Työkaveruudesta kysymys, vastatkaa kiitos?
Miksi työkaverini on edessä päin mukava ja on ehdottanut yhteistä tekemistä ja käynyt luonani. Mutta pomon ollessa paikalla, hän kertoo pomolle kuinka asiakas on ollut minuun ärsyyntynyt ilman, että olisi sanallakaan maininnut asiasta minulle ensin kahdenkesken? Ihmettelen myös miksi yksi työkaveri on kertonut toisesta työkaverista millainen luonne tämä on eikä pidä tätä henkilöä epäluotettavana, mutta itse tälle henkilölle puhuu "sinä olet henkisiskoni" ja halaa häntä nähdessään usein. En ymmärrä, kumpaa viestintää uskoa ja kumpi on ne todelliset ajatukset. Muilla samanlaisia kokemuksia ihmisistä tai työkaveruudesta?
Kommentit (17)
Kyllä, kaksinaamaiseen ihmiseen ei voi ikinä luottaa. :(
Hän on takinkääntäjä, opportunisti, pyrkyri, omaneduntavoittelija, kaksinaamainen paska. Yrittää kaveerata niiden kanssa, joiden seurasta arvelee hänelle olevan hyötyä uran tai oman "maineen" kannalta.
Numero yksi: lopeta välittömästi kertomasta hänelle enää mitään henkilökohtaisia asioita. Numero kaksi: vetäydy etäämmälle ja tarkkaile hänen touhujaan neutraalisti.
Hän ei tule koskaan välittämään siitä aiheuttiko jollekin mielipahaa, häntä kiinnostaa vain oma itse. Jättäydy niin etäälle kuin ikinä osaat.
Aikamoista sosiaalipelailua. Oletkohan tietämättäsi jokin pelinappula ja mitäköhän on tarkoitus tapahtua? Onko työpaikallasi kovasti kilpailua?
Eli kyseessä oli kaksi eri työkaveriani. Toinen oli tämä ensimmäinen esimerkki ja toinen tämä toinen esimerkki. Kumpaa tarkoitit tuolla kommentilla vai molempia? Työpaikalla on ollut työpaikoista kilpailua, kuka saa vakipaikan jne. Mutta näillä molemmilla työntekijöillä on vakityö.
Ota etäisyyttä! Mulla oli vastaava työkaveri. Oltiin kavereita, tai ainakin luulin niin. Todellisuudessa kävi valittamassa pomolle selän takana minusta. En ymmärrä miksi. Emme tehneet samaa työtä, hän ei tehnyt minun töitäni, jos olisin möhlinyt (en mielestäni möhlinyt edes) jne. Hänelle ei periaatteessa kuulunut mun työt mitenkään. Muutenkin harrasti työkavereiden haukkumista sekä kahden kesken, että julkisesti. Jos joku ei ollut palaverissa, niin tämä työkaveri avautui asiasta. Siellä käytiin vuoronperään kaikki läpi. Liero. Huono itsetunto, toisten polkija, itsekäs, ilmapiririn pilaaja jne.
Sain lopulta tilanteen hallintaan, kun en enää puhunut paljon mitään.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 00:20"]
Eli kyseessä oli kaksi eri työkaveriani. Toinen oli tämä ensimmäinen esimerkki ja toinen tämä toinen esimerkki. Kumpaa tarkoitit tuolla kommentilla vai molempia? Työpaikalla on ollut työpaikoista kilpailua, kuka saa vakipaikan jne. Mutta näillä molemmilla työntekijöillä on vakityö.
[/quote]
Molemmissa on mätää. Onkohan kyse jostain valtataistelusta? Oletan että molemmat ovat naisia. Olen ollut naisvaltaisilla aloilla ja siellä oli juuri tuollaista. Helpoimmalla pääsi kun ei sekaantunut liikaa mihinkään kuvioon. Tai sitten oli kaksoisagentti :). Onneksi pääsin noista työpaikoista eroon, alkoi pää hajota juonitteluun ja juoruiluun sekä kuppikuntiin ja kissatappeluihin.
Kaikki olemme naisia, ja vielä sosiaali- ja terveysalalla! Haen koko ajan töitä muualta, mutta en ole saanut. Tällaiset epäselvyydet kuluttaa, minun mielestä sitä ollaan kavereita tai sitten ei olla!!
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 00:41"]
Kaikki olemme naisia, ja vielä sosiaali- ja terveysalalla! Haen koko ajan töitä muualta, mutta en ole saanut. Tällaiset epäselvyydet kuluttaa, minun mielestä sitä ollaan kavereita tai sitten ei olla!!
[/quote]
Arvasin! :) Kyllä niitä hyviäkin paikkoja on. Itselleni ei tuollainen juonittelu sovi alkuunkaan, vaan olen hyvin suora, rehellinen ja lakoninen ihminen. Ei totuus noista ihmissuhdekuvioista välttämättä koskaan selviä. Löisin kuitenkin vetoa sen puolesta, ettei kummastakaan todelliseksi kaveriksi sinulle ole.
