♥MAALISKUISTEN ÄITIENPÄIVÄVIIKONLOPPU♥ (pe-su)

että kyllä tässä itse kullakin vatsa pömpöttää vaikka olen 2 viikkoa syönyt ruisleipää ja salaattia melkein kyllästymiseen asti. Joka päivä käynyt 45-60 min reippaan kävelylenkin ja kerran viikossa jumpassa niin silti vaivaiset 2 kiloa olen saanut painoa pois. Äsken tulin esikon kanssa vaatekaupoilta ja sillä meinasi itku tulla kun yhä edelleen pitäis ostaa 2 kokoa isommat housut kun ennen raskautta!!! Vähempää ei enään ihminen voi syödä ja enmpää en ehdi liikkumaan kun hoidettavana on 3 pientä lasta, kotityö ym. Ja vaikka mies kuinka paljon on lasten kanssa niin siltikään en ehdi. Perhana että ottaa päähän kun ei voi nopeemmin laihtua! Olisin kesäsortsit ostanu mutta jätin sitten kauppaan ja odotan vielä muutaman viikon jos vaikka pari kiloa vielä sais pois..Enään noin 3-4 kiloa siihen mitä olin ennen raskautta, mutta eihän se laihtuminen välttis siihen auta että mahtuis housut jalkaan vaan ehkä se johtunee tosta löysäsät masunahkasta joka pitäis jumpalla saada kiinteeks! Ens viikosta alkaen käyn 2 kertaa viikossa jumpassa ja eilen tilasin tv-shopista sen " mini stepperin" en muista mikä sen oikea nimi oli ; )



Esikko lähti tarha kaverinsa synttäreille ja isä ja pojat ovat ulkona virittämässä uutta mönkijää. Joel siis vaunuissa iltapäikkäreillä. Klo 19 pitäis esikko hakea synttäreiltä kotiin ja sitten meen taas kävelylenkille ellei hirveesti sada. Täällä pirkanmaalla on tänään tullut sadekuuroja.



Joel on edelleen nukkunut yöt yhdellä syötöllä mutta herää myöskin aamulla 6-7 välillä VAIKKA meillä on pimennysverho makkarissa.



Äitienpäivänä mennään Mun vanhempien ja miehen äidin kanssa ravintolaan syömään. Mun isäni tarjoaa sapuskat. Saas nähdä kuinka meidän lapsilauma siellä käyttäytyy?!



Huomenna tulee esikon kaveri meille koko päiväks leikkiin ja yritän tehdä rästiin jääneitä kotitöitä, kun on luvattu huonoa keliäkin. Ulkona oltu viimeviikot niin paljon.



Mutta oikein mukavaa äitienpäivää kaikille ellei mua huomena täällä näy. Moi!



t.lyytikki ja joel 2,5 kk

Huomenna olisi tarkoitus lähteä vähän viihteelle, kaverin synttäreitä juhlimaan. Yritän tulla ajoissa kotiin... Tyttö on ensin mummin luona hoidossa ja sitten isin kanssa kotona.



Me mennään äitienpäivänä miehen vanhemmille syömään ja käydään vielä sen jälkeen mun vanhemmilla, äitiä onnittelemassa.



Paino asiaa... mä en voi käsittää, että toisten mahoja pitää kommentoida... mitä liikkuu ihmisen päässä joka tollaisia laukoo? Juuri synnyttäneen mahaa voi kommentoida, mutta kukapa kauhistelisi päin naamaa sellaisen ihmisen mahaa, joka on ylipainoinen...? Voin kuvitella, että monkeystä on tuntunut pahalta... haleja sinne!

piiitkästä aikaa taas ehdin hetken istahtaa itsekseni. Mies on omissa menoissaan ja minä tyttöjen kanssa kotosalla. Nyt kumpikin jo onneksi nukkuu. Meillä esikoisella on menossa joku kriisi, itkeskelee vaan ja ikävöi heti jos jompi kumpi vanhemmista on jossain. Tavallisesti ei juurikaan kaipaile. Muutenkin joka asiaa itketään ja tänä aamuna miltei painin raivokohtauksen saaneen tytön kanssa aiheesta " täytyykö laittaa alushousut päiväkotiin" . Vauva ihmetteli silmät pyöreinä menoa ;-) Ilta onneksi meni lopulta ihan hyvin.



