### MAALIKSET'07 syyskuussa ###

Mukava kuulla Papulta ihania vauvauutisia. Arki lähtee ihan varmasti sujumaan hyvin, omalla painollaan.

MInä kasvattelen vielä massua. Perjantaina kävin Reetan kanssa neuvolassa, hänen 1,5 vuotisneuvola ja minun kuukausittainen "massutarkastus". Valtakunnassa kaikki hyvin, molemmilla. Reeta oli jo 84,5 cm ja 12 kg. Minulla taas tippunut 2kg paino. Eipä mahda haitata, ennättää näitä kiloja vielä tulemaan... helmikuuhun on vielä aikaa.

Me ei olla vieläkään kerrottu isosisaruksille tulevasta vauvasta.. jokohan pitäisi? Käytiin katsomassa vähän vaunujakin mutta eipä nuo ihmetelleet mitään, luulivat varmaan että Reetalle katson :)



Omaa napaa tulikin sitten reilummin. Mihin muut maalikset ovat kadonneet?



Z+ katras + "toukka" 17+3

Aamulla kun heräsin, oli maa jäässä ja ulkona vieläkin vähän pakkasta...esikoinen on laitettu kouluun ja nyt sitten vapaan viettoon, joka meillä tarkoittaa sitä ei kun siivoamaan ja laskostelemaan pyykkejä ja pesemään niitä...eli työtä on tiedossa.



Tänään onkin työn täyteinen päivä...esikoisella on kerho koulun jälkeen, sitten vielä kovaa vauhtia keskustaan ja tanssitunnille...nuo vanhemmat lapset kun käyvät tanssitunnilla..ja sillä reissulla menee 1.5tuntia...sitten kotiin ja syömään ja taas mä lähden tonne keskustaan kun lupasin mennä ton meidän neidin kanssa käymään kylässä.Joten yhdelle päivälle ihan tarpeeksi taas tekemistä.



No sitten tuohon meidän neitiin...neuvola kuulumiset paino 13.3kg ja pituus 83cm. Sitten taas meillä oli korvatulehdus...vaikka ne putket onkin korvassa..voi harmi.Neiti oli todella kipeä, kuume yli 39 neljä päivää..eikä taaskaan tuo panadol auttanut yhtään vaan pronaxenia piti antaa.No sitten toinen joka aiheuttaa äidille jonkin verran pään vaivaa on tuo ihottuma...nyt se on pysynyt aisoissa, mutta se on vaatinut maidottoman ja munattoman ruokavalion. Ikävää kun on saanut tähän asti syödä ja juoda ihan mitä vain, niin nyt sitten on rajoitettuna kaikki herkut..esim. juusto.No ollaan kuitenkin selvitty.



Hampaitakin on saatu..eli kaksi poskihammasta tuli ihan yllättäin vasemmalle puolelle (ylös ja alas), nyt sitten odotellaan niitä toisia tonne toiselle puolelle..tosin nuo kulmahampaat vielä puuttuvat..no eiköhän nekin jossain vaiheessa tule..



Onnea Papulle ihanasta pienokaisesta...Ja onnea muillekin odottajille...minä se vain kasvattelen tuota vauvakuumetta..en tiedä milloin se sitten iskee kunnolla.



Mutta nyt pitää alkaa touhuilemaan, joten Hyvää syksyn jatkoa!!



kaksosmamma

Onpa jälleen kulunut tovi, että olen tänne kirjoitellut, mutta onneksi sentään muutamia maaliksia on vielä jäljellä näissä kinkereissä :) Kiva olisi kyllä kuulla muistakin, Emmistä, Hananista ja kaikista muista!



Ensin: Lämpimät onnittelut Papulle!!! Nauti ihanista hetkistä täysin siemauksin!



Meidän 1,5-vuotisneuvola siirtyi ensi viikkoon syysflunssan takia, joten mittoja ja muita tietoja saan vasta silloin. Mukava on kyllä verrata muihin samanikäisiin nimenomaan mittojen puolesta. Yritän laitella meidänkin neidin painot ja pituudet sitten viikon päästä tänne. Muutoin meille kuuluu uhman ensiaskelia. HUOH. Muutama kunnon kohtaus on ollut, ja kylläpä vaan vaatii äitiltä ja isiltä pitkää pinnaa, ei muuta voi sanoa... Hienoa asiassa on se, että selkeästi tytöllä on omaa luonnetta niin paljon, että tuskin tulee elämässään muiden jalkoihin jäämään!



