1v6kk ja uhmaikä
heippa!
Tästä aiheesta on täällä ollut aiemminkin mutta toivon silti vastauksia. Meillä on 1v 6kk ikäinen poika jolla selvästi aivan kamala uhmaikä päällä. Onko siis yleistä että noinkin pienellä se jo ilmenee? Esim. ulkovaatteiden pukeminen on aivan KAMALAA. Poika huutaa, raivoaa, potkii, heittäytyy veteläks ja minä en aina edes saa vaatteita yksin pojan päälle. Hiki vaan valuu ja hermot menee. Sitten syöminen toisinaan syö hyvin mutta välilä rimpuilee, yrittää nousta seisomaan, kieppuu kuin väkkärä ja ei meinaa syödä, saa keksiä lauluja, napsutella pilttikorkkia ym että syö. Muutenkin on tosi villi poika. Tekee kokoajan pahojaan availee keittiön kaappeja, heittelee tavaroita.
Lisäksi nyt tullut kuvaan tuo yöheräily, heräilee jopa 2-3 krt yöllä itkemään ja pitää mennä silittelemään.
Kysyisin siis onko muilla tälläistä? ja neuvoja miten jaksaa uhmaikäisen vintiön kanssa?
Lohdutuksena on ainoastaan se että mieheni oli pienenä samanlainen , pukeimiseen tarvittiin kaksi toinen piti kiinni ja toinen puki....
Itse kyselin samasta aiheesta jokin aika sitten aj sain paljon vastauksia. En muista enää otsikkoa, mutta jos jaksat kelailla taakseppäin saatat löytää sen.
Eli kaikki nuo tulivat kyllä siinä pinossa tutuiksi nuo temput. Liittyvät tuohon ikään, jota kutsutaan ns ensimmäiseksi uhmaksi. Siitä puhutaan vähemmän kuin varsinaisesta uhmaiästä 2-4v joten monet ei siitä tiedä.
Oikeastaan muuta neuvoa en voi antaa, kuin että kärsivällinen ja rauhallinen, mutta tiukka käytös on meillä tehonnut parhaiten. Tällähetkellä tuntuu tilanne jo helpommalta. Tiukan paikan tullen on otettu jäähyä käytäntöön eli laitetaan poika esim syöttötuolin kanssa pois pöydästä hetkeksi jos ei ole kunnolla. On auttanut. Selittää tietysti täytyy kokoajan miksi näin tehdään. Ja yksi asia mikä meillä on ollut valtava helpotus, niin valjaat syöttötuolissa. Otettiin ne käyttöön turvallisuus syistä heti kun poika oppi kiipeämään seisaalteen tuolissa ja sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia. Pukee ne itse kiltisti aina päälle ja syö ihan rauhallisena sen puolesta. Joku muu voi sitten taas harmittaa niin että laulut, lehdet ja korkin kanssa pelaaminen on tuttuja juttuja meilläkin :) Ylipäätänsä joka tilanteessa huomion kääntäminen muualle auttaa meillä. Esin kun pukemisessa menee veltoksi alan jutella mitä kaikkea kivaa pihalla voi nähdä tai laulaa niin johan vetkuilu unohtuu.
Tsemppiä ja voimia. Lohduttaudu sillä että tätä ei kestä ikuisesti!