***Heinäkuiset 2008 vko32***

Ilmottaudun mukaan myös tänne.. Joku oli jo tainnut minua kaipaillakin. Enskapinossa olen muutaman kerran ehtinyt kirjoitella, mutta tämä vauva-arki on vienyt kaiken ajan, enkä ole jaksanut/ehtinyt/viitsinyt kirjoitella vaikka lueskelemassa kyllä olen käynyt kuulumisia.



Meillä Vili-poika syntyi siis viimein Juhannuspäivänä, lauantaina 21.6., kun maanantaista asti olin sairaalassa ollut käynnisteltävänä. Cytotecillä siis yritettiin kolme päivää, torstaina piti päästä saliin kalvojen puhkaisuun, mutta oli ruuhkaa tosi kovasti, eikä saleja ollut vapaana. Perjantaiaamuna sitten kalvot puhkaistiin, kun Cytotec oli avannu kohdun suuta vain reilu 2cm ja kaulaakin oli vielä 1,5cm jäljellä. Vajaan vuorokauden päästä, klo6.44, syntyi sitten poitsu mitoin; 3820g/49cm/36,5cm imukupilla avustettuna, koska oli hieman huonossa tarjonnassa.

Kolmen päivän ikäisenä, kotiinlähtöaamuna otettiin sitten vielä bilirubiiniarvo lääkärin määräyksestä ja kohollahan se oli, joten kotiinlähtö siirtyi sunnuntaille asti. 8vrk:n ikäisenä poitsun kanssa päästiin sitten kotiin kolmen päivän valohoidon jälkeen, mutta käytiin vielä koko seuraava viikko joka aamu bilirubiinikontroilleissa, koska arvo ei kuitenkaan lähtenyt laskuun, mutta ei sitten kovin paljon noussutkaan.. Nyt kuitenkin keltaisuus on viimein kadonnut, vaikka Vili onkin edelleen todella päivettyneen värinen muihin vauvoihin verrattuna.



Viivi ainakin kyseli painonkehityksestä.. Vili meni viikon ikäisenä syntymäpainon ohi. Ja nyt taitaa painoa olla jo 2,5kg enemmän kuin syntyessä.



Meillä ristiäiset on 17.8. Papin yhteydenottoa odottelen, jotta saahan suunniteltua seremonia. Järjestetään kastetilaisuus vielä keskeneräisessä omakotitalossa.. Asustellaan nyt siis minun vanhempien luona, mutta haluttiin, että poika kastetaan omassa kodissa.



Petipuuhista.. Mulla kans tuo jälkivuoto on loppunut nyt reilu viikko sitten ja mieli jo tekis.. Mut mä oon kyllä ollu siinä uskossa, että pitäis tuohon jälkitarkastukseen odotella. Mulla ois se reilun viikon päästä keskiviikkona.. Täytyy varmaan sinne odotella. Mut tuo ehkäisyasia mietityttää muakin.. Mitä kannatatte? Toisaalta haluisin mahdollisimman huolettoman eli että ei tarttis huolehtia esim. pillerin otosta, mut toisaalta taas pillereissäkin on omat hyvät puolensa..



Mun tekis vähän mieli lähteä jo tuulettumaan tuonne yöelämään.. Mutta poitsu ei ole syönyt vielä kertaakaan pullosta, vaan aina vaan tissistä ja vaikka omaa, lypsettyä maitoa on kyllä pakastimessa reilusti, jotenkin musta tuntuu, että en henno jättää poikaa isin tai mumman ja papan hoitoon, jos ruokailut ei onnistukaan.. Täytys varmaan kuitenkin ensin harjoitella tuota pulloruokintaa, ennen kuin lähtee mihinkään.. Mieli siis tekis jo viihteelle, mutta kuitenkin on huono omatunto, jos lähden, vaikka ruokailukin onnistuis.. Olinpas nyt epäselvä.. Mut siis toivottavasti joku ymmärtää yskän.. Onko muilla samoja tunnelmia vai oonko ainoa?



myLove77: Tuo Sonjan lasta kuulostaa kyllä aika inhottavalta ja voin vaan kuvitella kuinka raskasta sinulla on.. Mun elämästä ei varmaan tulis yhtään mitään, kun toista ei vois auttaa ollenkaa, vaikka kuinka haluais. Mut niin kuin lääkäri on sanonut, vauva tottuu tuollaiseen varmaan nopeasti ja siksi ei äitinkään kannattaisi olla huolissaan. Jaksamista teille! Nopeasti se 6vkoa varmasti menee.. Mikäs päivä tuo teidän tytsy on muuten syntynyt? Taitavat olla aika lähekkäin meidän poitsun kanssa..



Mun osalta tuo tapaaminen ainakin taitaa jäädä, kun Keski-Suomessa asti asustelen.. Kuulostais kyllä kivalta. Oisko meitä keskisuomalaisia niin paljon, että pidettäis omaa tapaamista?



Olihan tätä tässä jo.. Tulkaahan muutkin kertomaan kuulumisianne!!



-Saikku ja Vili 6vkoa ja 3pvää-

Hei,



Jospa minäkin taas ilmoittautuisin mukaan kirjoitteluihin. Viimeiset puolitoista viikkoa synnytyksen jälkeen on mennyt sellaisessa usvassa, ettei ole oikein ollut energiaa mihinkään ylimääräiseen. Pikkuhiljaa alkaa voimat palautua, ja tuntuu siltä, että vauvan hoidon lisäksi ehtii tehdä vähän jotain omaakin ja ylimääräistä. Meillä mies hoitaa vauvan puoliksi kanssani, ja siltikin kello on usein kolme ennen kuin ehdin aamusuihkuun. Tuntuu, että elämä on pääosin imetystä ja kun poika nukkuu pidempää pätkää - maidon pumppaamista. Sitä tuntuisi riittävän.