Joka päivä neiti tuntuu oppivan jotain uutta, mutta ykkösaihe edelleen on se meidän pikkainen koiravauva - tai pennunrutkulahan se jo nykyisin on eikä mikään pullero vauva :) Isompiakin koiria neiti koulii äidistään mallia ottaen, ja välillä onkin itsellä naurussa pidättelemistä. Oikeastaan leluilla ei tällä hetkellä ole suurtakaan virkaa, vaan sisällä ollessa joko luetaan tai touhutaan kotihommia yhdessä. Joskus iltaisin saattaa ottaa leikkihellan ja astiaston esille ja hetken leikkiä niillä, mutta muuten tuntuu, että lelut ovat aika koskemattomina.



Meikäläisen maha sen kun kasvaa, jälleen käyrien yläpuolella... :) Hieman huolta on tuottanut se, että rakenneultrassa löytyi vauvan aivoista vesirakkulat, kystat, mutta luojan kiitos ei yhtään mitään muuta. Lääkärien ja kätilöiden ja neuvolan tädin mielestä ei ole syytä huoleen, vauvan pitäisi syntyä kystista huolimatta terveenä ja kystien jopa hävitä kokonaan loppuraskauden aikana. Mutta, niin kuin hyvin tiedätte, kun on omasta lapsesta kyse, niin toki asia aika ajoin huolettaa kovastikin. Yritän olla ajattelematta ja keskittyä nauttimaan tästä pienestä riiviöstä mahanahkan sisällä - aikamoinen potkiutuja se ainakin on, mahanahka kohoilee ties miten korkealle kun potkuja satelee. Ja tuohon meidän neitiin verrattuna liikettä on miljoona kertaa enemmän, tuntuu että kaveri on lähes aina liikenteessä.



Nyt pitää lähteä ruokkimaan tuo koiranpenikka.



Raisa rv 22 ja risat sekä rimpsessa 1,5 v

Mä en tiedä mikä tässä netissä oikein tökkii, mut yhteydet ei toimi ja kaikki kirjautumis yrityksen on ihan tyhjän kanssa!Tulee sitten kirjoitettua niin harmittavan harvoin...



Onneksi olkoon Papulle ja koko perheelle vaalean punaisesta pikku nyytistä! Hermanni on nyt sitten isoveli:)



Pakko ihan ekana mainostaa tota meidän Zahraa, se poksautti taas viikon sisällä kaksi hammasta lisää. Ennestään oli siis ne kaksi hammasta alhaalla ja nyt sitten ylös tuli yksi ja alas kolmas, mikäköhän piraija tosta Zahrasta sitten lopulta tuleepi:)



Safia on oppinut viime aikoina paljon uusia "sanoja". Jotkut sanat tietää mitä Safia haluaa niillä sanoa ja toiset on siis ihan selkeitä kuten; kakka;)

Hauskaa kun kohta saapi oikein jutustella tuon meidän "kulta"kutrinkanssa.

Voi kun te voisitte nähdä meidän Safian kiharat, ne on ihan korkkiruuvi kiharat paitsi että etutukka on ihan suora:) Hauskan näköistä!

Muuten Safia voi hyvin ja on osoittanut selkeesti olevansa meidän perheen jäsen on kun sellainen pieni energia pesä joka välillä näyttää ison tytön kiukun puuskia.



Raisalle onnittelut perheenlisäyksestä;)Koiran pennut on niin ihania.Ja saas nähdä millainen jalkapallon pelaaja sieltä masusta on tulossa kun noin kovasti potkii:)



Mulla oli silloin kun asuin vielä vanhempien luona kaksi collieta, joista toinen tuli pentuna. ja voi sitä karvapalloa kun se oli niin ihana!! Safia on ihan hulluna koiriin ja mä niin kans tahtoisin meille koiraa, mut kuka sitä sitten veis ulos???



Petite-te:Kohta se teidänkin pikku seiska saapuu, mitenkäs sisarukset ovat ottaneet uuden vauvamasun vastaan?



Osku sanoi mulle, et "jos sä äiti vielä teet lisää vauvoja niin koita tehdä seuraavax poika ja muista sitten et sä hoidat sen vauvan ihan ite, mä en auta sua".



