Missä olet Meijuli???

Kiva kun aina patistelet minua tänne palstalle, välillä tuntuu että elämä on niin touhukasta ettei muka aika riitä kaikkeen... Mutta oikeasti kiva kun sinä olet siellä linjoilla kuulolla! Tulin heti paremmalle tuulelle!



Mutta kuulumisiin sitten, tai siis ei ole mitään erityistä kerrottavaa. Yksi huurunenu siirrettiin kaksi viikkoa sitten ja tietysti siitä tuli taas puhdas nega. Alkaa jo ottamaan pannuun tämä homma. Tyhjän raskaustestiruudun tuijottaminen on niin kamalaa. Sitä yrittää olla näkevinään haamua tai edes jotakin, mutta uskottava se on, että kun ei niin sitten ei. Tuntuu jo vähän toivottomalta, nyt on uusia hoitoja takana 9 kk eikä loppua näy. Huoh, taidan olla vähän melankolisella tuulella ja eilen vähän itkeskelin aamulla kun tuntui niin pahalta.



Mutta ei ole muuta keinoa kuin vaan mennä eteenpäin. Yksi pakkasukko vielä odottaa pakkasessa, ja toivottavasti saisin sen jo ennen joulua kyytiin. Huonolla tuurilla ovis sattuu juuri joulupyhille jolloin siirto jää tekemättä tai siis siirtyy kuukaudella eteenpäin. Mutta toiveet ei kyllä ole kovin korkealla näiden pakastettujen suhteen ja henkisesti olen jo vähän ajatellut että edessä on taas uusi ICSI alkukeväästä. Jospa siitä sitten vihdoin viimein tärppäisi.



Onneksi on tuo ihana esikoinen, joka todella saa sydämeni täyttymään hellyydestä joka kerta kun katson häntä. On se niin ihana ja kallisarvoinen tyttökulta - ja mikä ihme että meillä on hänet! Ja ehkä joku päivä on sitten vielä se pikkusisaruskin... *haaveilee*



Mutta nyt loppuu märinät minun asioistani, keskitytään sinuun! Oletpa sinä jo pitkällä, tuntuu uskomattomalta että vastahan sinä plussasit ja nyt on jo raskauden toinen kolmannes menossa! Ja onpa kiva kuulla että voit hyvin - nyt vaan otat tyynen rauhallisesti tämän raskauden. Ja kyllä se niskapoimutulos varmasti on ihan kunnossa.



Ihanaa joulun odotusta sinnekin! Toivottavasti kiire ei yllätä vaan ehdit myös rauhassa katsella masun pyöristymistä. Ja jouluherkkuja saa syödä reilusti, siis kahden edestä eikös vaan... :))



Halauksin, Meijuli

ja kerron samalla että viimeinen pakkasukko siirretään ensi maanantaina masuun. Tänään oli kontrolliultra ja hyvältä näytti limakalvot, melkein 8 mm jo nyt.



Sydän on taas toivoa täynnä että jospa se nyt tästä tärppäisi. Jos ei, niin sitten uusi ICSI-kierros tehdään heti perään eli olisko helmikuun alussa punktio siinä tapauksessa. Mutta ehkä ei tarvi sinne asti mennä, jos vaikka meitä siunattaisiin joulun ihmeellä.



Hyvää vointia ja kiireetöntä joulun odotusta!

Meijuli

Tulin juuri kotiin klinikalta, masuun siirrettiin viimeinen pakkasukko. Oli vaatimattomasti vasta 2-soluinen, joten ei kovin korkealla ole omat fiilikset. Mutta, lääkäri sanoi ettei solumäärää kannata tuijotella - jos odotettaisiin vielä tunti tai pari niin alkio ehtisi jakautua kerran tai kahdesti (sikäli mikäli on ollenkaan jakautuakseen). Mutta tällaisella mennään siis eteenpäin, luget alkavat illalla ja piinapäivät virallisesti huomenna.



Terveisin ystäväsi Meijuli

Täällä ollaan taas... aika kuluu vauhdilla ja viestien kirjoittelu vain jää ja jää... miten sitä onkaan niin kiireinen nykyään?!?



No mutta kuitenkin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

Hienoa että olet taas piina-päiviä viettämässä!!! Täältä lähtee miljoonasti tsempityksiä ja tuhannesti onnea matkaan, toivotaan parasta!!!! Voi miten toivoisin että saisitte nyt vihdoinkin sen kestävän plussan...peukut tanassa täällä piinaillaan ystävän puolesta :)



Itselle kävi niin, että pitkän selvitys-sotkun jälkeen selvisi, että mitään verikoetta niskapoimu-ultran yhteydessä ei oltu otettukaan :( Se verikoe joka otettiin, oli vain veriryhmä sekä vasta-aineet. Joten nyt vain luotetaan että kaikki on ok! Niskaturvotusta oli silloin 1,3 joten ei pitäisi olla syystä huoleen...toivottavasti.



