Missä ja millaisessa elämäntilanteessa kuvittelet olevasi 10 vuoden kuluttua?
Kommentit (19)
Pari vanhinta lasta on muutanut pois kotoa. Nuoremmat on jo isoja teinejä. Asuntolaina maksettu, voi käyttää rahaa vähän vapaammin. Enemmän aikaa olla miehen kanssa kahdestaan, meillä molemmilla enemmän aikaa harrastaa omia harrastuksiamme.
Lapset omillaan ja asuntolaina maksettu.
Asutaan miehen kanssa edelleen ok-talossa ja rempataan mun mummolta perittyä kesämökkiä. Matkustellaan paljon. Autan mun 80v äitiä.
Samassa elämäntilanteessa toivottavasti: eletään kaksistaan, käydään töissä, harrastetaan, matkustellaan, nautitaan elämästä. Toivottavasti pysytään terveinä, ja toivottavasti läheiset pysyvät elämässämme.
Asutaan ulkomailla 6 kk + 1 pvä. Ei omistuksia Suomeen = Ei verotusta. Firmojen kautta omistetaan ja käytetään sitä kautta. Lapsi opiskelee/elää ulkomailla. Harrastan, nautin ja elän terveellisesti.
Toivottavasti kuollut jo 10 kuukauden päästä.
Työtön, yksinäinen, sinkku. Jos siis olen edes hengissä silloin.
10 vuoden päästä harmittelen, että eläkeikää on jälleen nostettu enkä pääsekään vielä eläkkeelle. Eli aika samanlaista lienee elämäni silloin kuin mitä on nytkin.
Aivan helvetin hyvässä. Asuntolaina loppui jo viime vuonna. Ja mikään muuhan ei Suomessa maksa niin paljon kuin asuminen pääkaupunkiseudulla. Rahaa on niin ettei paskalle taivu, tosin vain kuvainnollisesti kun ovat pankkitilillä. Lomaillaan paljon, mutta asutaan Suomessa. Ja haetaan oluet Virosta niin kuin meidät valtiovallan toimesta on hellästi ohjattu toimimaan jos ei verotus muutu.
Miehen ja ylläri-iltatähtilapsen (joka nyt 2 v) kanssa kolmistaan, kaksi vanhempaa muuttanut pois ja nuorin on murkkuikäinen? Jos ei mikään pyörremyrsky iske sitä ennen. Ehkä myyty 5 h + k rivariasunto, jota ollaan juuri etsimässä uudella lainalla ja muutettu pienempään. Mummonmökkiin tehty se kattoremontti ja laajennusosa elintasosiipineen. Molemmilla vanhemmat silloin n. 80-v, jos elossa ovat ja aiheuttavat varmasti jo hoitovastuuta meille.... anopilla on me molemman huomattu muistin pätkimistä ja miehen isällä taas se, että ei enää oikein hallitse asioiden hoitamista.
Tai sitten hallitus lopettaa muistisairaiden hoitamisen ja siirtää vastuun omaisille, ja kauhuskenaariossa meillä on edelleen se 5 h + keittiö ja kahden vanhimman lapsen sijasta tilalla pari toisistaan eronnutta muistisairasta keskenään riitaisaa vanhusta + mun mutsi.
täytyy pitää kunnostaan huolta.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:09"]
Samassa elämäntilanteessa toivottavasti: eletään kaksistaan, käydään töissä, harrastetaan, matkustellaan, nautitaan elämästä. Toivottavasti pysytään terveinä, ja toivottavasti läheiset pysyvät elämässämme.
[/quote]Oletan, että olette lapsettomia. Etkö pelkää, että kyllästyttuohon kymmenessä vuodessa?
Naimisissa, asun omakotitalossa, on lapsia ja oon hyväpalkkaisessa työssä.
Samaa ajattelin kymmenen vuotta sitten olevani kymmenen vuoden päästä ja kuinka väärässä olinkaan, mitään noista ei oo :D
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:09"]
Samassa elämäntilanteessa toivottavasti: eletään kaksistaan, käydään töissä, harrastetaan, matkustellaan, nautitaan elämästä. Toivottavasti pysytään terveinä, ja toivottavasti läheiset pysyvät elämässämme.
[/quote]Oletan, että olette lapsettomia. Etkö pelkää, että kyllästyttuohon kymmenessä vuodessa?
[/quote]
Ei ole lapsia. En usko, että kyllästyn nykyiseen elämäntapaani koskaan. Se mahdollistaa kuitenkin enemmän vaihtoehtoja kuin mikään muu elämäntapa. Jos jokin asia alkaa kyllästyttää, keksin tilalle jotakin muuta. En näe mitään syytä, miksi alkaisin kaivata esimerkiksi omaa lasta rajoittamaan elämääni. Maailmassa on niin paljon muutakin.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:07"]
Luultavasti elellään kaksin miehen kanssa ja vietetään keski-ikäisen pariskunnan elämää. Lapsi on varmaan opskelemassa jossain ja luultavasti muuttanut kotoa pois.
[/quote]
Niin joo, ja asuntolainakin on tuossa vaiheessa maksettu pois. Velaton talo, joten kai se pitää mökki hankkkia.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 14:18"]
10 vuoden päästä harmittelen, että eläkeikää on jälleen nostettu enkä pääsekään vielä eläkkeelle. Eli aika samanlaista lienee elämäni silloin kuin mitä on nytkin.
[/quote]
Joo, niin kauan kuin nämä nykyiset eläke-elätit kieltäytyvät kuolemasta, me muut ei saada mitään eläkettä. Et kiva kai se on kun syöpähoidot ja muu lääketiede jatkuvasti kehittyy. Kivat mun eläkkeelle.
Asun Ruotsissa, minulla on joku mies, joka vituttaa minua samalla tavoin kuin nykyäänkin kaikki miehet, käyn töissä ja onhan minulla lapsikin. Ajattelen mennyttä niin että "enpä olisi uskonut, että olisin vielä näin onnellinen." Tai sitten olen kuollut.
Olen silloin 54 vuotias, lapset 25-30 vuotiaita, luultavasti nuorinkin päättänyt opinnot ja asuu omillaan. Matkustellaan ja harrastellaan puollison kanssa, mikäli taloussen sallii ja saadaan olla työelämässä niin salliihan se ja hyvin salliikin.
Toivottavasti on myös lapsenlapsia, joiden kanssa toivon mukaan saan viettää myös paljon aikaa.
Luultavasti elellään kaksin miehen kanssa ja vietetään keski-ikäisen pariskunnan elämää. Lapsi on varmaan opskelemassa jossain ja luultavasti muuttanut kotoa pois.