Palaan vielä synnytykseen, josta en aiemmin ole ehtinyt kirjoitella. Meillä päädyttiin usean viikon supistelujen jälkeen synnytyksen käynnistykseen viikoilla 40+4 (perjantai 25.7.). Kävin omalla lääkärillä keskiviikkona, joka totesi, että lapsivettä on sen verran vähän, ja paikat hyvin auki ja kypsät, että synnytys pitäisi käynnistää kalvot puhkaisemalla. Toki tätä ei voitu lääkäriasemalla tehdä, joten hän kirjoitti meille lähetteen synnytyssairaalaan, johon menimmekin samana iltana supistusten voimistuessa. Synnytystä ei kuitenkaan käynnistetty yötä vasten, joten minut otettiin osastolle odottamaan käynnistystä. Naistenklinikalla oli synnärillä kova ruuhka tuolloin, joten odottelin osastolla käynnistystä perjantaihin asti. Perjantai-iltapäivällä meille tarjottiin mahdollisuutta lähteä synnyttämään Kättärille, ja sinne sitten lähdimmekin saman tien.



Kalvot puhkaistiin kättärillä klo 15.30, supistuksia voimistettiin vähän oksitosiinitipalla, ja klo 17 alkoi säännölliset voimakkaat supistukset. Jo samana iltana klo 23.04 syntyi potra 10-pisteen poika, joka painoi 3900g ja oli 50 cm pitkä. Loppuvaiheen ponnistuksessa tuli hieman kiire, koska pojan sydänäänet laskivat kovin alas. Väliliha leikkaamalla hänet saatiin kuitenkin nopeasti ulos ja kaikki sujui varsin hyvin. Kivun lievitykseen sain ilokaasua ja epiduraalin, joka tosin laitettiin melko myöhäisessä vaiheessa. Se helpotti supistuskipuja, mutta vauva alkoi saman tien puskea niin kovasti lantioon, eikä tähän kipuun epiduraali enää auttanut. Näin ensisynnyttäjälle kokemus oli mielenkiintoinen. Nyt ymmärrän, ettei synnytystä ja synnytyskipua ole kovin helppo kuvailla muille. Ja käsittämätöntä on se, että se unohtui saman tien kun vauva tuli ulos.



Toistaiseksi näyttää siltä, että meille syntyi varsin rauhallinen ja kärsivällinen poika. Hän ei turhia valittele, ja syömähalutkin ilmenee pääasiassa kovasta huulien maiskutuksesta. Jännittävää vauvan hoito on kuitenkin ollut näin ensikertalaiselle. Välillä sitä miettii, ymmärtääkö vauvan tarpeita lainkaan oikein. Toisaalta vauva ei näytä mitenkään kärsivältä, joten ehkä se saa riittävästi ruokaa ja unta ja rakkautta. En olisi uskonut, miten rakkaalta vauva tuntuu näinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen.



Voimia vauva-arkeen kaikille!



Milja ja vaavi 11 vrk (jolle pitäisi keksiä nimi...)

On tämä jo päivä päivältä helpottanut. Tänä aamuna sain tytsyltä niin leveän ja ihanan hymyn, että unohtui kaikki murheet :-) Yötkin on alkanut jo nukkua entiseen malliin. Sen sijaan tuo meidän keskimmäinen valvotti mua viime yönä... Olivat eilen esikoisen kanssa sisähuvipuistossa riehumassa ja yöllä sen seurauksena keskimmäisen jalkoja särki aivan valtavasti. Ainakin huudosta päätellen :-( Kiva herätä hirveään itkuun... Meillä nuo molemmat isommat lapset nukkuvat korkealla (toinen kerrossängyssä ja toinen parvisängyssä) ja hetken jo ajattelin, että nyt on toinen tippunut jostain syystä alas sängystään. Mutta siis jalkasärystä johtui itku. Kahdesti lämmitin kaurapussin, mutta kolmannella herätyskerralla lykkäsin supon jätkälle hanuriin...



Niin tuo Sonja on syntynyt 17.6. eli tosiaan ovat Vilin kanssa lähekkäin syntyneet :-) Tänään tuli 7 viikkoa ikää täyteen. Meillä on ristiäiset tulevana sunnuntaina.



Petipuuhista sen verran, että meillä jo kokeiltu ja hyväksi todettu :-) Jälkitarkastusta ei ole mulle vielä tehty. Ei edes tiedossa milloin on. En ole saanut varatuksi aikaa tuonne meidän uuteen neuvolaan, koska se terveydenhoitaja, joka meille tulee, on vielä lomalla. Eilen sinne soittelin ja käskivät soittaa maanantaina uudelleen.



Tänään käytiin tutustumassa esikoistytön uuteen kouluun. Ihana koulu ja rehtorikin oli todella mukava. Kiireen keskellä ehti esitellä meille paikkoja. Nyt sitten tiedetään, minne suunnistetaan ensi tiistaina. Pojalle olen hakenut kerhopaikkaa täältä. Toivottavasti siellä olisi tilaa. Päiväkotiin en aio poikaa laittaa. Eskari alkaa kuitenkin vuoden päästä, niin sama vaikka olisi kokonaan kotona tämän vuoden.