Uusi ultra on 3.1.06 ja se on sitten se rakenne-ultra. Se tehdään kun viikkoja on tasan 19+0. Kävimme utelemassa yksityislääkäriltä sukupuolta, mutta pettymykseksi hän ei osannut vielä siinä vaiheessa (rv.15+4) sanoa kumpi olisi tulossa. Käski tulla myohemmin uudestaan. No, taitaa jäädä meille sitten salaisuudeksi kumpi sieltä on tulossa :)



Hentoisia liikkeitä / potkuja tuntuu välillä masussa, mutta ulospäin liikkeet ei vielä näy. Maha on jonkin verran kasvanut, mutta paino pysynyt paikoillaan. (jes!) Hb tipahti 100, mutta ei väsytä eikä huippaa, olo on ihan hyvä. Töissäkin olen jaksanut olla ilman sairaslomia. Tällaisissa tunnelmissa täällä...



Oikein rauhallista ja hyvää joulua sinulle ja perheellesi. Toivon sydämeni pohjasta että saisitte myöhäiseksi joululahjaksi sen pitkään odotetun ja kauan kaivatun kestävän plussan :) Onnea!!!!



Lämpimin halauksin ystäväsi Syystuuli, mussukka rv. 17+2 ja poju 1v8kk.

Meijulia huhuilen...



Syystuuli

Piinailu jatkuu edelleen, oliskohan nyt menossa pp 10. Virallinen testipäivä (verikoe) on sama kuin sinun rakenneultrasi eli 3.1. Ajattelin kyllä testata jo viikonloppuna jotta tietää saako uutena vuotena skoolata kuohujuomalla vai ei.



Piinailu on mennyt aika hyvin, kun on ollut nuo jouluhössötykset päällä eikä ole oikein ehtinyt miettimään asioita liikaa. Oireistakaan en osaa sanoa oikein mitään, kun olen oikein varta vasten yrittänyt olla kuuntelematta niitä. Ainakin aiemmilla kerroilla, on sitten tullut plussaa tai miinusta, niin oireita on aina ollut vaikka minkä näköisiä joten totesin että niistä ei todellakaan voi päätellä yhtään mitään.



Mutta henkisesti olen tosiaan vähän luovuttanut toivon näiden pakastealkioiden suhteen ja olen mielessäni jo miettinyt että kohta ollaan taas keskellä ICSI:iä ja Synarelahuuruja ja pistoksia. Voi kunpa sinne asti ei tarvitsisi taas mennä, mutta kai se aika todennäköistä on. Onneksi ollaan nyt saatu raavittua kasaan vähän ylimääräistä rahaa jotka voidaan sitten kantaa taas klinikalle... Tuo ICSI kun on itsessään aika kallis ja siihen tulee vielä päälle miehelle tehtävä kivesbiopsia. No, ei silläkään ole niin väliä, kunhan se plussa vaan joskus tulisi. Aika turhautunut olo, kieltämättä! Ehkä tuo esikoinen tuli kuitenkin vähän liian helposti, kun nyt ei meinaa hermot millään kestää että pikkukakkosprojekti vaan venyy ja venyy... no joo nyt lopetan valituksen ja pidän loppumölyt mahassa. Toivottavasti et ihan kyllästy juttuihini :)



Ajatella että sulla on jo rakenneultra! Pidän sulle tiistaina peukkuja ja toivon että kaikki on kunnossa ja miksikäs ei olisi, kun raskaus on sujunut tähän asti niin hyvin. Toivottavasti sukupuoli selviää, kyllähän se rakenneultrassa pitäisi jo hyvin näkyä (ainakin meillä näin kävi). Onko sulla yhtään aavistuksia kumpi olisi tulossa?



Ja nuo pikkupotkut masussa tuntuvat varmasti suloisilta, aluksi kuin perhosen siipi vähän havisisi ja sitten myöhemmin kunnon tömäyksiä niin että vatsa hyllyy... Se oli sitten niin ihanaa! Hurjasti onnea ultraan, on se niin kiva päästä katsomaan vähän tarkemmin pikkumussukkaa!



Hyvää vuodenvaihdetta ja vielä ihanampaa vuotta 2006! Tuokoon se tullessaan aivan erityisen hyviä tapahtumia... :)



Terveisin ystäväsi

Meijuli pp10

tarkemmin kun katsoin lähetettä niin se virallinen veritesti onkin mulla jo ensi maanantaina. Tulen sitten kertomaan miten kävi!