Mähän olen siis ihan vitsillä sanonut että haluaisin 10 lasta, mutta vastahan mulla on vaan nää kolme: Tulee kyl kiirus kun ikäkin on kohta jo rasittajana..mutta kyllä mä vielä niin haluisin noita tepsuttelijoita lisää:)



Hyvää viikonloppua kaikille ja viimeiset syyskuun päivät on käsillä.



Hanan,Safia 1½ ja Zahra 6kk

On tullut oltua niin tuolla odotus ja vauva puolella että meinas jäädä tämä taapero puoli unholaan..



Meilläkin tuli Neasta isosisko 18.8! Innokas hoitaja on Netalle,aina pitäis olla vaihtamassa kakkavaippaa ja tuttia on laittamassa heti kun Netta vähääkään inahtaa tai tutti tippuu :) Onneksi näin,odotin että olis mustis mutta ei ole yhtään! Kai tämä pieni ikäero auttaa asiaa.



Meilläkin oli 1,5v neuvola alku kuusta, mitat oli 84,5cm ja 10,570g. Paino -10% käyrällä...



Nea on kans semmonen virtapiikki että,joka päivä on mukana tallissa siivoamassa hevosten karsinoita omalla lapiollaan ja kantaa vettä. Uskomaton pikku-apuri,kun tuo into säilyis mutta veikkaanpa että hiipuu tässä ajan myöten :)



Puhetta tulee kanssa älyttömästi,meillä ei ole hiljasta paitsi sitten kun neiti nukkuu:) Nyt tulee jo kahta sanaa peräkkäin melkein joka kerta.



Nyt pitää mennä laittamaan sapuskaa. Pitänee yrittää kirjotella useammin jatkossa.



-sari ,nea 1,5v ja netta 6vkoa

.
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=f9187b02-8ec7-11dd-9d68-…!

Täällä sitä ollaan, yhdessä koossa..



Meidän yksi koululainen on flunssassa ja tänään sit käytiin lääkärissä kun alkoi nassu muistuttaa panda-nimisen eläimen punertavaa versiota. Joku silmätulehdus tuolla on ja viikko saikkua!! On niin tarttuva pöpö, että ei saa mennä kouluun ainakaan muutamaan päivään vaan annetaan sit lääkettä 5 kertaa päivässä noihin silmiin ja tehdään viikon läksyt kotona. Onneks mä oon kotona niin ei tarvi lapsiraasun yksin täällä olla.



Tänhetkinen kuopus taasen sairasti jonkun viikon flunssan, suht helppo homma oli. Nyt on ollut terveenä ja oon kyllä hurjan toiveissani, että nämä pöpöset katois täältä parin viikon sisällä ainakin puoleks vuodeks, mut sopii toivoa tosiaan näin syksyä kohden mentäessä..



Meillä kaikki ennallaan eli lapset on ja kasvaa ja oppii uusia asioita. Hermannilla ei puhetta oo paljon vieläkään näkynyt, mut kyl sielt jotain jo tulee. Ois vaan ihana jos jo pälpättäis niinkö papupata. :) Lemppariruoat on lihakeitto, pinaattikeitto, nakkikeitto jne. Lempparileikit on sit palapelit, tornien rakentelut ja pikkuautoilla pöristelyt. Ulkoilussa parasta on puskassa istuminen ja puolukoiden mutustaminen. =D



Vauvaa varten on kaikki valmiina ja sitä tässä ootellaankin. Kovasti on liitoskipuja ja elämä tuskaisen vaikeaa ja särkylääkettä menee, mut minkäs teet kun kätilön ainoa neuvo oli kestäminen ja panadol. Ikänä ei oo näin kipeet paikat kyllä ollu!



Mut sellasta meille, näin lyhykäisesti. Oikein mukavaa syyskuuta kaikille puolitoistavuotiaille naperoillemme perheineen! =)



Papu ja Hermanni 1½v ja masuVarpu rv38 ??

Nostanpa tätä yksinpuheluani ylemmäs, josko joku muukin ehtis vähän kuulumisia rustailla. :)

Hiphei. Eihän sinun Papu tarvitse ihan yksin höpistä :) Liityn seuraan.

