Vinkkejä 4,5-vuotiaan " taltuttamiseksi" ?
Poika kouhottaa, puuttuu asioihin, komentelee pikkuveljeä, ei tottele, ei usko kun sanotaan, ei muista sääntöjä, riekkuu, roikkuu, hyppii, pomppii jne. jne. On kiva, kun nukkuu - eikä kuorsaa! ;-)
Pojan omatoimisuus on toisinaan liiallista, mielikuvitus sinänsä suotavaa, mutta vähempikin riittäisi, puhua pölpöttää, jos ei puhu niin laulaa sanottavansa (tiedän missä lapseni pihalla liikkuu puheenpölpötyksen tai laulun suunnan perusteella).
Miten teillä muilla jaksetaan tämän ikäisen kanssa? Mitä konsteja teillä on lapsen " rauhoittamiseksi" , " taltuttamiseksi" (positiivisessa mielessä)? Mitä yhteisiä tekemisiä olette kehitelleet? Vai onko käytössä pelkät tiukat säännöt ja niiden valvominen?
Kommentit (2)
Eli meillä lapset ovat tuohon ikään olleet kiinnostuneita myös tehtäväkirjoista, piirtelystä ja muusta pitkäjännitteisestä puuhasta (tosin aikuisen avustuksella). Se ikä kun ne eivät kiinnosta on sitten ollut esikoisella ainakin enemmän 5-6v. Nämä puuhat rauhoittavat.
Lisäksi aikuisen huomio ja satujen lukeminen ja muu yhdessä puuhailu tuntuu auttavan, sen jälkeen lapsi jaksaa taas puuhailla leikkejä itsekseenkin.
Ja totta tosiaan ulkoilu on aina hyvä keino purkaa energiaa ja sen jälkeen sisällä voi ottaa rauhallisesti.
Neuvolassa juuri sanoivat että neljä vuotiaalla on todella vilkas mielikuvitus ja totuus ja taru saattaa mennä sekaisin. Ääntä riittää loputtomiin ja hiljaa ei olla koskaan.
Kotona neljän seinän sisällä äänet alkaa ahdistaa, joten juoksutan muksuja ulkona tai lähdemme käymään jossain missä on jotain ihmeteltävää (kauppakeskus jne.). Siellä sitä energiaa saa sitten purettua.
Sateiset päivät sisällä käyvät todella nopeasti hermoon...