Pakko tunnustaa!

Tää on nyt pakko saada sanottua kun muistin taas tänään. 15 ja 16 vuotiaana myin mansikoita kesätyöksi. Olen yleensä todella rehellinen ja tunnollinen mutta siitä työpaikasta varastin rahaa! Sujautin silloin tällöin parikymppisen omaan taskuun. Työn antaja ei koskaan huomannut koska hän on yksi niistä harvoista mansikka-yrittäjistä joka käskee työntekiöitään laittamaan aina reilut litrat ja lisäkauhalliset päälle, siitä firmasta puhutaankin että kun ostaa litran niin saa 1,5. Sain myös itse viedä kotiin mansikoita vaikka joka päivä ilmaiseksi. Omille vanhemmilleni sain myydä reilulla alennuksella. Maksoivatkohan he 15litrasta kymppiäkään. Minulla oli myös lupa hakea kuumina päivinä (teltassa oli TODELLA kuuma) kassan rahoilla viereisestä kaupasta juomista. Näiden takia mansikoita ei oikein voinut mitata että paljonko olin myynyt ja täsmääkö kassa. Mulla ei edes ollut erityistä tarvetta rahoille (asuin vanhempieni luona ja sain aina tarvittaessa rahaa) mutta silloin tilaisuus teki varkaan. 

Jälkeenpäin harmittaa tosi kovasti :( Kaduttaa. Silloin en osannut potea huonoa omaa tuntoa sillä työnantajani kehui aina että minun pisteelläni kauppa kävi kaikista parhaitet ja tein eniten voittoa. Hän kehui minua muutenkin työntekijänä ja ekan kesän jälkeen mulla oli tosiaan valmiina jo työpaikka kun soitin taas keväällä. Vielä seuraavanakin vuonna hän ITSE soitti mulle että olenko taas tulossa vai antaako paikan muille hakijoille, olisi kuulemma mieluiten palkannut vanhoja, tuttuja, LUOTETTAVIA työntekijöitä. 

Lisäksi koin ehkä jotenkin "ansaitsevani" enemmän palkkaa sillä muistaakseni sain 6,50/tunti. Ihan järetöntä ajatusmaailmaa.. Onneksi kuitenkin rahaa näköjään mun kojulta tuli reilusti, vaikkakaan työnantaja ei koskaan saanut tietää paljon sitä oikeasti tuli.. Noh.. sainpa tunnustettua. En ole kertonut tätä kellekkään aikaisemmin, niin paljon on hävettänyt ja kaduttanut.

Onko kellään muulla vastaavaa tunnustettavaa?