Olin eilen työhaastattelussa ja nyt jännitän, kuinka kolme miespuolista haastattelijaa suhtautuu hakijaan, joka olisi heti ainakin muutaman kuukauden äitiyslomalla... Ihan hyvä fiilis haastattelusta jäi, viikko pitää kuitenkin vielä jännittää.



MONKEY ja muut, mulla kanssa maha on melkoinen pömppis, siitä ei ole onneksi huomautelleet muut kun esikoinen ja mun äiti :( Esikoinen sanoi eilen, että " sulla on äiti aika pullea maha ja rinnat, niin ja toi sun pakoputki" (takapuolta kai tarkoitti...) Nyt olen koittanut jättää hiukan makeita pois ja juoda paljon, kyllä se paino tuntuu sillä keinoin pikku hiljaa laskevan kun vielä pihassa puuhastellaan päivittäin tuntikausia.



No, muutakin piti laittaa mutta tyttö heräsi tuolla sitterissää, taidan painua vauvan kanssa pehkuihin, herätys on kuitenkin taas viiden jälkeen...



Anna ja tytöt 4 v ja 2,5 kk

Heippa!



Ekaksi Monkeylle terkkuja, että kyllä täältäkin masua löytyy eikä viimeiset 6kg meinaa tippua sitten millään, -tosin terkkari sanoi, että imetys vie ne hiljalleen, mikä on vaan eduksi itselle ja vauvalle. Ei kehottanut huolehtimaan turhia. Mäkin oon koittanut tehdä vaikka mitä temppuja syömisestä lähtien, mutten uskalla kovasti ns. laihdutella ettei imetys kärsis. Koitan vaan kestää sen, ettei vaatteet mee päälle, toisina päivinä onnistun paremmin, toisina huonommin. Olin urheilutaustani vuoksi aika timmissä kunnossa ennen raskautta, joten vähän koville ottaa. Meilläkin anoppi ja oma äiti heti synnytyksen jälkeen totes, et onpas sulla tota masua jäljellä vielä. Pahinta mitä varmaan voi toiselle sanoa... :(



Vauvan painosta ollut puhetta myös... Meilläkin poika kasvaa hurjaa tahtia, alussa otti painoa n. 500g/vko ja kyllä oon saanut kuulla tutuilta/sukulaisilta, että koko ajanko sitä on tissitettävä/lellin piloille koko lapsen/anna vettä välillä, ei aina tissiä jne. Poika on kuitenkin tyytyväinen, on aina vaan ollut kova syömään ja syö pidemmän aikaa, joten varmaan ottaa hyvin ne rasvasemmat takamaidotkin käyttöönsä. Oon ite ammattini puolesta hoitanut paljon pieniä vauvoja ja ollut sen 3h ruokavälin kannattaja, mutta pakkohan omaansa on syöttää kun nälkä on. Meillä mennään lapsentahtisesti täysin, on se sitten tissittelyä 1h tai 5h välein tai iltaisin se pari tuntia kerrallaan. Ja hyvin sujuu.



Jaahas meillä heräillään päikkäreiltä... jatkan myöhemmin..

Ihan ensimmaiseksi ARANJA78. Ma kanssa kuulun samaan onnettomaan ryhmaan, eli menkat alkoi 5 viikkoa synnytyksen jalkeen.... Ei ole reilua :(



Monkeylle jaksamisia tahdittomien kommenttien kanssa. Olen kuullut monilta etta imettamisen aikana ei viimeiset kilot valttamatta kaikilla tipukaan, koska ruokahalu on niin valtava, vaan vasta sen jalkeen. Ja eihan tassa nyt niin kauan ole siita, kun oltiin viela raskaana!!!!



Meilla tytto suostui lopultakin tanaan ottamaan pullosta!!! Ajateltiin nimittain Suomen lomalla miehen kanssa pitaa yovapaata, mun Aidin hoitaessa Mayaa ja aloin jo ahdistua kun pullo ei meinannut kelvata sitten ei millaan... Mutta nyt siis otti, ja pitaa varmaan tarjota useammin etta taito sailyy..



Nyt kuuluu aania siihen malliin et se on menoa.. Ihanaa vkl:a kaikille!!!