Onkos täällä muita, jotka tunnustaa olevansa vaatefriikkejä?? :-D Mulla on lähtenyt vallan mopo käsistä noiden vauvanvaatehankinnoiden kanssa... Eilen ostin taas yhden ulkohaalarin Sonjalle, vaikka niitä jo pari on. Mutta sentään kaikki eri kokoisia :-) Sisävaatteista en edes uskalla kertoa, heh! Mutta liikaa on jo nyt. Kohta pitää laittaa kortit katkipoikki varmaan... Mutku se vaan on niin ihanaa toi shoppailu :-D



Mitäs mun vielä piti... Niin tuosta yöelämästä. Mä en enää jaksa, alkaa jo vanhuus kolottaa luissa :-) Onhan tässä jo ikää 31v... Mut muistan kyllä, että esikoinen oli vain 6 viikon ikäinen, kun ekan kerran kävin tuulettumassa. Eikä tainnu ees morkkista tulla. Kyllä mä nytkin voisin iltasella käydä leffassa tai syömässä, mutta nukkumaan on päästävä suht ajoissa. Anna saikku palaa vaan, jos siltä tuntuu! :-)



Nyt mä lähden korkkaamaan batteryn, nam! :-)



myLove kera Sonjan, joka siis 7 viikkoa tänään

Meillä oli pojan kanssa tänään jo toinen neuvola viikon sisällä,kun kättärillä pääs se paino niin laskemaan. Nyt on paino 4085g, oli 300g tullu viikossa ja näin syntymäpainokin ohitettu! (3912g)

Muita mittoja ei vieläkään otettu,ens kerralla sitten.



Arki lähteny suht hyvin "rullaamaan". Tulee pojalle vaan 2krt päivässä tankkausvaihe,millon ei malta nukahtaa kunnolla,sitten meneeki jo niin yliväsymyksen puolelle et voi jopa tunnin raivota kunnes simahtaa ku katkasijasta painais.

Kyllä mäki epäilen välillä omia tekemisiäni ja varsinki noitten kiukkujen aikana sitä miettii että mitä hittoa teen väärin, vaikka ei ookkaa ensimmäinen lapsi.

Pitää vaan koittaa luottaa omiin vaistoihin.



Mulla oli esikoisen jälkeen noi minipillerit kun imetin vielä ja jostain syystä ne ei mulle sopinu ollenkaan. Nehän pitää koittaa muistaa ottaa joka pv suht samaan aikaan,eikä siinä ongelmaa,mutta ku rupes sitten tulee tiputtelu vuotoo enemmän ja vähemmän joka pv. Muistaakseni 4kk jaksoin käyttää ja kattoo josko tilanne siitä tasottuis ja sit luovutin. Tuntu ku olis ollu 4kkn menkat!

Toisaalta taas yhellä kaverilla on ollu samat pillerit käytössä mont vuotta ja on ollu tosi tyytyväinen. Eli kovin on yksilöllistä.



Eipä täältä muuta,lähen kahvit keittää ennen syöttöö.



Vipu ja jätkä 10pv

Jospa minäkin saisin vihdoin aikaiseksi kirjoitella tänne puolelle. Meille syntyi tyttö 25.7 rv 40+1, synnytys oli nopea,sairaalassa oltiin vain 1 h 20 minuuttia ennen kuin 10 pisteen potra tyttö tuli maailmaan, mitat 4140g ja 52 cm. Synnytys oli muuten suht helppo ja ilokaasulla pärjäsin hyvin mutta isoa vauvaa oli tosi hankala ponnistaa ja vauva oli erittäin tiukassa. Mutta palkinto on mitä ihanin!



Maito neidille maistuu ja eilen neuvolassa oli painoa jo 4340g, eli puoli kiloa oli tullut viikossa. Yöt nukkuu suht hyvin, syö n, 3 tunnin välein, tänä aamuna päätti kuitenkin alkaa seurustelemaan klo 6 ja äitiä väsytti. Ihanaa kun rinnat ei ole enää räjähdys alttiit eikä nännit arat, alkupäivien imetys oli yhtä tuskaa.



Jälkivuodosta...mulla kans tulee sitä välillä runsaasti ja välillä ei taas juuri yhtään. Petipuuhiin sitten kun se joskus loppuu, viimeksikin kokeiltiin jo ennen jälkitarkastusta varovasti. Minä luultavasti laitan hormonikierukan, ollaan oltu ilman ehkäisyä 5 vuotta ja tuloksena kaksi tyttöä joten nyt on kyllä jo pakko käyttää jotain ehkäisyä...



Minä olen kanssa vaate friikki! Tälle tytölle en juuri mitään ole vielä ostanut kun kaikki on jäänyt siskolta mutta kun tästä pääsen kauppoihin niin tilanne muuttuu varmasti. Lisäksi olen kestovaippahullu ja uusia vaippoja tekis mieli tilata enemmän kuin laki sallii.



Huomenna lähdetään vähän mummuloihin lomailemaan, saapa nähdä miten tytöt autossa viihtyy, no pienempi varmaan vetelee pääosin sikeitä.



Lazo ja tytöt 11pv ja 1 v 8kk

Neuvola reissu oli tänään. Paino oli hyvin noussut nyt 3750g(sp3000g), pituus 53,2cm(sp50cm), tyttö on nyt 2 vkoa5 pvää.

Sänkypuuhat kiinnostais, mutta vielä tulee jälkivuotoa.

