Pahin lipsautus tai sammakko?
Kerran eräs ystävätär pahoitteli, kun joutuin feidaamaan erään tapahtuman. Hän vain kertoi syitä miksi ei päässyt paikalle. Minun piti sanoa hänelle lohdutelle, että älä nyt stressaa siitä noin paljon, mutta sanoinkin vahingossaa että "älä selitä". En osannut korjata tilannetta enää kun itsekin menin hämmilleni. Suht harmiton tilanne ja on niin pahempiakin varmaan ollut.
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 22:00"]Joskus oli paddington-hatut muotia. Käveltiin kaverin kanssa kadulla liikkeen ohi jossa kyseisiä hattuja ikkunalla. Sanoin etten ikinä laittaisi päähäni mitään noin karseaa. Kaverillani oli kyseinen hattu päässä.
Puusilmä.
[/quote]
Haahaa
Syötiin työkavereiden kanssa lounasta.
En useinkaan jaksa syödä koko annosta vaan jätän sitten esim perunaa syömättä tai muuta lisuketta.
Eräs työkaveri sanoi että hänet on kotona opetettu syömään lautanen tyhjäksi, on kohteliasta.
Sanoin että se on sellaista kohteliaisuutta mikä kerääntyy vyötärölle ja vaarantaa terveyttä. Niin kohtelias en ole.
Emme ole sen jälkeen syöneet samassa pöydässä. Eikä ole väliäkään...
Yliopistossa ryhmänohjaajani sukunimi oli Hukka. Kerran lähetin hänelle sähköpostia, koska en löytänyt jotakin paikkaa yliopistolla, ja laitoin viestin otsikoksi "Hukassa". Enpä ajatellut yhtään, hävetti heti jälkeen päin.
Muutama vuosi myöhemmin hän alkoi seurustella kaverini kanssa ja olin kutsunut kaverini kylään. Kaverini ilmestyi ovelleni ryhmänohjaajani kanssa ja siinä selvisi, että ryhmänohjaajani on todella allerginen kissoille (minulla oli silloin kaksi kissaa). Sanoin, että voi harmi, kun teille tuli hukkareissu. Taas tajusin liian myöhään ja nolotti.
Luultavasti hän oli tottunut siihen, että ihmiset käyttävät hukkaa arkikielen sanana, eikä pahastunut. Terkkuja ryhmänohjaajalleni, jos hän lukee tämän ja tunnistaa itsensä :)
Juttelin pomolle kesken työpäivän ja sanoin sitten takaisin työpisteelle lähtiessäni että eikun takaisin suolakaivoksille.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 22:10"]
Syötiin työkavereiden kanssa lounasta. En useinkaan jaksa syödä koko annosta vaan jätän sitten esim perunaa syömättä tai muuta lisuketta. Eräs työkaveri sanoi että hänet on kotona opetettu syömään lautanen tyhjäksi, on kohteliasta. Sanoin että se on sellaista kohteliaisuutta mikä kerääntyy vyötärölle ja vaarantaa terveyttä. Niin kohtelias en ole. Emme ole sen jälkeen syöneet samassa pöydässä. Eikä ole väliäkään...
[/quote]
Miksi sitä lounasta sitten pitää ottaa liikaa? Ruokahävikki on aika tympeää...
Veljen tyttöystävä oli esiintymässä jossain opiskelijanäytelmässä ja menimme sen jälkeen syömään. Tyttöystävällä oli vahvat meikit vielä naamassa ja totesin vain hänelle, että hän näyttää kyllä tosi omituiselta. Asian olisi voinut muotoilla vähän paremminkin, normaalisti tyttöystävällä on tosi hillitty meikki.
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 22:26"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 22:10"]
Syötiin työkavereiden kanssa lounasta. En useinkaan jaksa syödä koko annosta vaan jätän sitten esim perunaa syömättä tai muuta lisuketta. Eräs työkaveri sanoi että hänet on kotona opetettu syömään lautanen tyhjäksi, on kohteliasta. Sanoin että se on sellaista kohteliaisuutta mikä kerääntyy vyötärölle ja vaarantaa terveyttä. Niin kohtelias en ole. Emme ole sen jälkeen syöneet samassa pöydässä. Eikä ole väliäkään...
[/quote]
Miksi sitä lounasta sitten pitää ottaa liikaa? Ruokahävikki on aika tympeää...
[/quote]
Listalta kun valitaan ja annos tuodaan eteen niin siitä on vähän huono ottaa liikoja pois.
Onneksi en saanonut tätä mutta lähellä oli. Minulla oli lukiossa tummaihoinen kaveri ja kerran liikuntatunnilla opettaja lähti jonnekin ja meidän piti itseorganisoitua pelaamaan korista. Kaverini sitten sanoi, että "Ok, millä joukkuilla pelataan?" . Minun ajatukseni pyöri tässä vaiheessa siinä, että miten tunnistamme samassa joukkueessa pelaavat ihmiset joten meinasin vastata siihen, että "Pelataanko mustat vastaan valkoiset?". Kaverini oli ainoa tummaihoinen koko koulussa.