Browniette ja Maya 2kk+

[color=limegreen]Ollaan täällä mun vanhempien luona ja kivasti saan vapaata vauvasta, kun kovasti mummo ja pappa vauvan kanssa seurustelevat. Siis sen, minkä huomionkipeeltä esikoiselta ehtivät... vuorotellen siis ovat toinen toisen kanssa ja niin edelleen.



KIITOKSET lohdutuksesta ja myötäelämisestä masun suhteen! Eiköhän se tästä...



[b]NapNap[/b] kyseli SYNNYTYKSEN KESTOSTA esikoisen kohdalla. Esikoisen synnytyksen kesto oli 8½ tuntia ja tää toinenhan siis kesti 3 tuntia. Eli siis hieman nopeammin kuin puolittuminen.



Nyt vauva hermostuu, täytyy mennä syöttää...

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE!

-Monkey ja Väpä 2 päivää vaille 2kk-

ARANJA JA BROWNIETTE: Täällä myös yksi kuukautisensa jo kärsinyt... Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että kierukka saadaan laitettua heti seuraavien kuukautisten jälkeen.



Ristiäiset meillä pidettiin eilen ja poika sai siis nimekseen Nooa Johannes. Nyt on takki ihan tyhjä, kun ollaan koko viikko järjestelty juhlia ja leivottu yms.



Meillä myös poika kasvaa hurjaa vauhtia. Huomenna on 2 kk neuvola, joten tarkemmat mitat saadaan sitten. Nooa ei ole pullukka, mutta ISO joka suhteessa. Meidän poika ei paljon vatsallaan viihdy, mutta kannattelee kyllä päätään melko tomerasti. Nooalla oli jo syntyessään paljon isompi pää kuin veljellään (38 cm, veljellä 32 cm) ja sen kyllä huomaa, ettei niskalihakset jaksa yhtä hyvin päätä kannatella.



Hymyjä ja naurua saadaan joka päivä, mutta meilläkin kameran ilmestyessä näkösälle ilme vaihtuu epäluuloiseksi ja hymy katoaa.



Nyt täytyy lähteä mummille äitienpäiväkahville. Tällainen kahden päivän herkkujen syönti ei kyllä tee hyvää minunkaan vatsamakkaralleni! ;-)



AliisaS ja pojat 7 vko ja 3,5 v.

Ykkönen ja kakkonen ulkona siivoamassa varastoa isänsä kanssa, kolmonen ja nelonen päiväunillaan joten kerkesin hetkeksi istahtaa koneen ääreen.



Ihania lahjoja sain lapsilta, esikoinen oli tehnyt minulle käsirenkaan (ja toisen samanlaisen myös pikkusiskolleen). Kolmonen oli värkännyt ihanan perhosaiheisen pöytäliinan ja kummaltakin tietysti sain vielä ihanat itsetehdyt kortit.

Mies oli ostanut mulle uuden sykemittarin (noh tästä annoin kyllä huikan etukäteisosviittaa).



Kuopus, tuo nahkavekkari herätti minut tyylilleen uskollisena tasan 8.00 ja kakkukahvit tulin ihan suosiolla syömään pöydän ääreen (nimimerkillä vahingosta viisastunut:).

Loppupäivän olenkin sitten siivoillut/somistanut paikkoja huomista asunnon katselmusta varten (not so nice).



Suhde mahamakkaroihin on vaihteleva, välillä ottaa julmetusti kupoliin kun yrittää löytää päällepantavaa vaatekaapista ja välillä taas pystyy suhtautumaan asiaan realisesti/järkevästi, synnytyksestä on kuitenkin aikaa niin vähän, että nuita makkaroita saa vielä ollakkin. Muistaakseni tossa puolenvuoden kuluttua synnytyksistä olen ollut entisessä kuosissa aiempien muksujen kanssa(enemmän ja vähemmän).



Voi hitsi ulkona vetää niin synkkään pilveen ja ukkonenkin jyrisee, että täytyy lähteä pelastamaan pyykit ja kuopus sateen alta kastumasta pois.

Toivottavasti kaikilla on ollut mukava äitienpäivä, palailen illemmalla ainakin lukemaan pinot oikein ajan kanssa.



