Lue keskustelun säännöt.
Tiedän, mitä haluan, ja se ärsyttää muita ihmisiä
04.03.2015 |
Onko muilla kokemusta sellaisesta, että muut ihmiset vähättelevät, kyseenalaistavat tai arvostelevat, koska tunnet itsesi ja tiedät, mitä haluat työltä, parisuhteelta, vapaa-ajalta ja elämältä yleensä? Lähipiitissäni on nimittäin muutamia tyyppejä, jotka jaksavat hokea: "ei voi tietää ellei kokeile" tai "elämää ei voi suunnitella". Heidän on jotenkin mahdoto uskoa, että tunnen itseni ja omat mieltykseni ja olen tosiaan suunnitellut elämäni juuri sellaiseksi kuin olen halunnutkin.
Kommentit (8)
Nojoo, itse olen samanlainen. Vaikka tottakai osaan muuttaa suunnitelmiani, jos mieleni muuttuukin, tulee hyvä tilaisuus tarjolle, tai jokin vie oletettua kauemmin aikaa. Näin varmasti sinäkin, etkä tuskin tarkoittanut ettei nuo sisältyisi asiaan.
Mullakin on tällainen kaveri, joka aina hokee "kyllä elämä kantaa" "kaikki järjestyy itsestään", ja pitää minua hulluna kun suunnittelen ja mietin tulevia valintoja. Itse teen näitä nykyhetkeä unohtamatta, eli nautin kokoajan elämästäni, mutta teen valintoja tulevaisuus mielessäni. Sillä minä tiedän, ihan oikeasti tiedän, että elämä ei kanna sellaista joka ei tee töitä elämänsä eteen. Tämä kaveri onkin viettänyt viimeiset viisi vuotta enemmän ja vähemmän työttömänä, kun itse opiskelin haluamani ammatin ja nyt teen töitä, sekä lisäkouluttaudun jotta saisin joskus toteuttaa unelmani. Sama oli itsellä parisuhteen kanssa, tiedän minkälaisen elämän haluan, ja en jäänyt omasta mielestä huonoon suhteeseen, jossa haluamani elämäntapa (hyvä, terve, tasapainoinen ja vakaa perhe-elämä) ei olisi ollut mahdollista. En vaan ymmärrä, mitä ihanaa siinä on olla suunnittelematta mitään elämässään, vaikka toki sen suon muille. Mutta kai ne on luonnekysymyksiäki? Toiset kokee suunnittelun enemmänkin haaveiluna ja voimavarana, kun taas toisen pakottavana ja ahdistavana. Joka tapauksessa, pidän minäkin suuni kiinni ystäväni elämäntavoille, miksi ei voi kunnioittaa vastavuoroisesti minun tapaa elää ja pitää myös suunsa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon huomannut, että sellaiset jotka hokee tota "äläpäs ole niin varma, elämää ei voi suunnitella" yms, heillä ei itsellään edes ole tavoitteita tai päämääriä. Jurruttaa samassa ja soljuu lammasmassan mukana.
Jokainen määrätietoinen ja tarkat suunnitelmat valmiiksi tehnyt kuitenkin varmasti ymmärtää sen, että niitä esteitä/lykkäyksiä/vastoinkäymisiä voi tulla matkan varrella. Mutta aika ison osan asioista saa, kun tekee työtä niiden eteen.
mä en ole koskaan uunnitellut elämääni jahyvin menee, yllätyksekkäästi
En sanoisi, että itsensä tunteminen on tässä asian ytimessä vaan normista poikkeavat tavoitteet ja mieltymykset. Minulla esimerkiksi on asumiseen, parisuhteeseen ja perheen perustamiseen liittyen hyvin erilaisia toiveita kuin ihmisillä yleensä, ja jatkuvasti saa kuulla, kuinka "kyllä se mieli vielä muuttuu", kun kerron esimerkiksi, etten halua lapsia, tai "et vain ole löytänyt sitä oikeaa", kun kerron, etten halua asua kenenkään kanssa tai mennä naimisiin. Olen kuitenkin jo yli kolmenkymmenen, joten eiköhän tässä olisi ehtinyt jo kellot alkaa tikitellä, jos niikseen tulisi.
Ei ole kokemusta. Mutta mä olin jo lapsena määrätietoinen ja tottunut saamaan haluamani. Tiesin jo ala-asteella, mitä haluan tehdä aikuisena työkseni ja sekä vanhempani että opettajani kannustivat minua siinä. Opiskeluaikana tiesin, millaisen miehen haluan, ja olisin ollut mieluummin ilman kuin tyytynyt yhtään huonompaan. Tiesin myös, että haluan kaksi lasta, tytön ja pojan. Se olisi voinut mennä pieleen, mutta tytön ja pojan sain. Halusin aivan tietynlaisen talon, joten rakennutimme sellaisen. Mummoni usein sanookin, että "tuo tyttö se tietää, mitä haluaa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan, koska nämä asiat ovat taas mielessäni. -ap
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 19:25"]
En sanoisi, että itsensä tunteminen on tässä asian ytimessä vaan normista poikkeavat tavoitteet ja mieltymykset. Minulla esimerkiksi on asumiseen, parisuhteeseen ja perheen perustamiseen liittyen hyvin erilaisia toiveita kuin ihmisillä yleensä, ja jatkuvasti saa kuulla, kuinka "kyllä se mieli vielä muuttuu", kun kerron esimerkiksi, etten halua lapsia, tai "et vain ole löytänyt sitä oikeaa", kun kerron, etten halua asua kenenkään kanssa tai mennä naimisiin. Olen kuitenkin jo yli kolmenkymmenen, joten eiköhän tässä olisi ehtinyt jo kellot alkaa tikitellä, jos niikseen tulisi.
[/quote]
Totta sinänsä. Harva ihmettelee, jos haluaa keskiluokkaisen standardin mukaisia asioita. Mutta monet eivät kyllä tunne ollenkaan itseään tai omia mieltymyksiään. -ap
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 18:43"]Onko muilla kokemusta sellaisesta, että muut ihmiset vähättelevät, kyseenalaistavat tai arvostelevat, koska tunnet itsesi ja tiedät, mitä haluat työltä, parisuhteelta, vapaa-ajalta ja elämältä yleensä? Lähipiitissäni on nimittäin muutamia tyyppejä, jotka jaksavat hokea: "ei voi tietää ellei kokeile" tai "elämää ei voi suunnitella". Heidän on jotenkin mahdoto uskoa, että tunnen itseni ja omat mieltykseni ja olen tosiaan suunnitellut elämäni juuri sellaiseksi kuin olen halunnutkin.
[/quote]
Jep. Siksi pysyttelenkin kaukana näistä "läheisistä".