koko perheelle!!!! Ihana kuulla että poitsu on terve ja voitte hyvin!! Kyllä ne pienimmätkin kovasti ponnistaa!!!!!



Tänään on täälläkin ylinmääräinen lekuri, nyt on ne supistelut ja kaikenmaailman vaivat alkaneet. Yllättävän kauan menikin hyvin... Pitäkää peukkuja että paikat kiinni, viime lekurissa oli kanava[/käytävä, vai mikä nyt olikaan... <:)] lyhentynyt alkumitasta 0,5cm..



Aurinkoista päivänjatkoa!



Marju ja Minni 28+6[niin vaan meidänkin pinossa jo kolmeakymppiä paukutellaan rikki!!!! Hienoa!!!]

Hiukan paremmat fiilikset kuin viime perjantaina kun tuntui että maailma kaatui niskaan.



Käytiin siellä tukholmassa miehen kanssa ja oli kyllä todellakin rentoutava reissu. Muuta ei tehty kun vaan maattu ja syöty. Toisena iltana käytiin laivan yökerhossa. Ei sitten edes poistuttu laivasta maihin kun laiskotti niin kovasti. =) Tulihan levättyä.



Nyt tässä vedän laivatulias karkkeja napaan. Kiloja oli tullut 9 viime neuvolaan. Saa nähdä miten käy kun seuraava neuvola on 5 pvä että montako kiloa taas on tullut...



Vielä kerran onnea Nealle, tulehan taas kertomaan kuulumisia kun jaksat!



-sitruuna ja möhköfantti 27+6-

nyt on poitsu vieroitettu omalle koneelleen..yrittämään tehdä jotain itsenäisesti. Tästä työskentelystä minäkin jopa pidän=palkka juoksee, eikä tarvitse " tehdä mitään" . vain valvoa, että joku tekee työn : )



Onnittelut ensimmäiselle " helmelle perheineen" , toivottavasti pian pääsette kotiutumaan ja kaikki on hyvin!



Mann@, oletko kokeillut närästyksen magnesium maitoa..saa apteekista. Esikoista osottaessani sitä suositeltiin (närästykseen ja suonenvetoihin). Närästykseen se auttoi ainakin minulla...



Kuumetta: nuo miehet ovat välilä raivostuttavia..onhan se toki kurjaa, että tulee ylimääräisiä rahanmenoja mutta hyvä, että selvisitte pelkillä peltivaurioilla. Kyllä se miehesikin sen vielä jossain vaiheessa ymmärtää.



Austen vaikea keksiä sopivia sanoja kun toisella on vaikeaa. Siitä onnellisesta odotuksesta. Itse en ole kokenut olevani masentunut odottaessa enkä synnytyksen jälkeen, joten sille puolelle ei " kokemusperäisiä" lohdutuksen sanoja löydy. Mutta siitä, että tuntuu, että suurinosa koko olevansa onnesta soikeana odotuksen ajan on kokemusta. Itse en kyllä voi sanoa lukeutuvani niihin. En tietenkään tarkoita sitä, ettenkö olisi onnellinen, että olen raskaana ja vauva tulossa. Päinvastoin tätä vauvaa on odotettu ja pitkään. Esikoisen jälkeen saadut kolme keskenmenoa (joista se ensimmäinen oli rv 18 on) ei ole tehnyt tätä odotusta yhtään helpommaksi. Siinä missä jotkut tuntevat itsensä hehkeäksi, niin itsellä vain tuskainen olo koko ajan. Vaikea raskauspahoinvointi kaikissa raskauksissani aluksi vie kyllä voimat koko raskausajalta, edelleenkin oksettava olo kokoajan. Nukkuminen on todella katkonaista jne muut normaalit raskauden aikaiset " oireet" (tuskainen olo kaikinpuolin)..minunkin on vaikea ymmärtää miten siis tästä olotilasta voisi nauttia ja olla " onnellinen" .



