Mitä mieltä ystävästäni?

Ollaan oltu ystäviä tarhaiästä asti. Nyt lähinnä vain on viime vuodet tuntunut siltä että tässä ystävyydessä ei ole enää järkeä. Esimerkiksi reipas vuosi sitten halusin huvikseni pitää juhlat ja kutsuin hänetkin sinne (+myös vaikka 10 muuta kaveria), häneltä tuleekin viesti että HÄN ei voi enää saada töistä vapaata, että puhdasta vittuilua häntä kohtaa ilmoittaa näin myöhässä, että juhlikaa vain keskenänne ja haista paska. Ok.

Hän on myös mun väkivaltaisen hullun eksän kaveri facebookissa eikä suostu poistamaan häntä koska "mehän ollaan kavereita". No ei ole, mitä nyt joskus törmäävät baarissa :D Jos joku pahoinpitelis mun kaverin nii en todellakaan halua olla tekemisissä sellaisen kanssa.

Noin vuosi sitten ystäväni tapasi miesystävänsä. Talvella heidät oli kutsuttu mun synttäreille ja edellisenä iltana heillä oli riita josta ystäväni kertoi minulle, mies siitä suuttuneena poisti mut ja mieheni hänen facebook kavereistaan (Juu, kyseessä siis reipas 3kymppinen mies). Sanoin ystäväni kautta hänelle terveisiä että ilmeisesti häntä ei kiinnosta olla meidän kanssa tekemisissä joten ei tarvitse tulla minun synttäreillekään. No mies suuttui tästä, ei enää halua olla MEIDÄN kanssa missään tekemisissä, koska kuulemma minä en halua puhua hänen kanssaan :D

Alkuvuodesta mies myös pahoinpiteli ystäväni. Ystäväni kävi lääkärissäkin mutta ei uskaltanut tehdä rikosilmoa. Mies lirkutteli hänet takaisin ostamalla ulkomaanmatkat ja kihlasormuksen. No, ulkomaille lähtevät talvella ja kihlasormus oli liian iso joten palauttivat sen, mutta kuulemma uusi kosinta tulee varmasti vuosipäivänä (eli ensikuussa). Eivät ole toistensa facebook kavereitakaan enää kun ystäväni poisti hänet tuolloin pahoinpitelyn takia.

Tilanne on nyt mennyt siihen että en voi mennä hänen luokseen kylään silloin kun mies on kotona. Enkä siis ole oikein nähnytkään ystävääni alkuvuoden jälkeen. Mua naurattaa että hän itse on aina ennen paapattanut mulle huonoista miesvalinnoistani, mutta nyt hän näköjään on valinnut tuon sekopää miehen eikä näe mua sen takia.

Hänellä on myös naurettavan huono itsetunto ja aina kun näemme hän paapattaa vain kuinka lihava ja läski hän on, ei ole tyytyväinen ja kaikki on huonosti. Viime kesänä olimme ulkomailla reissussa ja kaikki aamut kuluivat meikkaamiseen, turvonneen vatsan päivittelyyn, lihavaan perseeseen, höllyviin reisiin ja selluliittiin. Ja joo, hän painaa 48kiloa.

Siis täähän on ihan naurettavaa hommaa, mitä ihmettä teen? :D En saa tästä ystävyydestä mitään muuta kuin pääsäryn ku mietinkin asiaa.