Maisa ja neljä nahkaista gradua:)

[color=magenta]Äitienpäivää juhlittu niin kotona, kuin oman äidin, anopin ja miehen mummonkin luona. Joten herkkuja on riittänyt. Neiti oli tehnyt kerhossa kortin, johon oli ihan itse kirjoittanut oman nimensä ja ' hyvää' . Ihan tippa tuli äidille silmään, kun huomasi neidin olevan jo niin iso. Lauloi myös kerhossa oppimansa uuden laulun. Väpä nukkui äitienpäivän kunniaksi melkein kasiin, kuten edellisenäkin yönä. Edellisenä yönä söi vaan kerran... taisi maalaisilma väsyttää :)



Meillä on naapurin koira nyt viikon hoidossa, niin tuleepa itsekin sitten hieman lenkkeiltyä tuon vauhtikallen kanssa, eli toivoa on päästä vatsamakkaroista eroon *haaveilee*.



Meijän oma koira (on kotona äidin ja isän luona) on ollut nyt viikon verran huonossa kunnossa. Kovasti pelottaa, että sillä on joku kasvain ja joudutaan se lopettamaan. Koiralla huomattiin lonkassa joku patti, joka sitten lääkärin mukaan oli tulehtunut rasvapatti ja antoi antibioottikuurin. Sitten koira meni huonoon kuntoon ja lääkäri epäili, ettei antibiootti sopisikaan sille ja vaihtoi merkkiä. Edelleenkin koira huonossa kunnossa, ei oo syöny oikeestaan mitään ja oksentelee ja on muutenkin tosi vaisu. Pelottavasti palautui mieleen edellisen koiran vaivat, kun sillä oli kasvain. Koira käynyt kyllä viime viikolla lääkärissä, mutta sydän- ja keuhkoäänet hyvät, eikä verikokeissakaan mitään häikkää ollut. Olipa haikeeta ja surullista lähteä kotoa tänään, kun pelkään etten koiraa enää näe :,(.



Ensi viikolla ois mulla jälkitarkastus ja Väpällä neuvolalääkäri. Torstaina mennään myös pappia tapaamaan ristiäisten merkeissä. Ristiäiset siis helatorstaina.



Äitiä kutsutaan...

-Monkey ja Väpä päivää vaille 8vk (huomatkaa eilinen, ei siis järki ihan virkeimmästä päästä; 8vk ei olekaan yhtä kuin 2kk :D)

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7227680&p=1&tmode=1&smode…



[color=cyan]*Haukottelee* poika heräsi tänään jo puoli kuudelta kitisemään. Hieman rasittavaa, kun alkaa aamuisin nykyään jo viiden jälkeen kitisemänn ja vääntelehtimään pierun takia. Ährää ja puhraa paukkua ja aina hetkeksi rauhoittuu ja nukkuu, kunnes taas alkaa alusta. Ite olin niin väsynyt, että itkettiin sitten yhdessä :(. Mies oli sitten hetekn pojan kanssa ennen töihin lähtöä ja mä sain nukkue vähän aikaa ja nyt taas tuntuu, että elämä voittaa!



Kotihommat kutsuu... moikka!

-Monkey ja Väpä 7+vko-

Meillä neiti vetelee aamu-unia tuolla sängyssä :) Päivät alkaa olla jo helpompia kun Rea nukkuu jo selkeästi tietyin väliajoin ja noin tunnin unia vähintään. Ja öisin syödään enää kerran tuossa puoli kolmen ja puoli neljän välissä, ihanaa :) on itelläkin levänneempi olo aamuisin! Kyllä se on ihmeellistä tuo vyöhyketerapia, en ois uskonu mitä ihmeitä se saa aikaan! Myö käytiin vain kolme kertaa hoidossa ja näyttää siltä ettei enää tarvii mennä =)



Rea viihtyy jo yksin lelujen kanssa lattialla ja juttelee niille kovasti! Ollaanpa sitä jo juteltu isomummolle puhelimessakin ja voi sitä jutun määrää ja naurua :) Yhtään hymyä en oo saanu ikuistettua kameralla, hymy katoaa kun otetaan kamera esiin, neiti kun jotenkin aavistaa et nyt on äitillä jotain mielessä tuon oudon vehkeen kanssa josta välähtää kirkas valo välillä :) johan siinä hymy hyytyy, hih! Vielä mie pääsen nappaamaan sen kuvan siitä ihanasta hymystä :)



Sunnuntaina olisi sitten äitienpäivä! Meillä ois aamusta jo liikenteeseen lähtö jotta saatais käytyä mummolat läpi, onneksi kaikki asuvat tässä lähettyvillä ettei tarvii lähteä ajelemaan pitkiä matkoja.



