Miksi 2 lasta on niin monen mielestä nykyisin "vähän"???
Tätä palstaa kun lukee tuntuu siltä, että yllättävän monen mielestä nykyisin 2 lasta on "vain 2 lasta" tai "vähän lapsia". Milloin tämä on muuttunut tällaiseksi?
Usein tuntuu, että myös lapsiluvusta on tullut nykyajan suorittajille (yleensä valitettavasti juuri me naiset) kilpailun aihe ja että useampilapsisten perheiden äidit jopa vähän ylenkatsovat niitä naisia, joilla on juuri se "vain 2 lasta".
Miksi ihmisten täytyy joka asiassa nykyisin haluta koko ajan enemmän ja miksi mikään ei tässäkään asiassa riitä? Perustelkaapa minulle.
Kommentit (19)
Enemmän minua ihmetyttää se, kenelle ap:n pitäisi lapsineen riittää?
t. kaksilapsinen, joka ei ole koskaan huomannut, että joku ylenkatsoisi.
Olen itse syntynyt 80-luvulla. Silloin jokaisessa perheessä oli 1-2 lasta. Itse olin onnekas ja sain siskon 7 vuoden ikäerolla. Paljia ei ole yhteistä ollut ja lapsuuteni oli melko yksinäinen. Päätin jo lapsena että haluan paljon lapsia ja pienellä ikäerolla jotta heistä olisi seuraa toisilleen esim. iltapäivinä koulusta päästyä.
Kävi niin että sain 3 lasta 3 vuodessa. Sen jälkeen lapsia ei ole siunaantunut ja yrityksestäkin luovuttu hiljattain. Nyt lasten ollessa kouluikäisiä kiittelen itseäni viisaudesrani; lapset ovat todella rakkaita toisilleen eivätkä koe sitä pohjatonta yksinäisyyttä joka omaa lapsuuttani leimasi.
Suuri osa ystävistäni on ainoita lapsia; heille on ollut itsestäänselvyys hankkia paljon lapsia. Voihan olla että meidän 80-luvulla syntyneiden äitien lapset haluavatkin aikanaan vain sen yhden lapsen tai ei yhtäkään. Sen aika näyttää.
Itse olen jonkin verran ehkä tuttavapiirissäni samaa huomannut. Että siis aikuisetkin ihmiset höyrähtelevät nykyisin laumasieluisiin muoti-ilmiöihin. Yksille se voi olla karppaaminen tai maratonjuoksu, toisille lapsien tekeminen. Ehkä kyse on siitä paljon puhutusta individualismin ajasta, jolloin ihmiset kokevat voivansa/saavana itse päättää kaikesta. Silti väitän, että suurimmassa osassa perheitä motiivit lasten tekemiseen ovat kyllä ihan terveellä pohjalla.
Älkää tehkö lapsia jos ette ole täysin varmoja jotta kestätte sen kovan arjen pyörityksen, pitää olla kova tekemään pyyteetöntä työtä kotona ja töissä tietysti sitten kun työn aika koittaa, käydä kaupassa, siivota ja taas kerran siivota, olla vielä seksikäskin jotta seksikin sujuu, miehet tyklkää riettaasta seksistä kaikki, pyykätäkin pari kertaa viikossa, nykyään pestään liian paljon ja usein vaatteita, ei pieni nuhru vaatteessa haittaa. Itse emme mieheni kanssa olleet tähän valmiita vaan saimme vain yhden lapsen ja siten liittomme on säilynyt jo 30 vuotta, yhden kanssa jaksaa aina. Nyt olemme isovanhempia, yhdelle ja tuemme nuorta paria etteivät tee enempää, toinen heistä ei ole tarpeeksi ahkera kotona vaan toinen tekee kaiken yksin, ei sellainen kanna eteenpäin, kunhan yhden, terveen lapsen saavat kasvatettua.
Olen ihan hiivatin onnellinen, että lapsia en saanut halustani huolimatta enempää kuin kaksi aikoinaan. Isot lapset ja nuoret ovat paljon vaativampia henkisesti ja taloudellisestu kuin ne pikku pallerot, joita voi nurkissa pyöriä vaikka viisi.
En ole oikeassa elämässä koskaan törmännyt tuollaiseen käsitykseen, että kaksi lasta olisi liian vähän. Ylipäänsä ihmisiä aika harvoin kiinnostavat toisten lapsiasiat, oli niitä sitten enemmän tai vähemmän.
Meillä ainakin kahdessa on ihan riittävästi hoivaamista ja kasvattamista, ja mitä vähemmän sitä hoivaamista lasten kasvaessa on, sitä enemmän pitää olla muuta ohjaamista ja läsnäoloa, mikä minusta on huomattavasti työläämpää kuin silloin kun lapset olivat pieniä.