Sinähän alat olla kohta ihan "valmista tavaraa" synnärille. Apua, mihin ne viikot ovat kadonneet?? Mullakin yhtäkkiä (jo) 15+2 ;)



Meillä on säästytty vielä pahemmilta sairasteluilta, Reetalla oli vuorokauden kuumetta lähes 40 asteessa mutta katosi yhtä nopeasti kuin ilmestyikin... mikä lienee ollut. Hampaita minä toivoisin suuhun lisää, edelleen on ne kuusi ja uutena ylhäällä ja alhaalla poskihampaat puhjenneet. Pienet alut vielä :)



Touhua ja tohinaa riittää, ihan mahdoton pieni marakatti. Vauhti päällä aamusta iltaan. Mistä ihmeestä niille tuota energiaa oikein kertyy?



Meidän arki on aika hiljaista muilta osin, koululainen ja eskarilainen omissa jutuissaan päivät ja minä sitten Reetan kanssa kotona. Puistoillaan ja puuhaillan mitä milloinkin. Ihanaa olla kotona!



Nukkuuko teidän puolitoistavuotiaat ulkona vai sisällä päiväunet? Reeta nukkuu ulkona ja meinaan nukuttaa niin kauan kuin vaan voin ja siellä unet maistuu.



Z + katras

Meidän pienellä on nyt sit kunnon silmätulehdus, mut eihän sinne silmiin saa mitään tippoja osumaan saati pysymään. Riittää, kun herra näkee tippapullopaketin niin juoksee jo karkuun ja sen jälkeen homma onkin yks iso show. Kun on vielä niin pieni, ettei tuo järkipuhe paljon auta. Ja surettaa kovasti, mut pakkohan se on väkisin ne sit laittaa, kun ei muuten onnistu. Tosin ei nyt toi rähmiminen lopu yhtään eli taitaa tulla vielä lääkärireissu alkuviikosta, jos ei ala parantua. Nukkuessakin yritin varovasti käydä raottaa sitä silmää, mutta eikös tuo herää siihen sit samantien..



Sairaana ollaan oltu nyt ja mullakin alkaa tuntua kurkussa sellasta kipujuttua, joka useimmiten tulee ennen kunnon räkätautia. Ei kiva.



Tossa naapurissa kolistelee kaivinkone ja yks työmiesten ihannoitsija on kurkkinut ikkunasta koko päivän, että josko sitä näkis. On vaan sen verran puiden takana, että ei koko ajan näy, vaikka ääni kuuluu. Niinpä sit piti isin käyttää kerran ulkonakin niin, että pääsi ihastelemaan sitä tuolta puiden toiselta puolelta.



Äkkiä se aika menee tosiaan.. Niin ne viikot kuluu meillä kaikilla oottajilla. =) Saati sit kun kohta huomaa jo näiden pienten olevan lähempänä kaksvuotiaita!!



Niin, päiväunet meidän Hermanni nukkuu sisällä, mut niinhän tuo on aina nukkunutkin eli hyvin menee samaan tahtiin. Nyt on huomattu vaan se, että kun en päivisin enää oikein jaksa ulkona viihdyttää eli isi vie ulos sit iltapäivisin vasta niin ei nuku päikkäreitäkään kuin sen tunnin, hyvällä tuurilla puoltoista. Mut yöunet on sit olleet ihan kiitettävät eli 11tuntia.



Ja on se kyllä jännä miten noita hampaita tulee eritahtia. Meillä oli pitkään vaan 8, sit yhtäkkiä niitä alkoi tulla ja nyt on tuplasti enemmän.



Omaa napaa sen verran, että mua nyppii kovasti jo tää oottaminen. Nyt on ollu maha tosi kipeä ja joka paikkaan sattuu. Ei oo ihan piippuhetta, että kroppa kestää toipua raskaudesta kaks vuotta. Jotenkin sen huomaa... Ja sit nyppii noi maksaläiskät ja muut vastaavat. Niitä pukkaa ihan jatkuvasti esiin uusia ja uusia. Voi sanoa, että leukaperistä napaan asti oon kohta täysin erivärinen. Ei yhtään kivaa.



Mut sen verran itseäni piristin, että hiusvärin laitoin päähän hetki sitten. Ihan sitä varten piti lähteä kaupassa käymään. Mulla kun oli normi oma väri eli maantienharmaa ja nyt sit on vähän punertavanruskea. Koko ikäni oon värjännyt ja nyt ollut omillani tosi pitkään eli tää piristys osui kyllä ihan napisti tähän olotilaan. Enää pitää muistaa tää väri, ettei säikähdä ihan kauheesti peiliin katsoessa.