Itselläni piti eilen olla se lääkäri mutta olikin sitten peruttu (minulle ilmoittamatta) uusi aika on sitten huomenna. Neuvolakäynti oli sellainen rutiini kun oli taas se sijainen siellä. Häntä ei minun valituksen tuntuneet kiinnostavan kuittasi ne vain ahaa. Hemo (111) oli taas lähetenyt laskuun (edllinen kerta 125, sitä edellinen kerta 104) vaikka syön sitä multitabsia missä on rautaa. Seuraillaan nyt vaan vielä oli tädin kommentti..minun väsymykseni sivuutettiin snaomatta yhtään mitään. No onneksi huomenna pääsen lääkärille valittamaan. Verenpaine oli 130/84.



huono äiti syndrooma myös pukkaa päälle, neitimme uhmaikä kun koettelee hermojani (Varsinkin kun olen niin sika väsynyt). Mies oli ma-ti reissussa ja tuli eilen vasta yhdeksän aikoihin kotiin illalla. Hermot oli ihan riekaleina kun neiti oli kiukutellut ja tehnyt tuhojaan iltapäivän. (Maanantai-ilta meni hyvin kun neiti sai toteuttaa omia taiteellisia suuntauksia sormivärein kylppärissä). Tuntuu, ettei neiti kuuntele eikä varsinkaan tottele yhtään mitään mitä sanon..miksi minun pitää (jotta asia menee tajuntaan) aina karjua niin lujaa, että molemmille tulee paha mieli. Kukaan muu ei varmaan karju samalla lailla 3-vuotiaalle....



Uudesta Tampereen tapaamisesta, miten olisi itsenäisyys päivän jälkeen? Vaikkapa lounasaikaan to tai pe(niin minun ei tarvitse miettiä mieheni menemisiä)?



Marcel 29+5

Pikaisesti käväsen kirjoittelemassa,kohta täytyy lähteä neuvolaan. Aina se jännittää vaikka tod.näk kaikki kunnossa. Vaavi on pitänyt hiljaiseloa tämän päivän ja taas hiipii pelko puseroon...

Mulla ihmeellistä kipua ihan alavatsassa,täytyy jutella terkkarin kanssa jospa ovat niitä liitoskipuja. Mulla kun ei ole kokemusta edellisestä raskaudesta tästä asiasta. Edellinen raskaus meni kuin kirjoista,voin hyvin ja jaksoin kaikenlaista. Nyt tuntuu että tulee kaikki vaivat...

Mullakin olis edesssä se sokerirasitus mutta en ajatellut siihen mennä. Tuntuu turhalta koska paino ei ole noussut paljoa eikä pissassa ole sokeria ollut kertaakaan. Vihaan verikokeita joten vältän sitä neulaa loppuun asti...

Minä hoitelen närästystä mustikkakeitolla. Lasillinen aamulla ja illalla niin ei ole tämä vaiva kovin usein kiusana. Rautalääke aiheutti sitä närästystä aina joten rupesin sitten ottamaan sen ton mustikkakeiton kanssa ja toimii!!!

Mulla on suurimpana vaivana se että ilmaa kerääntyy vatsaan ihan hirveästi. Tuntuu että koko ajan sais olla vessassa pörisemässä... Onko muilla tällaistä ongelmaa muilla??

Ja sitten tuntuu että tää maha roikkuu polvissa. Jotenkin tosi matalalla viistää jo. Viimeksi olin tälläinen ihan loppuodotuksesta. Siispä ajatuksiin hiipii ennen aikainen synnytys kun noita supistuksiakin päivittäin on. Ei onneksi säännöllisiä taikka kamalan kivuliaita.

Mutta suht tasaista tämä elo on. Ihana ajatella että kohta täyttyy taas yksi virstanpylväs,30 viikkoa kun tulee täyteen niin neuvolassa saa käydä parin viikon välein. Tää mennyt kuukausi tuntuu niin kamalan pitkältä,viimeisin neuvola tuntuu olleen joskus piiitkän aikaa sitten...