Nyt täytyy mennä hoitamaan vähän kotihommia kun Rea nukkuu vielä. Oikein hyvää ja aurinkoista Äitienpäivää kaikille!!!



Mamma_78 ja Rea 10vko

MONKEY, meillä menee aamut ihan samalla tavalla. Kuudesta eteenpäin vauva nukkuu levottomasti, vääntelehtii ja paukuttelee, sitten siinä vaiheessa on myös tiheästi nälkä eli syödään tunnin välein. Tämä äiti vaan on sitä sorttia, ettei millään vielä ottaisi herätäkseen tuohon aikaan, eli molemmat siinä touhutaan puoliunessa omiamme. Mies on nyt viikon verran nukkunut työhuoneessa vierassängyllä oltuaan kipeä ja sen jälkeen tenttiin lukemisen takia, meillä on pojan kanssa ollut ruhtinaalliset oltavat makkarissa mutta nyt taas tulee ahtaampaa kun mies kuitenkin toivottavasti palailee meidän viereen :) Reilun viikon päästä saadaan onneksi uudet sängyt niin mahdutaan kaikki mukaan.



Edellisestä pinosta yhdyn LIISA-ELLIN tunnelmiin, meillä ei vielä vauvan kovaa painonnousua ole kukaan ihmetellyt kuin positiivisessa mielessä, mutta epäilemättä senkin aika tulee, että joku rupeaa ääneen ihmettelemään nimenomaan tuota tiheää syöttämistä. Meillä syödään juuri silloin kuin vauvalla on nälkä, enkä ole edes vaivautunut rinnalle nukahtavaa vauvaa herättelemään vaan annan herätä omia aikojaan vaikka sitten syödäänkin mitä todennäköisimmin hyvin pian uudestaan. Miehen isovanhemmat jo saivat minut hermoromahduksen partaalle kertaallen kun molemmat ääneen pohtivat viiden minuutin välein, että " se ei varmaan saa tarpeeksi" ja mummo mietti jo lisäruuaksi voivelliä... ;) Nyt kun siitä on jo pari viikkoa aikaa, voi taas hymyillä, mutta siinä vaiheessa oli kyllä huumori kaukana kun poika kuitenkin rintamaidolla kasvaa ihan kiitettävästi (3080 g lähtöpaino, 4 kg 2 viikon iässä ja 5 vkoisena neuvolassa 4660). No, pitää vaan yrittää kovettaa itseään näiltä kommenteilta hiljalleen.



Ihmettelin tuossa muutama päivä sitten, että voiko epparihaavan tikkien lähtö aiheuttaa VERENVUOTOA ja soittelin siitä sitten neuvolaan. Käskivät heti tulla näytille, ja olin jo itsekin aika huolissani että mitähän tämä nyt mahtaa olla... Siellä terkkari tutki ja päätyi siihen, että mulla on kuukautiset! 5 vkoa synnytyksestä tasan, eipä tullut tuollainen vaihtoehto ees mieleen.. No, tulipahan sitten niitäkin esiteltyä oikein neuvolassa asti :) Olisin ihan mielelläni voinut kyllä elää ilmankin vielä ees muutaman kuukauden. Ja täysimetyksellä mennään, että ilmeisesti ei sitten tosiaan ole siitä ehkäisyksi, ei sillä että siihen olisin kuitenkaan ajatellut luottaa.



Nyt pitää varmaan tehdä jotain tän kodin tai oman itsen eteen, mukavaa äitienpäiväviikonloppua!

...saisivat vähän enempi miettiä sanojaan! Ihan harmittaa MONKEYn puolesta - kyllä tässä vaiheessa saa vielä maha pömpöttää ihan rauhassa! Jos sitten vielä kesän lopuksi on paikat rempallaan niin sitten sitä voi ehkä vähän mielessään hävetä, mutta ei siitäkään kenenkään tarvitse mitään kommentoida! Milläs hiton ajalla sitä itselleen vauva-arjessa lautamahan pumppaisi - etenkään kun ekat kuukaudet on vatsalihasten treenaaminen kielletty!?! Ei kai siinä muu auta kuin mielessään leimata kommentoijat tietämättömiksi ja vähän ajattelemattomiksi ja jättää sanat omaan arvoonsa vaikka se vaikeaa onkin.