Ehkäisy asiat myös mietityttää. Pillerit vai ukko operaatioon?

Onko kellään kokemusta ehkäisyrenkaasta? Mulla on sellanen mielikuva että sitä voi käyttää vaikka imettäisi?

Mä haluaisin lähtee vaateostoksille eskarilaisen kans, mutta vauvalla ei ole mitään rytmiä ja koko sakilla ei oikein inspais lähteä.Kävimme ideaprkissa viikko sitten ja tosi kiva imettää neitiä tokmannin hierovassa tuolissa, kun muu sakki kierteli kauppaa. No ehkä sitten joskus pääsee rauhassa...

t.Pikku-sisko ja tytsky 2vkoa+5vrk

Meidän poju nyt kolme viikkoa vanha ja huomaa että se ihan vastasyntynyt aika on ohitse. Poika valvoo pitempiä ja selkeämpi jaksoja ja levottomammaksi käyneet myös yöt. Yösyöntejä siis lisännyt. Tai ehkä kyse on maidon nostatuksesta, en tiiä. Vatsaansa myös kitissyt pari päivää kun ei saa oikein kakattua. Reppana.



SÄNKYPUUHISTA ollut puhetta.. mulla vielä jälkivuotoa ja ei olla petipuuhia aloitettu.Ei olla ehditty pohtia meille sopivaa ehkäisyä. Esikoisen aikaan hommailtiin jo pari viikkoa synnytyksestä, mutta silloin ei ehkäisyn puute haitannut kun toinen vauva oli tervetullut. PIKKU-SISKO kysyi ehkäisyrenkaasta. Minulla oli aikoinaan sellainen ja tykkäsin kyllä. Minusta parempi kuin pillerit. Mutta en tiiä voiko sitä käyttää jos imettää. Minulla sellainen kuva, että ei saisi. Mutta jos saat jostain parempaa tietoa, niin kerro ihmeessä. Itsekin sitä voisin harkita.



YÖELÄMÄÄN ei ole nyt minulla kiirettä. Esikoisen aikaan tuntui että pakko järjestää itselle kodin ulkopuoleista elämää , siis vaikka silloinkin tuntui ettei jaksaisi. Jotenkin ajattelin että pitää näyttää ihmisille, että minulla on myös muuta elämää (harrastukset jne.) kuin vauva. Nyt aion olla niin paljon kotona kuin huvittaa, mutta lähteä kyllä tuulettumaankin hyvällä omallatunnolla sitten kuin siltä tuntuu. En vaan usko että ihan pian tuntuu. Viikon päästä minulla on muutaman tunnin meno opiskeluun liittyen. Kieltämättä tuntuu kurjalle jättää vauva kotiin, mutta aion silti mennä. Vauva saa pumpattua maitoa pullosta isiltä.



Myissi ja poju 3 viikkoa

Meille siis syntyi toinen tyttö 14.7. ja synnytys oli kivuliaampi kuin ensimmäinen,mutta kiitos ihanan kätilön ja epiduraalin,siitä selvittiin :) Palkintona suloinen tummatukkainen neitokainen,nyt meillä siis kaksi tyttöä,vaalea ja tumma :) Saa nähdä vaaleneeko tämä nuorempi iän myötä.



Ehkäisyä olen minäkin miettinyt,mulle ei oikein mikään hormonaalinen ehkäisy sovi,kun on ollut ongelmia migreenin kanssa. Ehkäisylaastareita kokeilin ja olisin tykännyt kovasti,mutta aina taukoviikon aikana kun hormonitaso laski,oli kova migreeni. Pillereiden kanssa kun hormonitaso heilahtelee,tulee migreenikohtauksia usein. Ja hormonikierukasta ystävälläni on huono kokemus,ei sekään siis innosta. Ei paljon ole vaihtoehtoja noissa ei-hormonaalisissa ehkäisyissä,kai se täytyy vaan elää selibaatissa muutama vuosi ja aloittaa petipuuhat sitten jos meinaamme tosissaan toteuttaa haaveen pikku kolmosesta ;) No,täytynee kysyä jälkitarkastuksen yhteydessä neuvolasta jos löytyisi jokin muu keino hoitaa asia:)



Yöelämään ei mulla tee erikoisemmin vielä mieli,mutta olen löytänyt itsestäni ihan uuden puolen hieman aiheeseen liittyen. Mulle on tullut kauhea himo kopparbergin alkoholittomaan siideriin!! En edes yleensä ole tykännyt kopparbergin siidereistä,ovat mun mielestä niin kauhean makeita,mutta juuri äsken tyhjensin alkoholittoman karpaloversion,ja hyvää oli :) Kai mulla on hormonit sekoittaneet pään kokonaan... Kokeilkaa muutkin,hyvää on:) ja ei tule pää kipeäksi seuraavana aamuna :)



Meillä mies lähti esikoisen kanssa mökille,ollaan siis vauvan kanssa ihan kaksin. Tähän päivään mahtui suruakin,rakas 4v koiramme lensi koirien taivaaseen. Kärsi vaikeasta iho-oireilusta,johtuen moniallergisuudesta ja lisäksi virtsankarkailu paheni. Tuommoisesta 39 kiloisesta saksanpaimenkoirasta kun tulee kerralla aikamoinen lätäkkö ja itse ei ressu edes huomannut. Vaikea päätös,mutta koiralla parempi olla nyt. Surullisia ja isoja päätöksiä.....



