Lupiini syrjäyttää kissankellot

Aggressiivisiin vieraslajeihin lukeutuvalla lupiinilla on komean ulkonäkönsä lisäksi ikäviä haittavaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriöllä on useita vinkkejä kasvin hävittämiseen. Lupiinin hallittu kasvattaminen on vaikeaa.

Mistä on kyse

Jo 1800-luvulla Eurooppaan koristekasviksi tuotu lupiini valtaa alaa suomalaisten teiden varsilla. Hyvin komealla kasvilla on ikäviä haitallisia vaikutuksia, sillä se valtaa alaa meidän omilta alkuperäislajeilta.

-Komealupiiniksikin kutsuttu lupiini on Pohjois-Amerikasta tuotu laji, ja siksi sitä kutsutaan vieraslajiksi. Haitallisen vieraslajin siitä tekee se, että se syrjäyttää meidän omia niittykasveja ja niityillä eläviä hyönteisiä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti.

Lupiinin syrjäyttämiä kasvaja ovat mm. kissankello, matarat, päiväkakkarat ja hanhikit. Kasvit, jotka aikaisemmin ovat kasvaneet teiden ja ratojen varrella, ovat joutuneet lupiinin syrjäyttämäksi.

Hankala hallita

Lupiinista tekee aggressiivisen se, että se leviää erittäin helposti siemenestä. Yhdestä kasvista voi tulla jopa sata uutta siementä. Laji on levinnyt etelästä Lappiin saakka.

-Lupiinien torjuntakeinot riippuvat niiden määrästä. Jos kasveja on paljon, niittäminen on yksi hyvä keino. Jos kasveja on muutamia, paras torjuntakeino on kaivaa lupiinit

Vaihtoehto on leikata kukinnot pois heti kukkimisen jälkeen

yksitellen ylös juurineen maasta. Vaihtoehto on leikata kukinnot pois heti kukkimisen jälkeen, jolloin siemenet ei ehdi kypsyä ja sitä kautta levitä, neuvoo maa- ja metsätalousministeriön ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti.

Haitallisen vieraslajin hallinta on vaikeaa. Omassa pihassa lupiinin voi antaa kasvaa, jos huolehtii siitä, että niittää sen pois hyvin pian kukkimisen jälkeen. Niittojäte on hyvä korjata muualle, koska se rehevöittää kasvupaikkaa.

Lupiinin etu vain sen ulkonäkö

Vaikka usein sanotaan, ettei niin paljon paha ettei jotain hyvääkin. Lupiinin kohdalla hyötyjä ei juuri ole. Kasvi rehevöittää maaperää sitomalla typpeä ilmasta. Rehevöittäminen puolestaan heikentää meidän omien, karuihin elinoloihin tottuneiden, niittykasvien  elinmahdollisuuksia.

-Lupiini jakaa hyvin paljon mielipiteitä. Jotkut tykkää kovasti, jotkut ei. Onhan se tietysti esteettisesti kaunis kasvi omalla tavallaan, myöntää ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti.

Yle