Kohta se matka käy kohti synnäriä juu. Mies on tässä arponut päiviä, mut oon sanonut, ettei se tule. Ei oo yhtään sellanen olo, että mihinkään ois lähtö vielä pitkään aikaan. Ja kun edelliset on menneet aika tarkalleen sinne 40vkon kohille niin luultavasti tämäkin menee. Kunhan ei kauheesti yli! Uskon, et pystyn tsemppaamaan itseni vielä jotenkin jaksamaan sinne parin viikon päähän.



Toivottavasti ei tullu kauheesti toistoa, kun en enää muista mitä maanantaina rustasin enkä tietenkään omia tekstejäni äsken lukenut.. =D



Papu

Papu: Toivottavasti pikkupotilas paranee pian. Silmätulehdus on kyllä hankala noiden tippojen vuoksi. Minä en ole tainnut joutua koskaan laittamaan tippoja näin pienelle.

Sinä oot onnistunut värjäämään tukkaasi raskaana ollessa, ihan mahtavaa. Minä olen koittanut joskus enkä uskalla enää... mulla ei vaan jotenkin se väri ole sitä mitä purkki lupaa. Kai ne hormoonit sotkee kuviot. Permanenttiakin joskus aikanaa kokeilin esikoista odottaessa mutta sekään ei onnistunut.

Nyt tekisi mieli ottaa joku pehmennys tms. Mulla rasvoittuu tukka ihan törkeesti ja roikkuu vaan pitkin päätä. Naamakin kukkii joten se siitä hehkeästä odotuksesta... ei ainakaan minun kohdalla ole pitänyt koskaan paikkaansa. Huoh.



Jaahas, isommat huutaa vielä iltapalaa. Pitää mennä loihtimaan jotain jotta saa nekin sänkyyn, Reeta jo nukkuu.



Z

kaikille. Se on uusi viikko ja täällä päässä merkitsee taas yhtä viikkoa odottamista. Jotenkin kun on tunne, etten ikinä pääse laitokselle, mutta kivut on yhtä tuskaa ja Hermannin kanssa päivisin kaksin olo on todella tylsää ja tuo poika varmaan pitää mua jo maailman tylsimpänä äitinä muutenkin. Tahtoo sen köykäsemmän ja taipuvamman vartalon takaisin!!



Eilen sit laitoin iskän lapsen kanssa lääkäriin, kun ei toi pojan silmätulehdus näyttänyt mitenkään helpottavan, vaikka tippoja sai päivittäin (tai johonkin sinne silmään päin niitä meni). Lääkäritäti oli sitten sanonut, että on silmätulehdus tosiaan ja antoi uudet lääkkeet = paksummat tipat ja voidetta niin ne ehkä paremmin pysyy siellä simmussa (kun ne ensin saa sinne jotenkin). Löytyi myös korvatulehdus, joten siihen tuli lääkettä myös. Ja tämä kuulemma onneksi auttaa myös siihen simmutulehdukseen eli pääsee ns. vähän helpommalla. Poika on silleen aina tosi reipas, et ei kyllä ees tullu mieleen mikään korvatulehdus, mut nyt sekin on sit hoidossa.



Minä se värjäsin sit hiukset juu. Tuli kyllä aika samanvärinen kuin paketissakin ja on kestänytkin pari pesua jo. Yleensä ei oo mullakaan oikein kestänyt toi väri ja viimeks tuli permanentistakin suht suora, vaikka synnytyksestä oli jo muutama kuukausi enkä edes imettänyt enää sillon eli luulis hormonien olleen jo vähän tasapainossa. Mut nyt ei millään malttanu ootttaa. Raskausaika ei oo mullakaan ollu koskaan sitä hehkeintä aikaa vaan tosiaan näppyä pukannu ja rasvaa pusertanu pintaan minkä ehtii ja peiliin jättäis mieluiten katsomasta kokonaan jo heti aamusta.



Nyt täytyy mennä taas, kun arki kerran alkoi. Oikein ihanaa viikkoa kaikille!



Papu ja pesue

Niin se aika juoksee. Juuri me synnytimme nämä "kakstuhattaseiskat" ja nyt sinulla on jo uusi vauva liki valmis :) Hurjasti onnea synnytykseen! Voi, että se on ihana päivä, ihan kadehdin sinua! serkkuni synnytti viime viikolla esikoisensa, sitäkin olen kovasti miettinyt ja kadehtinut :) Mutta kyllä sitä piisaa hommaa näissä kolmessakin, kun ovat niin perä jälkeen syntyneet. Ja meillä meni kuivausrumpu rikki, ja nyt tämä äiti on helisemässä pyykkivuoren kanssa! Pyykit eivät narulla kuivu toivotulla nopeudella, ja pyykkivuori senkin kasvaa, kun ei voi konetta pyörittää, kun edelliset eivät ole kuivat! Mur!