Minä halusin aikanaan enemmän lapsia, mut sitten suunnitelmiin tuli muutaman vuoden tauko, ja tämän jälkeen viimeisetkin vauvakuumeen rippeet hävisivät, kun tajusin että elämähän on täydellistä juuri näin. :)
Kauheaa, jos niin on! Itsekkäiden ihmisten tarve on lisääntyä paljon. Jokainen ihminen on ympäristöhaitta.
Erikoinen aloitus ap.
Näet asiat aivan eri tavalla kuin minä. Itse ison perheen lapsena ja sen rikkauden näkevänä 2 lasta on vähän vaikkakin varmasti myös sopiva määrä joillekin. Iso perhe vaatii paljon työtä, mutta on 2 lapsessakin työtä tarpeeksi. Miksi mietit, "milloin tämä on muuttunut tällaiseksi" kysymystä. Mikä on muuttunut millaiseksi? Jokainen näkee asiat omasta perspektiivistä.
Kun odotin ensimmäistä lasta, eräs naapurin mummo tuli neuvomaan, että "älä sitten tee kuin ne kaksi. Älä tee isoa perhettä. Siinä ei ole mitään järkeä!"
Eräs mies tuli yleisella paikalla sanomaan ollessani raskaani"Näytät kyllä hehkeältä odottavalta äidiltä, mutta älä vain tee enempää kuin 2 lasta!"
Näitäkö pitäisi kuunnella? Elää yleisen mielipiteen mukaan? Millaiseksi tämä maailma on mennyt? Eikö kaikilla ole oikeus elää omalla tavalla. Se, joka haluaa isomman perheen ja saa sen, ei ole sen parempi kuinse, jolla on pienempi perhe.
Lapset ovat uusi statussymboli, mitä enemmän lapsia sitä rikkaammat vanhemmat täytyy olla.
2 lasta on ekologinen valinta. Maapallolta loppuu elämiseen tarvittavia aineita, jos maapallon väkiluku kasvaa. Sen takia suositellaankin vain 2 tai 1 lasta.
En ole huomannut tuollaista. 2 lasta on hyvä perusperhe isän ja äidin kanssa ja sit tietty joku koira tai hamsteri ja.
Itsellä ei ole lapsia vielä. Mutta kyllä maksimi on kaksi. Onneksi kaksosraskaudet yleensä skippaa sukupolven yli.
Monta lasta on ok, jos ne pystyy itse elättämään. Nykyajan trendinä tuntuu vaan olevan että tehtaillaan lapsia tietyin väliajoin jotta töistä voi luistaa ja sossumassit virtaa.
Jos on rahaa hoitaa lapset ilman sossuavustuksia niin sitten saatte tehdä niin paljon kuin haluatte.
2 lasta on riittävä määrå.. harvoin miehet jaksaaa monen lapsen pikkulapsiarkea ja ajaudutaan väärään petiin.
Itse olen kyllä salaa kateellinen kavereilleni, joilla on juuri se kolme lasta (itsellä 2), vaikka tiedän varsin hyvin sisimmässäni, että meidän voimavaroilla ja palkoilla 2 kenties hyvinkin on se sopivampi määrä.
Mä luulen että tämä nykypäivän into hankkia lapsia useampia on ensinnäkin seurausta siitä, että on kotihoidontuet ja pidemmät lastenhoitovapaat kuin 70-luvulla oli. Lisäksi päälle se, että erotaan useammin kuin ennen ja tehdään vielä se 1-2 lasta uuteen parisuhteeseen.
Itse olen kaksilapsisesta perheestä, ja vanhempani taas jättiperheistä. Tyyliin 5 ja 7 lasta. Olin lapsena oikeasti onnellinen, kun meillä oli niin monta kyläpaikkaa ja serkkulaumaa. Halusin itse 6 lasta, ja kyselin äidiltä monta kertaa, milloin meille tulee kolmas sisko tai veli. Ei tullut. Ei niillä ollut yksinkertaisesti varaa useampaan.
En ole saanut lapsilaumaani. 5 kertaa raskaana ja lapsia on 2. Ja moni kaverini on samoin 1-2-lapsisesta perheestä ja heillä on järjestään 3-4 lasta. Elämästä olen oppinut sen, ettei sitä ainakaan voi etukäteen suunnitella.
Todellisuudessahan nykyisin 1-2 lasta on yleisempää kuin esim. 3. 90-luvulla 3 lasta oli tämä "täydellinen perhekoko" ja nykyisin lasten määrä on laskussa. T.asiaa tutkinut henkilö
Täälä palstalla on yliedustettuna se aines, joka todennäköisesti hankkii monta lasta.
Kukaan ei ole täydellinen vaikkakin kotirouvat usein sitä itsestää olettavat.
Itse en ole törmännyt tähän sinun havaintoon. Mutta uskoisin sen olevan jollain lailla suomen kansallistautiin (kateus) liittyvää. :)
Mkvaa pvää sulle! :)