Meijuli

Tulos ei yllättänyt tälläkään kertaa eli puhdas nega tuli veritestistä. Plääh. Jotenkin vaan tiesin että näin siinä kävisi enkä edes odottanut mitään muuta. Pikkukakkosen yritykseksi on nyt tehty 6 siirtoa ja alkioita on ollut yhteensä 10. Kaikki on mennyt hukkaan. Olo on kieltämättä vähän tyhjä.



Mutta me emme totisesti anna tässä asiassa periksi. Kun kerran tuon tyttärenkin saimme aikoinaan aikaiseksi (ja hän tärppäsi jo toisesta hoidosta), niin TÄYTYY OLLA MAHDOLLISTA ONNISTUA UUDESTAAN. En suostu uskomaan muuta. Odotan nyt että menkat alkavat ja menen alku-ultraan ensi viikolla. Sumut alkavat varmaan jo ensi viikon lopussa tai sitä seuraavan viikon alussa ja sitten taas on rumba täysillä päällä. Laskeskelin että punktio osuu jonnekin helmikuun alkupuolelle tai puolenvälin tietämille. Jospa siitä sitten saisimme viimein tuloksia aikaiseksi.



Nyt sinulle viime hetken onnentoivotukset rakenneultraan! Tulethan sitten kertomaan miten meni! Lämpimästi sinua ajattelen huomenna.



Halauksin Meijuli ja tyttö 1v 8kk

uutisiasi täällä odottelee meijuli...

Harvinaista että ollaan samaan aikaan koneella....ihme!!!



Ensimmäiseksi... halaus, jätti iso semmoinen, kunnon rutistuksin...pahoittelut negasta :( On se vaan niin pirskatin väärin, kun ei se plussa vaan tule. Voihan hemputin, hemputti!!!!!! Mutta periksi ei anneta, ei! Uutta hoitoa vaan pukkaamaan, pikkukakkosta tekemään oikein tosissaan, eikös juu!!!



Ultra meni hyvin, vaikkakin joku " eläkeikäinen" (hyi minua) oli ultraamassa, ja sen kyllä huomasi ;) No, joo... kaikki oli siis niin hyvin kuin olla ja voi. Vauva oli vilkas ja ei meinannut paikallaan pysyä. Paino-arvio oli vähän alta 300g ja pituutta 18-19 cm. Sukupuolta ei se " mummo" suostunut kertomaan, mutta itse luulen että poika sieltä on taas tulossa. Vauva oli kehittynyt normaalisti ja näytti aivan normaalilta. Huh, kyllä nyt jo 5% pelko saa lopullisesti unohtua!!!!



Potkut ovat jo voimistuneet ja viime viikolla mieskin tunsi ensimmäisen potkun. Nyt vasta sillekkin valkeni todella, että meille on toinen muksu tulossa ;)



Että tällaisia kuulumisia tälläkertaa :) Hyvin tuntuisi asiat olevan meillä ja uskonpa niin, että myös hyvin pian teillä!!!!!!



Pysytään kuulolla ja huhuillaan aina toinen toisiamme :) Olet oikeasti ollut minulle erittäin tärkeä ystävä, kiitos tuestasi :) Ystäviä aina tarvitaan. ( lämpimästi halien )



Talvisin terkuin ystäväsi Syystuuli ja mussukka rv. 19+1 ja poika 1v9kk



PS. Käy lukemassa myös viestini ketjusta: touko-kesäkuiset uuteen vuoteen. Kävin juuri sinnekkin viestiä rustaamassa.



Se on taas moro!

Ihanaa että ultrassa kaikki oli hyvin! Minäkin olen tänään iloisella mielellä, alku-ultra oli aamulla ja sain reseptit. Sumut alkavat ensi viikon perjantaina ja punktio on näillä näkymin viikolla 7. Eli ei kovinkaan pitkä aika odotettavana! Hiphei, olen nyt täynnä taistelutahtoa ja nyt on varma plussa tulossa, sen päätin. Ei kai nyt yhden plussan tulo voi vuositolkulla kestää (tai voihan se, mutta nyt en kyllä manaile piruja seinille...) Eteenpäin, sanoi mummo lumihangessa, vai miten se nyt oikein menikään.



Voi hyvin ja kasvattele masua! Tulen taas kertoilemaan kuulumisiani, viimeistään silloin kun Synarela-huuruissa alkaa taas pinna kiristymään ja on pakko päästä purkamaan sydäntä.. ;)



Meijuli