Lue keskustelun säännöt.
Suuret huonommuuden tunteet äitinä - onko kohtalotovereita?
25.01.2015 |
Olen 35 v. 8 ja 6 vuotiaiden tyttöjen äiti ja kärsin suunnattomasti siitä, että pidän itseäni aivan paskana äitinä. Ja kenties sitä olenkin. Välillä - tai oikeastaan useinkin - nimittäin tuntuu siltä etten yhtään jaksaisi olla lasteni kanssa. Töistä väsyneenä tultua en yhtään jaksaisi alkaa kuuntelemaan tyttöjen riitelyä ja pelaamaan jotain Afrikan tähteä tai lähteä hiihtoladulle seuraamaan sitä kiukuttelua ja kaatuilua. Kaipaan myös tällä hetkellä aivan hirveästi aikaa pelkästään yksinoloon, lenkkeilyyn ja lasillisella käyntiin kavereideni kanssa.
Rakastan kyllä lapsiani yli kaiken, mutta hyvin usein kuitenkin käytännössä tekisin mieluummin muuta kuin olisin heidän kanssaan. Ja kyllähän se tuntuu hirveältä myöntää.
Mitä olette mieltä, onko tämä normaalia ja ohimenevää vai olenko tosiaan vain yksinkertaisesti huono äiti?
Kommentit (19)
Olen tullut siihen tulokseen, että syyllisyys on äitiyteen sisältyvä tunne. Syyllisyyden tunne saa meidät toimimaan ja jaksamaan. Ole huoleti, olet samanlainen äiti kuin me muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin, kuin minun kynästä, mulla on täsmälleen samat fiilikset. Tosin en usko että on vain väliaikaista, lapset ovat jo 7- ja 3- vuotiaat ja oikeastaan koko tämän äitinä olon ajan fiilis on ollut sama. Inhoan monia asioita joita äitinä pitää tehdä: palvella koko ajan, huolehtia kaikesta, lähteä kylmässä luistelemaan ja hiihtämään, ulkoilemaan. Nytkin toivoisin että saisin olla rauhassa ja tuo 3 vuotias vaan roikkuu koko ajan jalassa.
Tämä keskustelu vahvistaa sen, mitä olen jo pitkään ajatellut: nykynaiset ovat kyllä kadottaneet jo aikaa sitten äityiden itsekkyyden taakse. Tämä on minusta maailmanlopun meininkiä.
Mulla ihan samat fiilikset. Vaikka "vaan" yksi lapsi. Kaipaan rauhaa ja en jaksais aina 4v intoa ja riehumista. Onneksi lapsella on isä joka jaksaa touhuta palljon
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 11:59"]Tämä keskustelu vahvistaa sen, mitä olen jo pitkään ajatellut: nykynaiset ovat kyllä kadottaneet jo aikaa sitten äityiden itsekkyyden taakse. Tämä on minusta maailmanlopun meininkiä.
[/quote]itse olet varmaankin se ihanneäiti, ainakin empatiakyvystä päätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 11:53"]
Samoin, kuin minun kynästä, mulla on täsmälleen samat fiilikset. Tosin en usko että on vain väliaikaista, lapset ovat jo 7- ja 3- vuotiaat ja oikeastaan koko tämän äitinä olon ajan fiilis on ollut sama. Inhoan monia asioita joita äitinä pitää tehdä: palvella koko ajan, huolehtia kaikesta, lähteä kylmässä luistelemaan ja hiihtämään, ulkoilemaan. Nytkin toivoisin että saisin olla rauhassa ja tuo 3 vuotias vaan roikkuu koko ajan jalassa.
[/quote]
Miksi sitten teette niitä asioita, joita inhoatte? Itsellä kolme nyt teini-ikäistä lasta ja olen käynyt heidän elinaikanaan ehkä 3 kertaa luistelemassa. Sen sijaan taidenäyttelyissä, ravintoloissa ym. siellä, missä itse olen halunnut, olemme käyneet satoja kertoja. Ja ihan hyvät lapset on tullut. Ei kaiken tarvitse mennä lasten ehdoilla.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 11:59"]Tämä keskustelu vahvistaa sen, mitä olen jo pitkään ajatellut: nykynaiset ovat kyllä kadottaneet jo aikaa sitten äityiden itsekkyyden taakse. Tämä on minusta maailmanlopun meininkiä. [/quote]itse olet varmaankin se ihanneäiti, ainakin empatiakyvystä päätellen.
[/quote]
En ole äiti vaan juuri tällaisen huonon äidin puoliso. Vaan minäpä tykkään olla lasteni kanssa, joten onneksi on edes yksi vanhempi, joka välittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaa naiset rehellisesti: kuinka moni esim. tämä aamuna mieluummin lähti pihalle värjöttelemään tunnin helvetillisen pukemissession jälkeen kuin jäi kahvikupposen ääreen hesaria lukemaan? Aivan oikein, ei kovinkaan moni.
Olkaa naiset armollisia itsellenne! Lapset lopulta tarvitsevat vain ihan perusasioita eikä niitä koko ajan tarvitse olla palvelemassa ja ihmettelemässä.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:12"]
Sanokaa naiset rehellisesti: kuinka moni esim. tämä aamuna mieluummin lähti pihalle värjöttelemään tunnin helvetillisen pukemissession jälkeen kuin jäi kahvikupposen ääreen hesaria lukemaan? Aivan oikein, ei kovinkaan moni.