Ja mikä hitto sekin sitten on, että pitää vauvojenkin painoa kauhistella? Ollaanko jo niin pitkällä, että syntymästä asti pitäisi olla mallin mitoissa? Vähän vaikeaa se olisi kun niillä rassukoilla on tuo pää niin iso... ;) LIISA-ELLI: ole vaan ylpeä että sinun maidollasi kasvetaan noin hienosti! Olin itsekin aikoinani melkoinen pullukkavauva ja äitini sai jatkuvasti kuulla ivallisia huomautuksia siitä kuinka " neiti on ollut ruoka-aikaan kotona" . Äiti-raasu oli tietysti koko lailla pahoillaan kommenteista, mutta itse kyllä aion olla vain ylpeä jos joku käy irvailemaan. Ei kukaan kyllä ole onneksi käynyt, kaikki isovanhemmatkin ovat olleet vain innoissaan kun Tilli on niin pullea ja nätti, " ei yhtään ruma ja kurttuinen" ... Ikävämpäähän se olisi jos vauva ei kasvaisi!



Juuh, sellaiset paino-vuodatukset tällä kertaa... ;) Mies oli koko viime viikonlopun töissä lähes kellon ympäri, joten nyt se otti sitten korvaukseksi perjantain ja maanantain vapaata. Minulle on myös luvattu vapaata, ja jahka saan pumpattua Tillille eväät, lähden kaupungille rellestämään... Jos vaikka pääsisin kampaajalle! Viikonlopun aikana olisi myös tarkoitus keksiä Tillille se oikea nimi, jotta päästään passia hakemaan. Kauhean vaikealta oikean nimen löytyminen tuntuukin, ja sitten pitäisi vielä päästä yhteisymmärrykseen miehen kanssa. Ei ole helppoa kun toinen pitää lyhyistä ja ytimekkäistä nimistä jotka tarkoittaa jotain, ja toinen pitkistä ja " hienostuneista" nimistä... Vähän eri linjoilla siis ollaan, mutta ehkä se tästä...



Suhni

Muutama päivä onkin menny melkein lennossa. Eilen kävin töissä vauvaa näyttämässä, kovasti ihastelivat pikkuista. Yhtään ei kyllä tullu töihin ikävä. Vauvakaan ei vissiin kovemmin mun työpaikasta tykänny kun huusi melkein koko vierailun.



Samalla käytiin Tuutelin kanssa terassilla jätskillä. Kiitoksia seurasta! Hassua oli verrata meijän neitokaisia (ikäeroa 2 päivää) kun meijän neiti on tommonen pullaposki ja lyhyt kun tuutelin tyttö oli tosi pitkä ja kapea kasvoinen. Suloisia tyttöjä silti molemmat!



Viideltä tuli viel mun kaveri vauvaa kattomaan. Tänään mennään sit kattomaan mun toisen kaverin vauvaa, syntyi 5.5. Saa nähdä kasvaako toi oma ihan silmissä kun näkee viel pikkuisemman. Toivottavasti ei pukkaa vauvakuumetta... Niin ihan kun toi oma olisi jo niiiin iso ;).



NapNap kyseli synnytyksen kestoista. Esikoisen kanssa synnytys kesti 12 tuntii. Sen takia en todellakaan osannu odottaa noin nopeeta synnytystä. Saa nähdä jos vielä joskus tähän hommaan ryhdyn et kuinkas sitten käy. Luulen kyllä et meijän lapsiluku on nyt täys, tai sitten tehdään iltatähti kun neidit on jo koulussa. Mutta nyt otan niin järeen ehkäisyn joka ei pääse pettämään.



Soitin eilen neuvolaan ja pyysi reseptiä tohon tytön sammakseen, sitruunalla ei lähtenyt. Tänään käyn sitten apteekista sen geelin hakemassa, toivottavasti tehoaa nopeasti.



Nyt meen nauttimaan aamupalaa kun vauvakin nukkuu ulkona.



Kati ja tytöt 3v ja 7vko 5pvä