Juuh... täältä löytyy myös vaatefriikki äiti,ja nyt kun kaksi tyttöä talossa,voin hyvällä omalla tunnolla ostaa ihanuuksia,kun ne säilyy sitten esikoiselta kuopukselle. Huuto.net on hyvä paikka tehdä löytöjä muunmuassa. Paljon suosin myös kirpputoreja ja alennusmyyntejä.



Olisin myös kiinnostunut tapaamisesta,asun hämeessä,eli tuo helsingin suunta ei ole kaukana. Kukas alkaisi organisoimaan tapaamista? Olisiko alkusyksy parempi ajankohta,kun ollaan saatu ristiäiset ja itsemme hoidettua kuntoon ?



Taidanpa surffata tuonne huuto.nettiin vielä hetkeksi :)



Paitaressu ja pikkuneiti 3vikkoa ja 1 päivä

Nostetaas meitä vähän, ettei vallan hukuta :-)

niin, aika hiljaista on ollut täällä heinähatuissa. Viettääköhän kaikki kesää ja ulkoilevat vai viekö vauvanhoito kaiken ajan? Itse en ole kyllä paljon ulos ehtinyt kun ei viitsi pitkiä aikoja tuon pikkuisen kanssa olla ulkona. Täällä sataa nytkin vettä ja on tosi kylmä.



Kertokaapa te, joilla on jo esikoinen kotona että miten hän on suhtaunut vauvan tuloon? Meillä siis esikoinen 1v9kk ja ainakaan vielä ei ole vauvaan kohdistanut ilkeyksiä. Oikeastaan hoitaa vauvaa, silitää ja kyselee välillä "missä vauva?". Mutta äidille ja isille on selvästi enemmän alkanut kiukuttelemaan. Ja potalle ei suostu enää menemään. Pottatreenit oli hyvässä vauhdissa ennen vauvan tuloa mutta pottailusta ei tule mitään. Ajattelinkin että nyt pidetään pottailussa muutaman viikon tauko ja katsotaan sitten.



Myissi ja poju

Ilmoittelen pitkästä aikaa itsestäni, en ole juuri alkuraskauden jälkeen tänne kirjoitellut, mutta mukana ollaan. Meille syntyi 25.7 (40+0) perjantaina kättärillä poika 3800g 51cm. Synnytys käynnistettiin korkean verenpaineen takia edellisenä iltana cytotec-murusilla, ja perjantaiaamuna mentiin saliin kalvojen puhkaisuun. Siitä neljän tunnin kuluttua poika syntyi 15 min ponnistuksen jälkeen. Poika on tyytyväinen, viihtyy rinnalla paljon ja nukkuu hyvin. Nyt ei ehdi enempiä kirjoitella, kiirettä pitelee kolmen pojan kanssa touhutessa.

On tosiaan hiljaista. Vauvan hoito vie aikaa, vielä kun on tuo esikoinenkin. :)



Meilläkin 2,5-vuotias alkanut pissimään vaippaan, vaikka oli jo lähes vaipaton... onneksi sentään kakkii pyttyyn. :) Tänään pitkästä aikaa kävi pissalla pytyllä, että kyllä se siitä varmaan taas lähtee sujumaan.



Vauva syö edelleen usein, mutta onneksi nukkuu kuitenkin edes tunnin tai välillä kahden-kolmen tunnin pätkiä. Esikoisen muistan nukkuneen jossain vaiheessa vain jossain 10 min-puolen tunnin pätkissä.



Vauvalla oli välillä inhottava vaippaihottuma, kun se edelleen kakkii tosi usein, pahimmillaan 15 minuutin välein! Mullakin sellainen olo, ettei uskalla ovesta ulos mennä, kun vauvalla ei selkeää syömisrytmiä + toi kakkaaminen...



Mullakin oli päänsärkyä monta päivää, tänään ei enää onneksi ole särkenyt. Mahtoikohan johtua tuosta epiduraalista? No, joka tapauksessa onneksi on ohi. Oli muuten inhottava särky kun ei meinanneet särkylääkkeetkään oikein tehota. Migreeniäkin on välillä, mutta tuo särky oli kyllä erilainen, kun jatkui vaan päiväkausia...



Jälkivuodosta ja petihommistakin oli puhetta. Mulla jälkivuoto kesti viimeksi 6 viikkoa, toivottavasti nyt pääsis vähemmällä, kun tahtois jo lopettaa tän selibaatin. :)



Ehkäisy meilläkin vähän aiheuttaa pulmia. Kondomi kun saattaa joskus unohtua ja emme enää toivo enempää lapsia. Hormoneita taas pelkään, kun ei voi olla varma jos vaikka aiheuttavat syöpää... :( Mulla on kyllä ollut tuo hormonirengas josta joku kysyi. Sain sen kun imetin, eikä mulla ainakaan vaikuttanut imetykseen, tosin vauva oli kyllä jo isompi ja söi kiinteitäkin. :) Voi olla, että otan sen nytkin, tai sitten hormonikierukan. Onko kellään siitä kokemuksia? Saako sen, vaikka imettää?



