Apua aamuihin ja iltoihin!
Meillä on pojat 5-v ja 3-v. Aamulla pitäis nousta noin 6.30 ja vaatteet päälle ja menoks. Miten se voi olla niin vaikeaa? Eivät pue itse ja eivät anna mun pukea, karkailevat ja repivät vaatteet pois jotka olen niiden päälle saanut. Joissain vaiheessa ainakin nuorempi alkaa karjumaan täysiä ja huutaa koko matkan hoitoon ja jää vielä sinnekin huutamaan. Myöhästyn joka aamu töistä, no se on pieni huoli siihen nähden, että naapurien pinna on myös palanut ja valituksia tulee isännöitsiätoimistoa myöden metelistä.
Illalla on kahdeksalta viimeistään oltava sänkyssä ja sinnekään ei suosiolla mennä ja itkua riittää, kun en päästä pois sänkystä. Olen tosi väsynyt illalla, koska teen raskasta työtä ja olen yksinhuoltaja, joten apua en saa. Yö unta pitäisi kuitenkin olla pojilla riittävästi ja hoidossa nukkuvat päiväunet, silti saan repiä ne aamulla sänkystä ylös.
Niin muuten nuo käyttätyvät mielestäni ihan kivasti ja pärjään niiden kanssa hyvin kauppareisuilla ynm. Aamut ja illat on vaan painajaista niin meille kuin naapureillekin.
Kaikki neuvot ja ideat ovat tervetulleita!
Meillä nelivuotias ymmärtää, kun sanon, että nyt on uusi sääntö. Esim. ei pelata iltapeliä, ellei ole siivonnut (=järjestellyt leluja pois) huonettaan.
Meillä iltaisin aloitetaan nukkumisvalmistelut jo reilu tuntia ennen sänkyynmenoa. Ensin siivotaan, minä muita tiloja, lapsi omaa huonettaan. Sitten pelataan iltapeli, samalla teen puuron. Puuron jälkeen yöpuku ja iltapesu, sitten iltasatu ja -laulu. Aina saman kaavan mukaan.
Esikoinen on sängyssä rauhoittuneena yleensä noin tunnin ja vartin päästä siivoamisen aloituksesta. Ja nukahtaa sitten parinkymmenen minsan sisään.
Entä lahjonta? Teet molemmille oman ruudukon, johon saa merkinnän tai tarran, kun on hoitanut jonkin osa-alueen hyvin. Esim. mennyt illalla reippaasti nukkumaan. Tai syönyt puuron ja pukenut pyjaman reippasti. Kun tulee tarpeeksi merkkejä, saa jotain isompaa kivaa. Pääsee esim. uimaan tai saa kirjan. Näitä taulokoita ei tietenkään tarvi ikuisuuksia jatkaa, vain siihen asti, että uusi reippaampi rutiini on korvien välissä.