Lue keskustelun säännöt.
Ajatuksia tulevaisuudesta ja oman ruuan tuottamisesta...
20.03.2015 |
En ole mitenkään survivalistihenkinen, mutta tässä viime aikoina olen miettinyt, että markkinatalous ei varmaankaan ole ikuinen järjestelmä, joten ehkä sitä voisi yrittää opetella joitan viljelystaitoja tulevaisuuden varalle, jos maailma minun elinaikanani muuttuu. Ja niitä on ehkä hyödyllistä opettaa lapsille, jotka elävät vielä minun jälkeeni.
Tämä pohdinta alkoi vahvemmin siitä, kun luin Wikipediasta Naurun saaresta. Naurulla on käynyt pienoiskoossa se, mihin markkinatalous maailmaa tuntuu olevan viemässä: Naurulta löydettiin vuonna 1900 fosfaattia, jota alettiin sitten louhia. Elinkeinot muuttuivat perinteisestä ruuan tuotannon ympärille keskittyvästä elämänmuodosta jälkiteolliseksi markkinatalouspohjaiseksi systeemiksi. Sitten fosfaatti loppui. Pienellä Naurulla ei ole kauheasti mahdollisuuksia kehittää itseään talousmahtina rajallisten luonnonvarojen takia, ja suuri osa saarta on raiskiolla kaivostoiminnan takia. Työpaikkoja ei enää ole, saaren työttömyysprosentti on 95. Perinteinen Tyynen valtameren kansoille sopiva ruokavalio on vaihtunut länsimaiseen prosessoituun ruokaan, ja saaren asukkaista ylipainoisia on miehistä 97 % ja naisista 93 %.
No, Nauru on hyvin kärjistetty esimerkki, mutta pienoiskoossa voi kertoa jotain meidänkin tulevaisuudestamme. Suomessa on nyt vallalla mieliala, että talouslaman takia kaikki on menetetty - vaikka toisaalta olemme rikkaampia kuin koskaan ennen. Mutta kun asiaa oikein ajattelee, talouslama johtuu siitä, että yhteiskunta on niin vahvasti kietoutunut talouden lainalaisuuksien, yksinkertaistettuna ahneuden ympärille.
No, joka tapauksessa ole ajatellut, että alamme nyt satsaamaan enemmän siihen, että opettelemme kasvattamaan itse ruokaa kasvimaalla. Kanoja on suunnitteilla ottaa parin vuoden päästä, kun pääsemme remonttihommista kanalanrakennukseen, ja ehkä joitain muitakin eläimiä.
Onko kellään muulla vastaavia ajatuksia?
Kommentit (4)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:52"]
Mä olen tuota miettinyt, tosin en niinkään välttämättömyyden ja talousjärjestelmän romahtamisen kannalta, vaan siltä kannalta että joskus itse kaipaisin yksinkertaisempaan, perusasioiden äärellä olevaan elämään. Haaveilen sellaisesta lähes omavaraistaloudesta, jossa minulla olisi pieni puulla lämpiävä talo ja jonkun verran maata jota viljellä, ja pitäisin myös joitain eläimiä pienessä mittakaavassa "kotitarpeisiin". Jos olisi vielä kalavedet lähellä niin eipä tuossa suurempaa hätäpäivää olisi.
Paitsi että... minä olen syntyperäinen avuton kaupunkilainen, enkä osaa viljellä mitään, en kalastaa, en tiedä miten kotieläimiä hoidetaan :( Osaan vaan tehdä it-hommia, siinä se. Joten ellei tosiaan jokin romahdus pakota etsimään muita elämäntapoja, tuskinpa hyppään pois oravanpyörästä ja lähden näissä ankarissa pohjoisen oloissa kokeilemaan luontaistaloutta.
[/quote]
Mä en usko, että sä et oppisi noita juttuja, jos tarve vaatisi - tai vaikka ei vaatisikaan! Asun maalla, mutta en mä ole asunut täällä edes kymmentä vuotta, sitä ennen olen asunut kaupungissa. Olen vähän opetellut kasvimaan pitämistä, mutta en mä vielä siinä kovin hyvä ole. Kasvien kasvattamisesta voi lukea lisää! Eläinten pitämisestä saa neuvoja semmoisilta, jotka kys. eläimiä kasvattavat, ja toki myös kirjallisuutta löytyy. Ja työ tietenkin neuvoo tekijäänsä.
Kaupungissakin voi vuokrata palstoja, joilla voi kasvattaa itse kaikenlaista!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jo vähän jälkijunassa. Pienviljelmiä ollaan perustamassa joutomaille ja muutenkin sinne, missä jotain mahtuu kasvamaan.
Itsellä on pieni pihapläntti, mutta jotain siihen pitäisi saada istutettua. :)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 14:06"]
Olet jo vähän jälkijunassa. Pienviljelmiä ollaan perustamassa joutomaille ja muutenkin sinne, missä jotain mahtuu kasvamaan.
Itsellä on pieni pihapläntti, mutta jotain siihen pitäisi saada istutettua. :)
[/quote]
Millä tavalla olen jälkijunassa?
Ap
Mä olen tuota miettinyt, tosin en niinkään välttämättömyyden ja talousjärjestelmän romahtamisen kannalta, vaan siltä kannalta että joskus itse kaipaisin yksinkertaisempaan, perusasioiden äärellä olevaan elämään. Haaveilen sellaisesta lähes omavaraistaloudesta, jossa minulla olisi pieni puulla lämpiävä talo ja jonkun verran maata jota viljellä, ja pitäisin myös joitain eläimiä pienessä mittakaavassa "kotitarpeisiin". Jos olisi vielä kalavedet lähellä niin eipä tuossa suurempaa hätäpäivää olisi.
Paitsi että... minä olen syntyperäinen avuton kaupunkilainen, enkä osaa viljellä mitään, en kalastaa, en tiedä miten kotieläimiä hoidetaan :( Osaan vaan tehdä it-hommia, siinä se. Joten ellei tosiaan jokin romahdus pakota etsimään muita elämäntapoja, tuskinpa hyppään pois oravanpyörästä ja lähden näissä ankarissa pohjoisen oloissa kokeilemaan luontaistaloutta.