[/quote]
No minä kyllä mielelläni lähdin. Hesaria ehdin lukemaan ja kahvia juomaan sitten ihan riittävästi kun lapset ovat muuttaneet kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää kuinka kauan ihmiskunnan historiassa yleensä on ollut mahdollista erityisesti viettää aikaa lasten kanssa tai pelailla jotain seurapelejä. Aina on kasvanut tasapainoisia ihmisiä, vaikka heihin ei erityisesti ole panostettu. Kuten joku tuossa jo mainitsi, riittää että on perusasiat (ruokaa ja turvaa) kunnossa. Minusta vanhemmuudelle asetetaan nykyisin sellaiset vaatimukset ettei niihin kyllä normaali-ihminen yllä.
Ja tällä naisten syyllisyydellä joku tekee isoja summia rahaa, kun nämä äiti-ressukat ostavat jotakin elämäntaito-oppaita pyrkiessään johonkin naurettavaan superäitiyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:12"]Sanokaa naiset rehellisesti: kuinka moni esim. tämä aamuna mieluummin lähti pihalle värjöttelemään tunnin helvetillisen pukemissession jälkeen kuin jäi kahvikupposen ääreen hesaria lukemaan? Aivan oikein, ei kovinkaan moni.
[/quote]
Minä lähdin! Mies auttoi lapsen pukemisessa ja lähdettiin kaikki ulos. Kahvikupin aika nyt.
Älä tee siitä elämästä niin raskasta. välillä voi olla laiska äiti ja jättää pulkkamäki väliin. Aapeen lapset ovat jo siinä iässä, että selviävät kahdestaankin ulkona tai kaverin kanssa. kunhan ovat kahdestaan, ei yksin. Äitini on energinen ja vei meitä aina metsään ja hiihtämään (me lapset ei niin innostuttu), mutta kun oltiin kotona joi kahvia rauhassa kun lapset leikki pihalla. Eli ns. Omilla ehdoillaan. Tehtiin niitä asioita mitä vanhemmat tykkäsi tehdä. Pulkkamäki tehtiin itse tai isän avustuksella pihaan. Ei me missään yleisessä mäessä käyty. Otetaan liikaa stressiä siitä mitä pitäisi tehdä ja miten olla. Vihaan palvelemista ja meillä 4v hakee itse vettä jos on jano. Yritän opettaa omatoimiseksi. Pihalla jaksaa olla kun keksii tekemistä kuten syksyllä haravointia, talvella lumiukkoja. Itse tosin tykkään rakentaa lumiukkoja. Ottaa kahvia ja pullaa ulos ja istuu alas katselemasn kun lapset leikkii. Ei koko ajan tarvi olla menossa jossain mäissä ja jäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kello on nyt 12.27 ja olen lukenut kirjaa 9 alkaen. 7 ja 5 vuotiaat ovat leikkineet keskenään. Eli varmaan minäkin olen huono.
Minä sain nukkua aamulla pitkään kun mies nousi ylös lasten kanssa. Lastenohjelmien jälkeen lähdin lasten kanssa ulos. Eipä siellä muita lapsia näkynyt. Otin kupin kahvia pihalle mukaan. Ulkoilun jälkeen lapsille maistui hyvin lounas ja nyt nukkuvat molemmat päikkäreitä. Kyllä lasten kanssa kuuluu ulkoilla, ihan perusasioita! Ei ne ravintoloista ja museoista pikkulapsi vaiheessa välitä. Pelkkää vanhempien itsekeskeisyyttä ja itsekkyyttä.
Minä menin mielelläni ulos kun lapset olivat pienempiä mutta toki vasta sen hesarin jälkeen. Nyt nautin tosi paljon siitä että ovat jo isoja koululaisia ja tekevät aamuisin omiaan.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä jos ei itse viitsi muuttaa mitään vanhasta elämästään? Odotetaan että hoitopaikat hoitavat ulkoilut, lapsia pidetään hoidossa vapaapäivinä, käydään salilla kun lapset ovat hoidossa, käydään kaupassa kun lapset ulkoilevat päiväkodissa sillä aikaa. Sitten lapsirukat kuskataan pitkän hoitopäivän jälkeen vielä harrastuksiin kun vanhemmat eivät itse viitsi tehdä mitään lastensa kanssa. Hoitomaksujen pitäisi olla joka tunnista erikseen kun lapsia pidetään hoidossa. Joko turhan pitkät hoitopäivät lyhenisi. Työpaikallani ainakin miehillä on tapana mennä salille työpäivän jälkeen ja vasta sitten hakevat lapset hoidosta.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:12"]
Miksi niitä lapsia pitää tehdä jos ei itse viitsi muuttaa mitään vanhasta elämästään? Odotetaan että hoitopaikat hoitavat ulkoilut, lapsia pidetään hoidossa vapaapäivinä, käydään salilla kun lapset ovat hoidossa, käydään kaupassa kun lapset ulkoilevat päiväkodissa sillä aikaa. Sitten lapsirukat kuskataan pitkän hoitopäivän jälkeen vielä harrastuksiin kun vanhemmat eivät itse viitsi tehdä mitään lastensa kanssa. Hoitomaksujen pitäisi olla joka tunnista erikseen kun lapsia pidetään hoidossa. Joko turhan pitkät hoitopäivät lyhenisi. Työpaikallani ainakin miehillä on tapana mennä salille työpäivän jälkeen ja vasta sitten hakevat lapset hoidosta.
[/quote]
Siis olisiko sinusta parempi, että lapset haetaan hoidosta ja raahataan sitten kuntosalin lapsiparkkiin? Vai pitäisikö pienten lasten vanhempien luopua kuntoilusta? Sitten syytetään, että mammat rupsahtaa...
Kuin minun kynästä. Meitä paskoja äitejä on valitettavasti Suomen maassakin paljon. Kyllä äitiys usein on teoriassa hienompaa kuin käytännössä.