Meillä kaksi isompaa aloittivat seurakunnan kerhot viime viikolla. v kerho on kahdesti viikossa, kolme tuntia. 3v kerho kerran viikossa kaksi tuntia. Siinä sitä ajetaan kerhon väliä kolme ekaa viikon päivää :)

Itse olen alkanut etsiä töitä, tänään olin ekan hakemuksen haastattelussa, jännä päivä siis takana! Viimeistään ensi viikolla selviää tärppäsikö! Jänniä aikoja eletään.

SINJA puhua pölpöttää kolmen, neljän sanan lauseita. Muut kirjaimet tulevat, paitsi R, joten puhe oikeinkin selvää ikäisekseen. Pojat eivät sanoneet varmaan sanaakaan näin puolitoista vuotiaina :) Omapäinen persoona!



Syyskuuta kaikille!



Caius ja katras

Täällä kans syysflunssan kourissa, lapset siis, itsellä ei ainakaan vielä! Ihan mieletön yskä kaikilla muksuilla ja kuume on aika korkeella. Poikaha on sairastellut sieltä keväästä ja nyt putkitetaan korvat ja katsotaan joudutaanko kitarisa poistamaan, että onko se syynä näihin toistuviin tulehduksiin vai mikä on, riittäiskö pelkkä putkitus.



Silmätulehduksesta: Meillähän oli tuossa alkukesästä sekin vaiva ja täytyy sanoa, että niin hauskasti se meni, että pikkumies oikein "jonotti" vuoroaan, että laitetaan niitä tippoja :) Tykkäsi ihan. Nyt löytyi se tippapullon jämä tässä viikolla niin muisti vielä että tänne sitä laitettiin silmiin ja muka laittoi itselleen :D Hassu!





Papulla on kohta todellakin H-hetki käsillä, nopeesti tuo aika menee kun ei itse ole odottajan roolissa! Ihan jänskättää, sehän voi syntyä ihan milloin vain tässä lähi viikkoina tai jopa päivinä..mitenkäs se Hermanni menikään ajallaan? Odoteltiinko sitä vai tulikos aikaisemmin?





Teillä tulee ihanat ikäerot lapsille Papu ja Zelda :)



Meillä on poitsu alkanut puhua, siis on puhunut kyllä jo pidempään enemmänkin sitä omaa kieltään, mutta sanoja tulee mitä vain; kurkku on mun mielestä tosi hauska. R -kirjain ei tietenkään tule vielä oikein mutta hyvää yritystä on mukana kyllä.

Tanssiminen on myös niin huippua eikä se mieletön kiinnostus niihin mopohin ole kadonnut mihinkään.



Minä itse-vaihe on niin voimakkaasti menossa, että siihen jos puutut niin suuttuu niin kovin ja heittäytyy maahan mahalleen itkemään, tätä ei meidän tytöt ole tehneet koskaan. Siinä ei paljon auta lepytellä sitten.. Kaupassakin yrittää nykyään tehdä tätä jos ei saa haluamaansa lelua, autoa, mopoa tms. TAI kassalla lakua tms..namia siitä hyllystä!! Olen kironnut nekin karkkihyllyt jo useaan kertaan. Ei meillä tytöt ole edes huomanneet tässä iässä niitä hyllyjä siinä tai ainakaan ei koskaan ole nostaneet meteliä kaupassa.



Olenkohan mä tulossa kans kipeeksi kun vilun väräyksiä tulee ja jotenkin on niin vetämätön olo vai johtuuko se vain tästä että pitää pakata näitä tavaroita :o..?

Ei tämä muuttaminen ole kyllä yhtään mun juttu!



Jahas ja jano on jollain :)



Sinna

En ole kerennyt kirjoittelemaan pitkään aikaan, jotenkin sitä on ollut muka niin kiireinen :)



Ekana onnittelut kaikille plussanneille!



