Pikkulasta hyväksikäyttettiin vuosia - 1 v 10kk vankeutta

Jälleen lyhyt tuomio lapsen hyväksikäytöstä: "Kiistatta asteikon alapäässä"

Oikeusoppineet hämmästelevät lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun miehen alhaista tuomiota.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi eilen vuonna 1939 syntyneen miehen vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen yli kaksi vuotta jatkuneesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Käräjäoikeuden mukaan useista seksuaalisista teoista koostunut seksuaalirikos tapahtui vuosina 2000-2002.

Käräjäoikeus piti rikosta kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska teon kohteena oli tekojen alkamisaikaan kuusivuotias lapsi, jolle kyseinen rikos oli omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa, seksuaalinen hyväksikäyttö sisälsi sukupuoliyhteyden, rikos kesti kaksi vuotta ja se sisälsi useita eri tekotapoja.

Ehdottoman vankeusrangaistuksen lisäksi mies määrättiin maksamaan uhrille 10 000 euron korvaukset loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Mies toimii Uudellamaalla sijaitsevan koulun johtokunnassa. Koulun mukaan luottamustoimielin päättää miehen jatkosta.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Vaikuttiko korkea ikä?

Iltalehden haastattelemat oikeusoppineet pitävät miehen saamaa tuomiota alhaisena.

- Tuomion pituus on kiistatta aivan asteikon alapäässä, rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo.

Rikoslain mukaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tuomittava vähintään yksi vuosi vankeutta. Maksimirangaistus on kymmenen vuotta.

Rangaistusasteikon yläpäätä sovellettiin viimeksi Anneli Auerin entisen miesystävän Jens Kukan saamassa seksuaalirikostuomiossa.

- Tuomio oli poikkeuksellisen korkea, rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta sanoo.

Utriaisen mukaan miehen korkea ikä ja teosta kulunut pitkä aika on saattanut vaikuttaa tuomioon alentavasti.

- Jos kyseessä olisi tuoreempi tapaus ja syytetty olisi sen ikäinen kuin hän on tekohetkellä ollut, niin tuomio olisi saattanut olla erilainen, Utriainen sanoo.

- Oleellinen asia tässä on se, että rangaistus on ehdoton eikä ehdollinen, Utriainen muistuttaa.

Jos mies tulkitaan rikoslain mukaan ensikertalaiseksi, kärsii hän tuomiostaan puolet eli noin kymmenen kuukautta.

Historialliset syyt

Tapanin mukaan tekijän iällä ei pitäisi olla erityistä merkitystä, vaan rangaistus on langetettava teon vahingollisuuden ja moitittavuuden perusteella.

- Tuomioistuin vertaa tällaista tapahtumainkulkua muihin vastaavankaltaisiin tekoihin ja niistä tuomittuihin rangaistuksiin. Tällöin keskeinen kysymys on se, tuomitaanko tällaisista teoista lähtökohtaisesti alhaisena pidettävä rangaistus, Tapani sanoo.

Utriainen on sitä mieltä, että tuomitaan.

- Tyypillinen rangaistustaso lasten törkeissä seksuaalisissa hyväksikäytöissä on meillä poikkeuksellisen alhainen, Utriainen sanoo.

Mistä se johtuu?

- Traditiosta. Jos katsoo historiaa, niin eihän lapsilla ole ollut aikaisemmin juuri mitään oikeuksia. Eli jo historiallisesti on tuomittu hirveän alhaisia rangaistuksia.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ei keksi perusteltua selitystä rangaistusasteikon alimman viidenneksen käytölle.

- Kyseessä on kuitenkin mitä haitallisin teko ja haitta uhrille usein elinikäinen. Teon vahingollisuus, vaarallisuus ja tekijän syyllisyys ei oikein näytä näissä jutuissa vaikuttavan, toisin kuin esimerkiksi huumausainerikoksissa, joissa tuomitaan jopa enimmäisrangaistuksia, Tolvanen sanoo.

Tapanin mukaan kritiikkiä on vaikea kohdistaa yksittäiseen tapaukseen, jos rangaistus on linjassa vastaavanlaisten tekojen ja niistä tuomittujen rangaistusten kanssa.

- Kritiikin kärki pitäisi olla rangaistuskäytännön kokonaisuuden tasossa. Tuomioistuin ratkaisee yksittäistä juttua, mutta suhteuttaa sitä koko ajan osaksi laajempaa käytäntöä. Asianosaisille ja kansalaisille tuomioistuimen ratkaisut "edustavat" rangaistuskäytäntöä, Tapani sanoo.