Anne ja pojat 2 vko + 2,5v



Ps. Joko teillä on kaikilla nimi vauvalle? Kun me ei olla keksitty yhtään sopivia nimiä... :/

Niin meille syntyi PE 18.7. klo 11.19 POIKA rv 40+6, jolla kokoa 3250g ja 51cm :)

Synnytys oli AIVAN MIELETTÖMÄN IHANA KOKEMUS!!!!!!!!!!!!! Uskokaa tai älkää :P

Esikoisen synnytys ihan hirveä (kesto 20h, imukuppi, veltto lapsi...vietiin teholle, itsellä korkea kuume jne jne...) ja tämä meni noin 5 tunnissa läpi :) Kivut olivat mielettömät sairaalaan mentäessä 8.30, mutta sain paracervicaali puudutuksen sekä nappailin ilokaasua ja kivut lähtivät lähes kokonaan!!! Ponnistuvaiheeseen meni aikaa 9 minuuttia. Sairaalassa oltiin se 2pv ja itsellä olo kuin ei olisi moista urakkaa tehnytkään;)

Arkea tässä ollaan opeteltu, meillä tosiaan myöskin 1v9kk esikoinen(poika) ja pelotti hieman miten hän suhtautuu (lievää uhmaa ilmassa ennen vauvan tuloa), mutta on mennyt aivan fantastisesti!! Olen enemmän kuin yllättynyt. Isoveli halii ja suukottaa pikkuveljeään kovasti <3

Oltiin neuvolassa torstaina, ikää 20pv ja painoa on nyt tullut syntymäpainoon 530g, pituutta ei täällä vielä katottu (kas kummaa!). Hyvin on ruokaa saanut.

Korviketta olen "joutunut" myöskin antamaan nyt viime keskiviikosta päivittäin 1-2kertaa ja yhtenäkin iltana poika vetäsi 130ml tuosta vaan. Onneksi osasi syödä heti pulloa:)

Tissillä sitten roikkuisi koko armaan illan ja yön ja se vähän tässä nyt pistää hermoja kiristelemään...kun tosiaan on tuo toinenkin viikari ja pitäisi noista illoistakin selvitä YKSIN kun mies iltavuorossa (ensi viikolla se alkaa, hui!!).

Jos lasken hänet hereillä sänkyyn niin ei kauaa mene,kun alkaa huuto....

Tuttia olen nyt kovasti koittanut opettaa syömään ja pikkuhiljaa rupee onnistumaan. Olin ensin sitä mieltä, että EI tuttia...oli meinaan esikoisella aika rasittavaa se aika, kun se ei öisin vielä pysynyt suussa eikä sitä osattu itse sinne laittaa takaisin ja sitä sai käydä laittamassa monta kertaa yössä. Nyt kuitenkin tämä poika haluaa niin kovasti imeä enkä haluaisi itse olla huvituttina eli sen vuoksi otettiin tuo tutti kuvioihin:)

Yöllä syö sen 2 kertaa 3-4 tunnin välein, mutta välillä tosin jo 2h päästä on muka nälkä ;) Viime yö oli kaikista rasittavin, kun vauva nukkui vieressäni ja tuon tuosta sai olla tissiä lykkäämässä suuhun tai tuli kitinä:( Koita siinä sitten itse nukkua.

On vauva nukkunut öitään omassakin sängyssä ja se olisi nyt tavoitteenakin, en vaan viitsisi toista yöllä huudattaa, jottei esikoinen heräisi.

TE JOILLA ON MUITA LAPSIA: Oletteko pistäneet merkille miten herkästi heräävät vauvan itkuun?? Kun jostain luin, ettei lapsia yleensä häiritse sisarusten itku, mutta..... Toistaiseksi meillä ei vielä ole herätty vauvan itkuun, mutta olen kyllä siihen nopeasti puuttunutkin (=lyönyt tissin suuhun,heh).

Aamupäivällä poika ottaa 2-2.5 unet(omassa sängyssä) ja sitten näin iltapäivällä samanmoiset taikka sitten hieman pidemmät(vaunuissa). Näitten välissä usein torkkuu (esim. tänään rintarepussa ulkona) sellaisen maks. tunnin. Jos vaikka autoillaan tai muuta niin nukkuu kaukalossa yleensä.

Mutta sitten on ollut iltoja, joina vauva ei millään saa unen päästä kiinni ennen yöunia eli valveilla olojakso voi olla jopa VIISI tuntia:( Se osaltaan voi varmastikin kanssa vaikuttaa siihen, että yöunille nukahtaminen on vaikeaa...vai?

Jos kuitenkin tuossa iltasella käydään kaupassa tai muuta niin sitten nukkuu sen aikaa.

Ottaisin mielenkiinnolla vastaan kommentteja/ideoita/kokemuksia siitä miten saisin vauvan nukahtamaan illalla muualle kuin tissille...? Onko tuo "huudatus" ainoa keino? Olen sitäkin kokeillut ja esim. vaunuihin kun hänet laittaa niin yleensä ottaen aina huutaa pienen hetken ennen nukahtamista.

Olen miettinyt jo pullon ottamista mukaan noihin öihinkin, ensimmäiseen syöttöön..? Jotenkin vaan ei nappaisi, kun se pullon kanssa pelaaminen on sellasta sähellystä varsinkin öiseen aikaan ja kun me vielä nukutaan yläkerrassa niin sitten saisi silmät ristissä lähteä kolistelemaan alakertaan...