Silmätulehduksesta olitte keskustelleet, se on kyllä ikävä pöpö. Meillä oli viime talvena kaikilla kolmella pojalla silmätulehdus. Tuomas oli silloin muistaakseni n.8kk ja nuo isommat siis 2v ja 4v. Keskimmäinen oli kaikista hankalin, mies laittoi tipat aina kun mahdollista, omat voimat ei meinanneet riittää poikaa pitelemään. Meillä oli kanssa aika rajuna se tulehdus silloin, keskimmäisellä tuli sitä keltaista mönjää jopa nenästä ja suusta kun huusi.



Vatsatauti podettiin tässä taannoin (ekaa kertaa lasten kanssa). Onneksi oli pelkkä ripulitauti, niin oli jotenkin helpompi kun ei molemmista päistä tullut.

Mies oli ainoa joka siltä säästyi. Itselle puhkesi se mahatauti kaikenlisäksi lenkillä, pikkasen teki tuskaa kävellä n. 3km kotia pytylle... mutta kerkesin :)



Esikoiselle sattui pieni tapaturma tässä taannoin, kaatusi metalliseen sängynkulmaan ja korvalehti halkesi. Se liimattiin mutta se ei pysynyt liimauksissa joten nyt katsellaan tässä miten se paranee ja tarvitseeko sitä vielä myöhemmin operoida. Hitsi että harmitti kun eivät sitä suostuneet tikkaamaan, vaikka esikoinen aivan varmasti sen olisi antanut tikata. Mutta aika näyttää miten se sitten paranee.



Meille kuuluu muutoin ihan hyvää, kotona olen vielä poikia hoitamassa. Esikoisella on kerho kahdesti viikossa ja käy kerran viikossa futiksessa. Keskimmäisen uhma on alkanut laantua ja muutenkin on rauhoittunut todella paljon. Puhuu ja KYSELEE paljon :)

Tuomas sanoo muutamia sanoja, on oikea elohopea! Kiipeää minne vaan, juoksee ja on sellainen touhotin että. Tosi vilkas poika siis.

Omaa tahtoa löytyy paljon, mutta tosi iloinen pakkaus on aina kun asiat menee mielen mukaan. On sellainen oikea hassuttelija ;) Käytiin 1,5v neuvolassa ja pituutta oli n. 83cm ja painoa 11,3kg.

Hurjasti on tullut uusia taitoja, kuperkeikkaa yrittää kovasti ja aika hilkulla on että onnistuu siinä ihan itse.

Hurjalta vaan tuntuu, että meidän "vauva" on jo niin iso! Vastahan se syntyi....



Mutta nyt tarttee kyllä lähteä nukkumaan, huomiseksi luvassa siivouspäivä.



t. K@tju ja pojat

Josko nostelis pinoa ja kertois kuulumisia ja jos vaikka vielä sais tän tekstin ihan tonne omaan pinoonkin.. ;)



Arki alkaa täällä virallisesti maanantaina, kun mies lähtee töihin. Vähän jännittää, mut uskon että kaikki menee ihan hienosti, kun en aseta itselleni mitään tavotteita tai tekemisiä tai MITÄÄN muuta kuin lastenhoidon ja omasta itsestäni huolehtimisen.



Vauvan kanssa on menny tosi hienosti, hän on niiiiin suloinen ja ihana lapsi. Syö hyvin, tosin vaan n.10 min, mut imuteho on jotain uskomattoman lujaa niin kait se sitten riittää. Silminnähden kasvaa hyvin ja voi hyvin. Nukkuu 3-4h ja seukkailee ihan mukavasti päivän mittaan.



Hermannin kanssa on kaikki menny loistavasti, ei edelleenkään mitään mustasukkaisuusoireita, päinvastoin. On huolissaan, jos pinniksestä kuuluu inahduskin ja juoksee katsomaan mikä siskolla on hätänä. Ihanaa. Mut eiköhän se tosta vielä joskus tuu muuttumaan.. ;)



Tässä aamupuurot keittelin ja muu pesue on syönytkin jo, mut mä tässä vaan istun ja Varpu makoilee tuolla olkkarin puolella kuuntelemassa ääniä ja ihmettelee kovasti tätä lauantaiaamun aikaista hulinaa. Ehkä tästä on mentävä ravitsemaan itsensä niin jaksaa taas imetellä. Toiveissa ois myös päästä sienimetsään tänään, kun päivä tästä vähän vielä valkenee.. :)



Oikein mukavaa loppukuuta kaikille!



Papu ja pesue