Nyt täytyy ruveta valmistautumaan. Hyviä vointeja kaikille ja Nea20 oikein paljon onnea pojan johdosta. Muut tullaan täältä perästä!!! : )

DEVIL&TOIVO 27+5

Kävin eilen vaihteeksi äitipolilla kontrollissa. Ja kuinka ollakaan, kaikki oli OK!!! Mulla on pari viime viikkoa mennytkin mukavammin kotona saikulla, kun sain viime kontrollikäynnillä luvan liikuskella oman vointini mukaan. Ja olen kyllä joutunut liikkumaankin; neuvolaan, lääkäriin, fysioterapiaan... :)



Tilanne on tosiaan rauhoittunut, supistelu vähentynyt tosi paljon, ja muutenkin olo on mukavampi. Mun ei tartte enää mennä kontrolleihin, normaalit neuvolakäynnit riittävät. Pitkän sairasloman jälkeen mukava päästä taas töihinkin muutamaksi viikoksi ennen varsinaisen äitiysloman alkamista. :)



Vauva oli kääntynyt perätilaan. Tuo selittänee sen, että mahani muoto oli muuttunut ihan toisenlaiseksi. Mut kai se vielä kääntyy oikein päin. Raivotarjonnassahan tuo on joka kontrollissa ollut viikolta 24 alkaen. Vauvan painoarvio oli 1300 g.



Selkävaiva on hitusen parantunut. On jopa sellaisia öitä, että kärsin pötkötellä koko yön pitkälläni. Tosin on paljon niitäkin öitä, kun pitää nousta liikkumaan ja etsiä korvaavia nukkumapaikkoja... Panacodilla suositteli lääkäri lääkitsemään, ja fysioterapiaakin olen saanut. Tosin se on niin kevyttä hierontaa, että lähinnä auttaa " henkisesti" . Mukava, kun joku hoitaa.



Tuosta sainkin aasinsillan siihen, että missähän jamassa muiden helmisten lemmenrintama on? Meillä on ollut ihan nollassa jo pari kuukautta. Alkuun sen mun saikun takia, ja sittemmin siksi kun vauvan liikkeet alkoivat jo tuntumaan masun päältä. Miestä ei enää huvita. Ymmärrän häntä. Kuitenkin mua harmittaa vähän, kun itseäni jo taas huvittaisi " leikitellä peiton alla" ... edes vähän. Miten sen miehen saisi lämpenemään...?



dadaa 28+6

Kyllähän näitä pinoja tulee päivittäin luettua, mutta harvemmin saa aikaiseksi itse mitään kirjoitella.



austen, en mä ainakaan tätä raskausaikaa mitenkään ihanana olotilana pidä, vaikka helpolla olenkin päässyt. Lopputulos on tietysti ihana, mutta ei kyllä tule tätä mahaa ja kaikenmaailman pikkuvaivoja ikävä : )



Juu turhan vähälle on kyllä taas jäänyt fyysinen kontakti miehen kanssa... Illalla kun esikoisen saa sänkyyn, väsyttää niin ettei kumpaakaan kiinnosta. Aamulla pitäisi varmaan laittaa kello soittamaan niin aikaisin että varmasti ehtisi ennen kuin lapsi herää, mutta kun aamullakin väsyttää :D. Viikonloppuina olisi tietysti päiväuniaika, mutta silloin tuntuu aina olevan muuta ohjelmaa. Noh, synnytyksen jälkeen taas siinä mielessä helpottaa, ettei vähään aikaan tee edes mieli :D



Työmotivaatio senkun hiipuu, tuntuu että aivot on jo jääneet lomalle. Ensi viikonloppuna pääsemme koko perhe Tukholmaan ja Skansenin joulumarkkinoille, saa nähdä kumpi on enemmän innoissaan, äiti vai Kerttu 2vee!

Uusi helmimamma siis ilmoittauisi joukkoo. Olen seuraillut juttujanne, mutta jostain syystä en aiemmin ole ilmoittautunut mukaan. Nyt saikulla ollessani on aikaa enemmän seurailla pinoa, joten tässä ollaan.



Meille on tulossa jo viides muksu. Ikähaitari 4-11v ja sitten 10.2 on tämän uuden tulokkaan la. Saikulla nyt olen suppareiden takia. Maanantaina on kontrolli ja saas nähdä vieläkö työ kutsuu. Ei tosin olisi enää kuin kolme viikkoa jäljellä, sitten vuosilomalle ja äippäloma alkaa 29.12, jippiiiii=)



Ihana on kun pinoa seuraa ja huomaa muilla olevan samanmoisia ' oireita' kuin itselläkin.



