Tein lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yksin kotona loppuun 18 vuotiaana

[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 15:37"]

Onko sana ehkäisy millään lailla tuttu? Ja vielä linnakundin kanssa... jtn tasoa please.

[/quote]

Ei tullut nuorena harrastettua ehkäisyä, silloinen miesystävä ei voinut saada lapsia ja sitten kun jäin sinkuksi niin se ehkäisyn hankinta vaan jäi. Ja mitä vikaa linnakundeissa? Ei niistä parisuhteeseen tai lapsen isäksi välttämättä ole, mutta voivat silti olla hyviä sängyssä.

AP

Teen aborttia tällä hetkellä (otin eilen ekan tabun ja huomenna synnytän toisilla tableteilla) ja tämä on kamalinta, mitä olen koskaan kokenut. Olen aivan rikki enkä suosittele tätä kenellekään. Olen 33v. kahden pienen lapsen väsynyt ja köyhä äiti, vaikka mies, työt ja talo on. Henkiset, fyysiset ja taloudelliset paukut eivät vain riitä. Mutta teinkö sittenkin väärin? Olisimmeko selvinneet? En toivu tästä koskaan.

Minusta tuntuu, että ne, jotka kaikkein kovaäänisimmin mesoavat abortin olleen paras kokemus elämässä, ovat tosiasiassa niitä, joita se kaduttaa.

Järkytyksekseni löysin Facebookista vertaistukea etsiessäni sivun Abortti on ratkaisu, jossa ihmiset oikeasti käyttävät aborttia jatkuvasti ehkäisykeinona! Olen järkyttynyt, miten tyhmiä ihmisiä täällä samaa palloa tallaa! Yksikin teini leveili tekevänsä sen aina mahdollisimman myöhään (rv 14), jotta saa vehtailla kauemmin ja rahaa säästyy. Todella järkyttävää tyhmyyttä!! 10

Tein myös abortin kaikilta salaa. Tai yksi luottoihminen tiesi, ei sukulainen / ystävä.

Hetkeäkään en ole katunut. Mulla tosin on jo kaksi isoa lasta. Kolmanteen ei olisi rahkeet (mielenterveys, raha, jaksaminen yms) riittäneet.
En siis kadu vaan olen tosi helpottunut, että tähän ratkaisuun päädyin.

Onko sana ehkäisy millään lailla tuttu? Ja vielä linnakundin kanssa... jtn tasoa please.

Musta viestisi oli tosi epäkunnioittava oikeita syöpäpotilaita kohtaan. Ei mulla muuta.

Alapeukuttajille kysymys; mitä minun olisi pitänyt sitten tehdä? Pitää lapsi? Käydä terapiassa 2 vuotta abortin takia? Onko se väärin että koin vaan helpotusta että sain raskauden keskeytettyä ja sain jatkaa elämääni?

AP

Voin aika varmaksi sanoa että sinulla se iskee tajuntaan vasta myöhemmin. Tekstistäsi voi päätellä.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:20"]

Voin aika varmaksi sanoa että sinulla se iskee tajuntaan vasta myöhemmin. Tekstistäsi voi päätellä.

[/quote]

Osaatko sanoa milloin se viimestään tapahtuu?

AP

Tein itse saman 23-vuotiaana. En edes kertonut miesystävälle, vanhemmilleni enkä kellekään koko raskaudesta. Itsekseni hoisin abortin pois päiväjärjestyksestä. Enkä kyllä mitään tukea tarvinnut eikä se ollut minulle mitenkään järkyttävä asia.

Vasta nyt, 10 vuotta myöhemmin ja edelleen lapsettomana olen alkanut joskus miettiä haikeasti, että olisihan sen lapsen pitääkin voinut, että surullista että tuli tehtyä sellainen paniikkiratkaisu. Eniten itseäni harmittaa se että tein abortin pitääkseni silloisen hulttio-miesystäväni jonka tiesin jättävän minut jos lapsen pitäisin, ehkä maailman typerin syy aborttiin. Ja se mies jätti kumminkin noin vuoden päästä.

Se iskee, kun saat ensimmäisen syntyneen lapsesi syliisi. Tai kun tutustut häneen ja rakastat häntä enemmän kuin mitään muuta maailmassa ja tajuat, että hän on ihana persoona ja sinulla voisi olla toinenkin hänen kaltaisensa.

Mutta silti en tuomitse aborttia, joskus se on oikea vaihtoehto. Uskon, että 18-v. on turhan nuori äidiksi, raha-asiat eivät vielä kunnossa vauvaa varten, varmaan mieskin puuttuu. Poikkeuksiakin tietysti on.

Miten syvällisesti yleensäkään ajattelet tai tunnet asioita?

Minulla on ollut kyky tuntea lasteni luonteenpiirteet ja sukupuoli jo alkuraskaudessa. Kohdussa olevatkin ovat  olleet minulle hyvin läheisiä. Onneksi ei ole tullut keskenmenoja. Heti vauvan synnyttyä olen myös rakastunut vauvaan.

Olen tuntenut kun munasolu irtoaa (oikealta tai vasemmalta puolelta), joskus harvoin molemmilta puolilta (en yrittänyt tulla raskaaksi  ja odottaa kaksosia). Aina olen tullut raskaaksi jo yhdestä tietoisesta yrityksestä. Raskauden alkamisen olen tuntenut alkion kiinnittymisenä kohtuun. Synnytysten käynnistymistä olen hämmästelyt, sillä heti kun olen sanonut miehelleni, että  taidan synnyttää, niin synnytys on yllätyksekseni myös alkanut saman vrk:n aikana, vaikka laskettuun aikaan olisikin ollut jonkin verran jäljellä.

Entäs sitten kuolemat? Sukuni vanhukset ovat kuollessaan viestineet jälkeen jääville, että lähtö tuli. On herätty uneen tai hereillä ollessa olemme vain todenneet,  että nyt taisi ukki kuolla tms. Seuraa hiljainen hetki ja kaikki on hyvin.  Yritän itsekin poistua samalla tavalla viestin jättäen ja tarkkaillen muutaman päivän ajan sukulaisteni selviytymistä henkiseltä tasoltani.

Lapsen isä olisi ollut kihloissa toisen naisen kanssa oleva jo 4 huostaanotetun lapsen isä. Mies on tällä hetkellä taas vankilassa. En usko että alan katua missään vaiheessa aborttia. Kyllä lapsella pitää olla isä. Yh äitinä olisin saanut lapsen kasvattaa, koulunkäynti ei olisi onnistunut vähään aikaan, minkä ikäisenä nyt lapsen pystyy tarhaan laittamaan? 

Kyllä olen tosi onnellinen että tein sen abortin. Ei tarvitse olla sen miehen kanssa missään tekemisissä. Se huijasi mua pitkään että on sinkku. Sain koulun käytyä. Löysin hyvän miehen jonka kanssa muutin yhteen. En tiedä miten asiat olisi nyt jos mulla olisi alle kouluikäinen lapsi tässä. Mutta tuskin näin hyvin.

AP