Kolmekymppinen yh-muija ja muutaman vuoden nuorempi lapseton mies?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 23:12"]

Onks ihan mahdoton yhtälö?

[/quote]

Hyvin on toiminut jo parikymmentä vuotta:) Olin 35v ja mieheni täytti juuri 30v kun tapasimme töissä. 1,5v myöhemmin aloimme seurustelemaan ja se oli menoa heti. Kuukauden sisällä lapsetkin esiteltiin uusille isovanhemmille. Sillä tiellä ollaan yhä 20v myöhemmin

Sehän on ihan kiinni siitä miten synkkaa

No niinhän sen luulis olevan. Mutta entä jos sittenkin se mies juoksee karkuun kun vielä kerkee, vaikka synkkaisikin? Terv.a.p

Sehän lienee riski kaikissa suhteissa. Lapsia tai ei, omia tai toisen.

Yllättävän tavallinen yhdistelmä. Moni "kloppi" haluaa "aikuisen naisen" (vaikka kolmekymppiset ovatkin ihan tyttösiä vielä - mutta niiden nuorempien miesten mielestä) mutta eivät itse vielä uskalla oikein ajatella itseään tosissaan vastuullisina isinä. Tuollaisessa suhteessa saa olla sillai "vähän" perheenisä ja samalla saa itse osittain äitihahmon.

Tiedätkö pitääkö mies lapsista? Silloin ei ainakaan pitäisi olla mitään ongelmaa.

Anna mennä..ei paha ikäerokaan. Kaveri alkoi 28v seurustella 21v lapsettoman miehen kanssa... kaverilla oli 2 lasta.Nyt ne on 40v ja 33v ja edelleen hyvin menee..lapsia tullut vielä 3 lisääkin :)

Minkä ikäinen lapsi?

No ei se ikäero oikeastaan paha olekaan, melko yhden tekevää. En tiedä pitääkö ihan pitämällä lapsista, ei ainakaan hätkähtänyt tiedosta. Mutta teenköhän itsestäni ihan naurunalaisen jos pyydän sitä treffeille ihan? Musta tuntuu, että mies on melko kokematon naisten suhteen... Mut eipä sillä väliä ole, yleensä on vähän turn-offi tommonen kyllä, mut tällä kertaa ei.. Ap

Et sinä naurunalaista itsestäsi tekisi, vähintäänkin mies tuntee itsensä imarrelluksi jos ei muuta

Mieti sä omat tunteesi, mies miettikööt omansa. Anna palaa, jos siltä tuntuu! :D

-38v kolmen äiti, 33v lapsettoman miehen kanssa. Onnellisesti. <3