Naiset, miten esittää asia vaimolle?

Parempi olla normaalipainoinen kuin l ä s k i.

Kokkaa joku päivä vaimon lempiruokaa yllätykseksi ja koita saada syömään :P

Kuulostaa minulta kun sairastin jonkinlaista syömishäiriötä. Kiloillahan ei ole niin kovasti merkitystä vaan korvienvälillä. Mutta kun BMI menee liian pieneksi, fyysiset terveysriskit alkavat kasvaa. Itse olen 168 ja painoin nuorimman synnytyksen jälkeen 51 kiloa. Imetys oli hankalaa koska rajoitin syömistä niin tarkasti. Pyörrytti herkästi. Söin lähinnä salaatteja ja marjoja ja rahkaa, en tavallista kotiruokaa. Kävin puntarilla päivittäin tai monta kertaa päivässä. Onneksi elämässä tapahtui sitten käännekohta, jonka myötä paranin. 

Nykyäänhän kun avaa vaikka iltalehden, julkkisäitien huomattavin saavutus on mahtua pillifarkkuihin viikko synnytyksen jälkeen. Näitä laihoja naisia ylistetään erityisesti raskauden jälkeen. On ihan mahdollista että vaimollasi on paineita olla nätti synnytyksen jälkeen mahdollisimman pian. Lapsiakin on jo neljä, joten raskaudet ovat voineet jättää jälkiä vartaloon, ja se voi inhottaa häntä. 

Minusta olisi rakkautta puhua asiasta ääneen. Että olet huolissasi hänen terveydestään. Älä pakota syömään, vaan tuo esiin että et toivoisi hänen laihtuvan enempää. Että huolehdit saako hän tarpeeksi ravintoaineita (alle 1600 kalorin päiväannoksilla on vaikea saada kaikkea tarpeeksi). 

Ehkä voisit tehdä sen, että katsot omia ruokatottumuksiasi ja pyrit itse muuttamaan niitä. Entä jos vaimoa inhottaa/pelottaa sinun lihavuutesi ja terveystilanteesi ja hän yrittää laihtua sinunkin edestäsi? Hallita tilannetta jolle ei mahda mitään? Teillä on ehkä molemmilla jonkinasteinen syömishäiriö. Ilmenemismuodot vain erilaiset. 

Ei kuulosta ihan terveeltä. Voisit vaikka vedota siihen, millaisen esimerkin lapsille antaa... Voi tosin olla vähän vaikea arvostella toista, jos on itse ylipainoinen.

Komppi neloselle sen osalta, että ota asia puheeksi - ei tuo hyvältä kuulosta. Imettääkö? Tuleeko maitoa? Lapsi vie äidiltä kaikki ravintoaineet, jos ei äiti syö tarpeeksi - eli haurastuttaa hampaat ja luut jne. Jos puheeksi ottaminen tuntuu liian vaikealta ja pelkäät riitaa niin pyydä tukea neuvolasta - siellä seurataan kyllä myös äidin vointia.

Minulla meinaa painon hallinta lähteä lapasesta. Asiasta voi puhua niin, ettei syytellä, että sulla menee toi nyt yli. Mulle on parikin ihmistä sanonut, etten saa laihtua enää yhtään enempää. Enkä oo niistä sanomisista hermostunut, vaan ne on olleet hyviä herätyksiä siihen, että itsekin mietin, onko tää vielä normaalia vai jo liiallista.

Mulla tää nyt on vielä juuri ja juuri hallinnassa, joten tilanne voi olla toisenlainen, jos se ei enää ole hallinnassa. Minä oon mietiskellyt, että se liittyy moneen juttuun. Ensinnäkin oon ollut aika ahdistunut about elokuusta asti. Ahdistusta ikäänkuin hoitaa aika mukavasti se, että kroppa on hyvin hallinnassa. Ja sit mun kroppa ei oo mitenkään optimaalisen mallinen, joten yritän parantaa sitä, että hyväksyisin kroppani paremmin sillä, että pidän sen mahdollisimman hoikkana. Ja mulla tää lähti laihduttamisesta, pudotin jotain 15 kiloa. Ja kun tuloksia alkoi näkymään, niin se oli niin palkitsevaa, että sitä halusi lisää. Laihduttaminen oli siis koukuttavaa.

Jo haluat ottaa asiaa puheeksi, niin voisit lähestyä asiaa kehujen kautta. Että tunnet olevasi onnekas, kun sulla on niin upea vaimo. Ja sit tietysti sun pitää jotenkin ilmaista huolesi. Ja ennen kuin vaimo esittää vastarintaa, niin toteat jo valmiiksi, ettei sun oma kropan mallikaan mikään ideaali ole, etkä yritä myydä vaimolle sitä, että srn pitäisi pyrkiä sinun malliin.

Taidatte olla kahdesta eri ääripäästä. Molemmilla olisi ruokatavoissa korjattavaa. Onnistuisiko yhteinen projekti: Kumpikin voisi opettaa toiselle jotain normaaleista ruokatavoista. Ja ennen kuin alat vaimollesi opettaa, että suklaan ja pitsan syöminen on normaalia, niin mieti, jos olisi jotain vähemmän radikaalia mitä toivoisit vaimosi tekevä. Kuten esim, että hän söisi jotain vähintään neljästi päivässä tai että hän söisi samaa ruokaa kuin muukin perhe.

Tässä tulikin jo hyviä vinkkejä, ei mulla taida olla niihin lisättävää. Halusin vain kommentoida, että ihanaa, kun haluat huolehtia vaimostasi syyllistämättä häntä.

Syömishäiriöisen kanssa pitää tosiaan olla vähän varuillaan, miten asian esittää. Pahimmassa tapauksessa se voi mennä siihen, että hän alkaa valehdella, esittää syövänsä enemmän kuin oikeasti syö jne. Hän voi myös ottaa kommentit laihtumisena henkilökohtaisena loukkauksena. Olet vaimollesi tärkeä tuki, joten pidä huoli ettei hän ala pitää sinua "vihollisenaan", joka kyttää hänen syömisiään. Sano, että hän on sinulle tärkeä ja haluat, ettei hänen terveytensä vaarannu.

Sä voit vaan kertoa että tää asia tekee sut surulliseksi ja että oot huolissas. Et sä pysty pakottaa vaimoas mihinkään etkä edes tietämään tarkkaan mitä se syö ja mitä ei. Voit vaan saada sen tajuamaan että tolla asialla on vaikutusta suhunkin ja ettei se laihdutus ja pakkomielteet vie asioita parempaan päin.

Mitä jos et puutu naises asioihin? Tossa on kuitenkin vielä jonkun verran pudottamisen varaa eli ole turpa kiinni vaan.

Ylipainoisen naisen tehtailema trolli.