Niin ja vielä oikein paljon onnea ensimmäiselle helmikuun vaaville, toivottavasti teillä sujuu jatkossakin kaikki hyvin!



iituaatu 28+5

En oo saanut aikaseksi kirjotettua aikoihin, vaikka lukemassa oon kyllä käynyt muiden kuulumisia päivittäin.

Ensiksikin Onnittelut Nealle ja perheelle pienen pienestä pojasta. Varmasti tulee olemaan raskasta aikaa kun vauva kasvaa sairaalassa eikä masussa, mutta käsittääkseni kaikki on vauvalla kumminkin hyvin?

Jos jaksat ja ehdit niin käyhän kertoilemassa välillä kuulumisianne =)



Tervetuloa uusille, Kanelinenä ja Iituaatu. Mukava kun on muitakin joilla on jo valmiiksi monta lasta =)



Itse sain saikkua loppuun asti. En vain yksinkertaisesti jaksanu enää töitä ja supistelee ja selkään ottaa aika kovasti kun päivän on jaloillaan. Tämä väymys on aivan älytön. Voisin vaan nukkua. Ilmavaivoista kärsii täälläkin, tosin nyt on pikkusen helpottanu kun lopetin maidon juonnin (juon piimää). Jostain syystä mulla on kaikkien raskauksien aikana maha herkistyny maidolle vaikka muuten sitä ihan reilusti juonkin.



Meillä mies haluais, minä en, kun maha tullee aina tosi kipeäksi. Jotenkin kramppaa. kaikenmaailman vaivat tuntuu olevan riesana ja kyllä ootan jo helmikuuta. Silti tiiän että kateellisena kaihoten kattelen muiden isoja mahoja kun oma vauva on jo kainalossa. Sitä unohtaa niin pian minkälaista lyllerrystä ja kaikenmaailman vaivoja tämä odotus pitää sisällään.



Närästyksestä oli puhetta. Ite oon syöny cavisconia (joka maistuu tosi inhottavalle) ja sain reseptillä ranilia, mutta jotenkin siitä tuli munuaiset kipeäksi enkä oo enää uskaltanu ottaa niitä. Antepsinia saa kuulemma kans ottaa sanoi lääkäri. Muistakaa jos syötte rautaa ja närästyslääkkeitä että rauta ei pääse niiden kans imeytymään eli ottakaa reilusti eri aikaan.



Olihan mulla oireeton hiivatulehduskin joka selvisi viime lääkärineuvolassa otetusta näytteestä. Saattaa kuulemma aiheuttaa supisteluja. Streptokokkinäyte otettiin kans, mutta siitä tulokset tulee joskus...



matilda & taimi 29+2

Vittu toi mun mies jaksaa olla mulkku, tekee ruokaa itelleen ja pää punasena huutaa mulle kun on joku mauste lopussa. Ei voi iso ihminen ostaa itse mausteita kaupasta jos on loppu, tai tarkistaa lähtiessä onko kaikkea. Vituttaa kun pitäis paapoa tollasta mammanpoikaa. Kaikki, mikä ei oo herran mieleen joko jää tekemättä tai sit siitä tulee hirveä purnaus(=raivokohtaus), riippuen tietysti asiasta. Mulla menee HERMO. En jaksa kaikkea hoitaa, eikä mun mielestä mun pitäisi tarvitakaan hoitaa. Ja sit ku mua alkaa sen käytös vituttaa ja itkettää, niin sanoo et " Pitäisköhän sun kasvaa aikuseksi kun oot noin herkkä" . No se siitä sitten taas.



Masussa kaikki ihan ok, vaavi heiluttelee ja venyttelee itseään välillä niin jumpesti et pelkään et tulee nahasta läpi. Käväsin sokerirasituksessakin, mut oli ihannearvot joka suhteen niin eipähän siitä oo enää ainakaan huolta. Viikon päästä on kontrolliultra, katotaan sitä istukan paikkaa josko olis mahdollista snnyttää alakautta. Toivottavasti. Vaik ei kai siinä sektiossakaan sinänsä mitään...



Nea: Onnea meidän ensimmäiselle jakautuneelle ja muullekin perheelle oikein paljon!!!



h.h. rv 26+6