Itse olen myös suora, enkä esitä sen enempää kenellekään kaveria kuin olen. Jos jonkun kanssa ollaan kavereita, niin sitä ollaan kokonaan tai ollaan olematta.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 00:56"]
Itse olen myös suora, enkä esitä sen enempää kenellekään kaveria kuin olen. Jos jonkun kanssa ollaan kavereita, niin sitä ollaan kokonaan tai ollaan olematta.
[/quote]
Pidä tuo periaate. Ei kannata heittäytyä laumasieluksi ainakaan tässä tapauksessa. Ei ole sen arvoista. Noita naisia pitää lähinnä vain "sietää ja kestää". Vakava järkikeskustelu on todennäköisesti turhaa - kukaan ei myönnä mitään ja saat vielä peetä niskaasi. (Been there - done that. Lopuksi kanat hommasivat minulle potkut (onneksi olin jo muutenkin lähdössä). Eli et voi yksin muuttaa asioita.)
Miten minä voin näytellä, että en ole tajunnut asiaa ja kaikki on hyvin?
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 01:05"]
Miten minä voin näytellä, että en ole tajunnut asiaa ja kaikki on hyvin?
[/quote]
Tämä onkin hankala asia. :) Täytyy olla aika varpaisillaan. Olet vaan, että Ok, Ok jne., mutta et mene selvästi kenenkään puolelle ja yrität olla mahdollisimman paljon itseksesi. Keskity työhön, puhu työstä. Siirrä puhe työhön kun joku puhuu pahaa työkaverista, tai lähde jollain verukkeella tilanteesta pois tai leiki että "nyt en voi puhua koska työtehtävä vaatii intensiivistä keskittymistä ja paneutumista". Ehkä voit jutella pomollesi kahden kesken jostain yksittäisestä tilanteesta, jonka työkaveri on pomolle taas raportoinut. Tee työ mahdollisimman hyvin niin ettei kenelläkään voi olla oikeasti valittamista. Hengaile tauoilla yksin vaikka pukuhuoneessa tai puhelimessa. Ole mahdollisimman neutraali, älä ärsytä ketään. JA ETSI SALAA UUSI TYÖPAIKKA. Jos on pakko hengailla työkavereiden kanssa, yritä olla mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien kanssa. Varo mitä puhut koska kaikki mitä sanot voidaan kertoa eteenpäin tai käyttää sinua vastaan. Jos työpaikalla on sivullisia, jotka eivät ikään kuin osallistu valtataisteluun, hengaile erityisesti heidän kanssaan, etenkin (naimisissa olevien) miesten kanssa on hyvä hengailla. (Itse hengailin ruokatehtaassa huoltomiesten kanssa.)
Tämä on kamalan kuuloista, tiedän...
Kun hain opiskelemaan sosiaalialalle, ajattelin että alalle on hakeutunut sydämellisiä, avoimia ja ihania ihmisiä. Valmistumiseni jälkeen olen havainnut kaksinaamaisuutta lähes 2/3 työpaikastani. Opiskeluaikoina olin töissä palvelualan yrityksessä, jossa jos oli eripuraa työntekijöiden kesken niin heistä tiesi ketkä ovat kavereita ja ketkä eivät. eli akateemisuus on tuonut kaksinaamaisuuden, kun pitäisi osata käyttäytyä ammatin puolesta?
Voi kuinka ihanaa kuulla. Luen itse sosiaalityötä ja jo harjoittelussa on ollut hankalaa. Opiskelijakaverit ovat mukavia, mutta valmistumisen jälkeen tapahtuu ilmeisesti muutos? Olen haaveillut kansainvälisestä sosiaalityöstä. T. Ruokatehtaassa ollut
Sanoin kyllä kaverille harjoittelun jälkeen, että ihan kuin ruokatehtaassa olisin taas ollut. En tiedä mitä muutakaan kannattaisi opiskella..
Sosiaalityön opiskelijalle; alalle hakeutuu todella moneen junaan olevia ihmisiä. Sosiaalityöntekijöinä olen tavannut mm.
- useita henkilöitä, joilla itse elämä rempallaan
-sosiaalisesti täysin taitamattomia henkilöitä mm. möläyttelee asioita joita ei pitäisi sanoa kenellekään
-katujyriä, joka jyrää kaikki muut kuin omat mielipiteet alleen.ei lainkaan empatiaa.
-itse elänyt leveää elämää, ja ei voi tajuta asiakkaita, joilla ei ole aina varaa edes ostaa bussilippua
-sosiaalityöntekijän vapaailta tyttöjenillan merkeissä; tappelee kaverinsa kanssa niin, että soittaa itse poliisin paikalle selvittelemään tilannetta ja vaatii itse päästä turvakotiin, kun hänen naispuolinen pitkäaikainen kaverinsa olevinaan käyttäytyy niin uhkaavasti (todellista uhkaa ei ollut)
Ja näiden kaikkien henkilöiden pitäisi olla vastuussa muiden ihmisten elämästä, kuten lastensuojelusta. Eikö voisi olla tarkemmat psykologiset testit alalle pyrkiville?