Olin katselemassa asuntoa, sellaista ihan kivaa pikku yksiötä ja kiinteistövälittäjä, vanhempi sympaattinen mieshenkilö, esitteli sitä. Asunto oli remontoitu ja pinnat uusittu ja arvostelin sitä sitten tyyliin "Kuka hullu laittaa laakkamattoman parketin keittiöön?", "Eihän täällä ole mitään säilytystilaa!" ja "Jos minä olisin tehnyt tämän, niin olisin purkanut tuon seinän, että tästä edes mahtuisi kävelemään". Siihen se kiinteistövälittäjä sitten sanoo, että "Kyllä nämä muutokset on suunnitellut ihan arkkitehti" ja minä kysyn, että "Tunnetteko te sitten hyvinkin tämän myyjän vai mistä tiedätte?" ja sitten hän kertoo, että itse asiassa hän vaimonsa kanssa omistaa tämän asunnon ja hänen vaimonsa on arkkitehti. Oh fuck.
Joskus vuodatin lesboystävälleni (ystävä joka on siis lesbo) ikävää miessuhteeni päättymistä, kaikinpuolin ravistava tapahtuma, ja kuvailin tunteitani miestä kohtaan niinkin hienosti kuin "vitun homo". En ollut, enkä edelleenkään ole ylpeä sanavalinnastani.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 09:01"]Joskus vuodatin lesboystävälleni (ystävä joka on siis lesbo) ikävää miessuhteeni päättymistä, kaikinpuolin ravistava tapahtuma, ja kuvailin tunteitani miestä kohtaan niinkin hienosti kuin "vitun homo". En ollut, enkä edelleenkään ole ylpeä sanavalinnastani.
[/quote]
Elettiin aikaa, jolloin homoseksuaalisuus ei ollut yhtä "normaalia" :) kuin tänäpäivänä, asuimme lisäksi tuppukylässä jossa sitä ei nykyäänkään koeta yleisesti normaaliksi, ja lisäksi ystäväni oli vastikään asian minulle kirjeitse kertonut ja tapasimme tuolloin ensimmäistä kertaa tämän julkaisun jälkeen. Ai vitsit että vieläkin tunnen itseni idiootiksi!
Sama
Joskus teininä istuin samassa pöydässä ystäväni ja hänen kaverinsa kanssa. Tuli mieleen hauska juttu jonka olin kuullut. Kerroin sitten naurahdellen ystävälleni miten hölmöltä jotkut pitkät nimet kuulostaisi ärrä vikaisen sanomana. Sitten vasta muistin, että tällä ystäväni kaverilla oli ärrävika. Ystävä nauroi, mutta hänen kaverinsa hymy hyytyi kyllä äkkiä :S
Jaoin työhuonetta harjoittelijan kanssa. Hän kyseli jatkuvasti oikeinkirjoitusapua, ja tokaisin jossain vaiheessa naureskellen että 'taidat olla fucking dyslectic'.
Jatkoin omia hommia ja hetken päästä alkoi huoneen toisesta päästä kuulua tukahdettua nyyhkytystä. Että minua hävetti kun kävi ilmi että tytöllä oli aika vaikea lukihäiriö ja oli kiusattu ankarasti koulussa siitä .
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 08:53"]Olin katselemassa asuntoa, sellaista ihan kivaa pikku yksiötä ja kiinteistövälittäjä, vanhempi sympaattinen mieshenkilö, esitteli sitä. Asunto oli remontoitu ja pinnat uusittu ja arvostelin sitä sitten tyyliin "Kuka hullu laittaa laakkamattoman parketin keittiöön?", "Eihän täällä ole mitään säilytystilaa!" ja "Jos minä olisin tehnyt tämän, niin olisin purkanut tuon seinän, että tästä edes mahtuisi kävelemään". Siihen se kiinteistövälittäjä sitten sanoo, että "Kyllä nämä muutokset on suunnitellut ihan arkkitehti" ja minä kysyn, että "Tunnetteko te sitten hyvinkin tämän myyjän vai mistä tiedätte?" ja sitten hän kertoo, että itse asiassa hän vaimonsa kanssa omistaa tämän asunnon ja hänen vaimonsa on arkkitehti. Oh fuck.
[/quote]
Mielestäni käyttäjät ovat enemmän oikeassa kuin epäkäytännöllisiä kökköjä suunnitellut huono arkkitehti :) oli omistajan vaimo tai kuka hyvänsä, se ei muuta ammattitaidon puutetta! Entisiä opiskelutovereita muistellessa ei hämmästytä yhtään millaista jälkeä voi tulla vastaan ylimielisellä asenteella kuorrutettuna. "Arkkitehdin suunnittelema" ei kerro yhtään mistään, voihan sen leiman länttä mihin tahansa tuotoksensa ;) viimeksi itse suunnittelin hyllykön seinälleni, pitäisiköhän siihenkin kaivertaa ja lehtikullata että arkkitehdin suunnittelema ja mekaanikon ripustama.
Terv. Arkkitehti itsekin
Joskus oli paddington-hatut muotia. Käveltiin kaverin kanssa kadulla liikkeen ohi jossa kyseisiä hattuja ikkunalla. Sanoin etten ikinä laittaisi päähäni mitään noin karseaa. Kaverillani oli kyseinen hattu päässä.
Puusilmä.