Ja haluaisin ihan kamalan kovasti, että tuo imetys jatkuisi mahdollisimman pitkään ainakin osittaisena sillä esikoisella imetys meni mönkään, kun oli ensimmäisen elinviikkonsa sairaalassa ja tottui pulloon, jolloin ei jaksanut syödä masuaan täyteen rinnasta;( Kovasti poika on ruvennut katselemaan kaikkea "kiinnostavaa" ja kun hänen kanssaan juttelee niin otsa kurtussa katsoo minua..Tosin välillä silmät menevät ihan sikin sokin:D Tänään ekaa kertaa kun hänen kanssa juttelin niin hymyili tosi leveästi monta kertaa. Voiko tämän ikäinen jo hymyillä muuta kuin niitä tahattomia ihania hymyjä?? Esikoiselta sain tuon ihanuuden 6 vkon ikäisenä<3

Mulla jälkivuotoa tulee vieläkin jonkun verran, sidettä saa pitää 24h/vrk-alkaa kyrsimään sellanen jo pikkuhiljaa :O Mulla on 26.8 jälkitarkastus. Esikoisesta oli vielä vähän jälkivuotoa 5 vkoa synnytyksestä, että eipä kai tässä vielä mitään hätää:) .

OIKEIN IHANAA LOPPUKESÄÄ KAIKILLE HEINIKSILLE TASAPUOLISESTI :)

Toivottelee: Je_Ni & "Onni"-vauva 3vkoa1päivä

Meilläkin täällä kovasti harjoitellaan esikoisen kanssa vauva-arkea. Ikää pojalla on kaksi viikkoa, ja äiti koittaa opetella lukemaan vauvan kehonkieltä ja äännähdyksiä. Toistaiseksi on ollut hieman vaikeaa erottaa nälkää, vatsan väänteitä ja väsyä toisistaan. Vauva ei itke paljoakaan, vaan pääasiassa "ilmeilee" tarpeensa. Selvä nälän merkki on kova huulien maiskutus ja huokaisut niiden välissä :). Ilma vatsassa aiheuttaa pientä vikinää, samoin ilmeisesti väsymys. Osaatteko te muut tietää vauvoistanne, mistä milloinkin on kysymys?



Yksi asia, jota olen pohtinut on imetyshetken pituus. Mulla maitoa tulee tosi runsaasti, ja kun vauva imee, oikein kuulee, miten hän ahmii ja nielee maitoa koko ajan. Imetyskertojen pituus on nykyisin kovin lyhyt 10-20 min. / kerta, jonka jälkeen vauva yleensä nukahtaa rinnalle tai irrottaa tisusta ja selvästi kaipaa röhtäytystä. Imetyksen jälkeen vauva voi nukkua hyvinkin 3-5 tuntia, joten olen kuvitellut, että hän saa riittävästi ruokaa. Tänään kuitenkin pikkuveijari söi 4 tunnissa rintaa varmaan 4 kertaa torkkuen välillä...! Nyt on kyllä nukkunut jo yli 3 tuntia viimeisimmästä syötöstä. Voisiko kyseessä olla ns. tiheämmän imemisen kausi vai onkohan lapsella nälkä? Isi nukuttaa poikaa joka toinen yö, ja tuolloin hän saa rintamaitoa pullosta. Tuolloin syöntimäärät vaihtelevat 60-110 ml per kerta, ja yleensä syöttöjä on yöstä riippuen 2-3. Tosin nukkumatahti on melko sama kuin rintaruokinnassakin.



Je_Ni: Mä olen ihan varma, että poika hymyili mulle tässä yhtenä päivänä hereillä ollessaan ainakin 4 kertaa - vaikka teoriassa tämä ei vissiin olisi mahdollista :). Muutoinkin on todella tarkkasilmäinen kaveri. Katsoa napittaa sylissä ollessaan tiukkaan silmiin, ja välillä kun juttelee, kurtistaa kulmiaan ja välillä hymyilee. Ihana vauva!



Meillä on todellisia vaikeuksia keksiä pojalle nimeä. Kaikki mahdolliset on käyty läpi, mutta tuntuu, ettei mikään ole hyvä...



Tsemppiä kaikille vauva-arkeen!



Milja ja poju 15 vrk (

Minunkin on pakko kommentoida tuohon syömistiheyteen. Meillä tyttö heräilee yöllä 3 tunnin välein syömään, välillä jopa tiheämminkin. Kun on enempi hereillä esim. illalla niin saattaa syödä jopa 3 kertaa 1,5 tunnin aikana! Selvästi hamuilee ja työntää nyrkkejä suuhun, joten olen antanut sitten rintaa. Tutti täälläkin käytössä, mutta huomaa kyllä kun se ei riitä. Päivälläkin pisin syöttöväli on tuon 3 tuntia. Ja kakkaa tulee joka vaipalliseen, joten meillä pestään peppua useita kertoja päivässä :)



Muutenhan on kiltti tyttö ei juuri itke ollenkaan. Toivon tietysti, että tuo tissittelytiheys jossain vaiheessa pitenisi. Nyt tuntuu ettei oikein vielä tohdi lähteä kauppoihin vauvan kanssa kiertelemään, jos saa tunnin aikana parikin kertaa syöttää. Maitoa kyllä minulta tulee, joten se ei ole ongelma. Toinen rinnanpää on vaan aika arka tästä tiuhasta imemisestä. Lanishonia olen käyttänyt, mutta siitä ei ole apua.



Tyttö taisi alkaa jo yöunille, kun 1,5h nukkunut. Meillä aamu alkaakin yleensä siinä klo 6-6.30 aikoihin. Hetki hereillä ja sitten otetaan pienet aamu-unet. Yleensä on 1,5- 3 tuntia kerrallaan hereillä ja sitten taas nukutaan. Minä en nukuta tyttöä syliin, osaa nukahtaa itse sänkyyn. Jonkin aikaa ähisee ja puhisee, mutta sitten uni voittaa.



