En tahdo olla kynnysmatto, mutta...

Mikä neuvoksi kun ihmiset sekoaa ympärillä tyystin ja tekevät kaikkensa että pysyisin heidän kynnysmattonaan?

Todella voimaton olo. Koko ajan tehdään selväksi että vika on minussa, minä sitä ja minä tätä mutta en saa sitten olla olemattakaan? Uhkailua, kiristystä, haukkumista, esittämistä, estämistä...

Heitänkö kaiken elämästäni menemään, jotta joskus olisi mahdollisuus elääkin sitä?

Kun sanon k-päille heipat, niin minut leimataan hulluksi ja järkätään psykiatriselle osastolle pariksi päiväksi. Taidankin ensikerralla jäädä sinne ja esittää vaikka sitten sitä hullua etteivät tohdi poiskaan heittää.... Onnistuukohan sellainen edes?