Positiivista tietysti, että paino näyttää tippuvan melkoista vauhtia. Kokonaisuudessaan tuli 16 kg, josta enää 4 kg jäljellä. Kävelemässä olen käynyt vauvan kanssa, mutta muuta kuntoilua en ole vielä tohtinut harrastaa. Ehkä muutaman viikon kuluttua taas hevosen selkään.



Syysvilja ja neiti 2 vkoa

ihanaa kun esikoinen nukkuu jo nyt ja on rauhallista! Tosin vaavi varmaan pian vuorostaan herää...



Meillä esikoistyttö on 2,5 v ja vauvan tulon myötä kiukuttelu vanhemmille on kovaa, ja myös uhmaa kieltoja ja käskyjä. Pikkuveljeen suhtautuu ihan hyvin, tosin on jo todennut että poiskin sen voisi viedä. Odotettiin taantumaa kehityksessä, mutta ainakin vielä pottailu on jatkunut yhtä hyvin kuin ennenkin (oli kyllä ilman vaippaa jo pitkään, viime syksynä jäi yövaippa ja joulun aikaan luovuttiin siitäkin) ja puhe on oikeastaan kehittynyt entisestään. Mutta päikkäreitä ei suostu enää nukkumaan kun on ISOsisko, ja sen myötä on reppana hyvin väsynyt ja tapaturma-altis. Mutta minkäs teet.



Pikkukundin kanssa menee ihan hyvin, tosin omassa sängyssä ei juurikaan nuku vaan äitin vieressä. Meillä myös esikoinen nukkuu samassa huoneessa, ja pidän pojan vieressä että olisi mahdollisimman hiljaa. Tosin kiva olisi itsekin saada tilaa sänkyyn ?:| Ja poika kun nukkuu päivisin niin paljon, niin tuppaa olemaan öisin hereillä, siihen olen kokeillut pitää hereillä päiväsaikaan.



Ehkäisyä olen miettinyt, lapsia meille ei ainakaan kolmeen vuoteen ole tulossa, ja kumin kanssa niin pitkä vehtailu tuntuu tylsältä. En vaan haluaisi hormoneja itseeni, kun aikoinaan lopetin e-pillerit, sain ihon tosi huonoon kuntoon. Niinpä kuparikierukkaa olen miettinyt, onko kellään niistä kommentteja? Tinttis taisi kirjoittaa ettei ainakaan sitä, saanko tiedustella miksi?



Viikonlopun jatkoa!



baby ja pikkukundi tasan 1 kk

Eli meille syntyi kolmas poika 24.7. Mitat olivat 3600g ja 49cm. Synnytys oli täällä (kuten jollakulla muullakin) ihana kokemus! Supistuksilla alkoi ja kipeetäkin teki, epiduraali vähän helpotti.. ei kuitenkaan vienyt kipuja kokonaan. Poika tuli maailmaan 9 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen (kokonaiskestoa synnytykselle tuli 11h 40min) ja minulle tuli vain 1. asteen repeämä johon pari tikkiä. Ja tosiaan olo oli synnytyksen jälkeen kuin ei olisi mitään tehnytkään! 1. synnytyksessä tekivät episotomian ja toinen oli sektio ja kivut molemmissa jälkeen päin olivat ihan eri luokkaa (kun taas nyt kipuja ei edes pahemmin ollutkaan jälkeenpäin)!



Vauva on kyllä toistaiseksi ollut suht helppo tapaus.. valveilla ollessaan katselee vain ja haluaa usein tissille.. nukkuu välillä yöllä kolmetkin 3h unet peräkkäin (välillä syömisiin saattaa tosin tuntikin hurahtaa) ja nukahtaa helposti omaan sänkyyn sinne laitettaessa.



Noista syömistiheyksistä on ollu puhetta.. meillä poju vuorokaudessa tykkää ehkä parikin kertaa syödä tiheämmin, jopa puolen tunnin välein, mutta sitten taas vastaavasti nukkuukin jopa 3x3h. Monesti nuo tiheämmät syömiset ajoittuvat iltaan/iltayöhön klo 20-01 ja aamupäivään (jolloin poju saattaa vaikkapa valvoskellakin suurimman osan tuosta ajasta).



Nuhan pikkunen onnistui minulta saamaan ja varmuuden vuoksi käytin eilen päivystyksessä kun rohisi niin pahan kuulosesti nukkuessaan.. mut ei onneks ollut keuhkoissa.. Räkä nenässä ja nielussa vaan rohisee ja suolatippoja olenkin apuna käyttänyt. Jospa menis pian ohitse! Eilen sitten punnitsivatkin ja poju olikin jo 4.2kg! Eli painoa on jo 600g tullut syntymäpainoon lisää ja vauva vasta 2vko ja 3päivää "vanha"! Eli maitoa on siis riittänyt hyvin ja kelvannut pikkumiehelle paremmin =)!



Isot veljet (pian 7v. ja 4v.) ovat suhtautuneet vauvaan tosi hienosti! Haluavat sylissä pitää ja silittelevät! Ja mikä on myös hienoa, ovat ehken alkaneet hieman enempi leikkiä keskenään tappelujen ohella =) Huomenna esikoinen aloittaakin jo koulutaipaleensa.. hui miten nopsaan aika on menny!



Mut nyt en enempää.. saa nähä millon seuraavan kerran ehdin/jaksan kirjotella.. en ole ihan aktiivisin palstailija, mutta ahkerasti kyllä olen lueskellut muiden juttuja =)



Milia ja poikatrio