Kantauralin sanasto - sarjassame mitä netistä löysinkään

Kantauralin sanaston lukumäärä vaihtelee sen mukaan, mitä pidetään kantauralilaisuuden kriteerinä ja kuinka kriittistä seulaa käytetään. Perinteisen kriteerin mukaan sanalla piti olla vastine samojedihaarassa että se voitiin palauttaa kantauraliin, mutta olen aiemmin esittänyt että äännetason perusteella samojedihaara on osallistunut samoihin itäuralilaisiin muutoksiin kuin ugrilaiskieletkin, joten sanan kantauralilaisuuden kriteeriksi riittää nyt vastineen löytyminen joko samojedi- tai ugrilaiskielistä. Näin kantauralilaisiksi voidaan laskea sekä ne sanat, jotka aiemminkin laskettiin kantauralilaisiksi, että ne sanat, jotka aiemmin laskettiin suomalais-ugrilaisiksi.
Kriittisempi koulukunta vaatii sanoilta äänteellisesti riittävän säännöllisiä vastineita, kun taas vähemmän kriittinen koulukunta hyväksyy selvästi epäsäännöllisempiä vastineita, samoin kuin sanoja jotka liiallisen samannäköisyytensä perusteella lienevät pikemminkin myöhäisiä lainoja kielikunnan eri haarojen välillä. Seuraavassa olen listannut vain kriittisen koulukunnan esittämät varmimmat kantauralilaiset sanat, joiden ulkoasun olen päivittänyt uusien äännehistoriallisten näkemysten mukaisiksi.
Puuttuvia sanoja voi käytännön tarpeisiin muodostaa joko johtamalla tai yhdyssanoja luomalla.
1 = üki
2 = kêkta
3 = kôlmi
4 = njelja
5 = wixti
6 = kuxti
7 = sjecjim
8 = kêkta-eksan-luka
9 = üki-eksa-luka
10 = luka
11 = üki-üling-luka
20 = kuxsji
21 = kuxsji-üki
30 = kôlmi-men
100 = sjëta
1000 = sjosra
aalto, kumpu = kompa
aamu(nkoi) = koji
ahtaa = ëkta-
aine = sjêra
aitaus = wocha
aivot = ajngi
ajaa, ohjata = aja-
ala = ëla
alaston, avoin = pancha
alavirta = luwa
ampua, lyödä = lêxi-
anoppi = ëna
antaa = ëmta-
antaa, myydä = mexi-
appi = ëppi
arvo = arwa
askel = asjkili
astia (tuohesta) = kuši
astua sisään = soxngi-
aukko, suu (kuvainnol.) = angi
aurinko, päivä = päjwa
avata = ënga-
avata levälleen = tütki-
ei = e-
eläin (kesy?) = wäda
elää = ela-
eno = eka
etu(puoli) = edi
haamu, kummitus = shôngi
haara = sarka
haara (oksan) = shangka
haju = ipsi
hakata = cjappi-
halkaista, murtaa = pudja-
hammas = pingi
havaita = kunta-
henki, hengitys = wajngi
henkisielu = lewli
herättää, hätistää = pukta-
heti, suoraan = njëlki
hieroa, kuluttaa = changa-
hiha = shôja
hiili = sjüdji, sjixni
hiiri = shingiri
hius, hapsi = ëpti
hunaja = meti
huoli, huolehtia = sjoma-
huono, vasen = wasa
huuli = pêmsimi
hyvä = soma
häntä = ponchi
ien, ikenet = ikini
ikä, vuosi = ika
ilma = ilma/êlma
ilmestyä, itää = ita-
ilostua = muja-
imeä = imi-, njimi-
iso, paljon = ena
isä = icja
itse, varjosielu = êcji
jalava = sjëlinga
jalka = jëlka
jalkanahka = küpsi
jauhaa (suussa) = soski-
jauhaa (hienoksi) = päni-
jauho = pusjni
joki (pieni) = juka
joki (suuri) = jôki
joukko, seurue = kunta
jousi (ase) = jôngsi
juoda = jôwxi-
juosta = kulki-
juuri = wancha
jäkälä, naava = jäwji
jäljellä oleva, tähteet = täkta
jälkeen = münga
jälki = jälki
jänis = njomala
jänne = jänti
järvi = tuxi
järvi (suuri; meri?) = sara
jää = jängi
jääkuori = sjudja
kaapia = wôcha-
kaarna, puunkuori = kopa, kêri
kainalo = koni
kaivaa = kajwa-
kajo, kajastaa = kaja-
kala = kala
kalastaa verkolla = kôlta-
kalvo = chonchi
kanta, kanto = kënta
kantaa = kanta-
karkottaa = ära-
karva = puna
karvaton = njori
kato, kadota, lähteä = kadja-
katos = oodimi
kauha, kauhoa = kana-
kaula, kaulaosa = sjepa
kaventuma = sjura
kehto, kätkyt = lëpsji
keihäs = ongta
keittää = pexi-, pêsha-
keski = küti
kesy = ënji
kesä = sungi
keuhko = täwiw
kidukset = njëkcjimi
kieli (elin) = njelma
kieli (puhuttu) = käxli
kietoa umpeen = kätki-
kiila, naula = tolwa
kiima, olla soitimella = kêjxi-
kiinni, jumiin jäädä = pinta-
kirota = kôra-
kivi = kiwi
koiran hammas = ënsjara
koiras = koji(ra)
koivu = koxji
korva = kowira, pelja
kostea = njëri
kosteus = lupsa
kota, talo = kota
kova = käma
kuihtua = sjora-
kuikka = tôkti
kuilu, vako = kuri
kuitu = sära
kuiva, kuivua = shoppa-
kuiva, kuivua (joki) = kôsjki-
kulkea = kani-
kulta = sërnja
kulua = kuli-
kumo(llaan) = kuma
kumpu = kompa
kuolo, kuolla = koxli-
kupari, pronssi = wäsjka
kura, muta = kura
kurki = kurki
kusi, virtsa = kunsji
kutea = kudji-
kuu = kôŋi
kuulla, kuunnella = kuxli-
kuura, huurre = kumi
kuusi = koxsi
kylä, kulttipaikka = palwa
kyniä, karvoa = niwa-
kynsi = künchi
kyteä = küchi-
kyynel = künjili
kyynärpää = künara
käly (veljen vaimo) = käliw, anja
kämmen = pingi
kärki = tudjka
kärpänen = shelki
käsi(varsi) = käti
käsine = pëxsji
kääriä = käri-
käärme = küji
köysi = käwdi
lahja, lahjoittaa = kasji-
lammas = oxchi
lantio = njërma
laskea (lukuja) = luki-
laskeutua = wëlka-
lastata = säla-
laulu, laulaa = wala-
lauta, levy = pärta
leikata = äkta-
leuka = ola
liemi = läxmi
liha, saalis = onsja
liima = djêma
lintu = lônta
liottaa = lôka-
liottaa täyteen, imeyttää = pucha-
lopettaa, tyhjentää = kupsa-
lumi = lumi
lumimyrsky = purki
luola, onkalo = omti
luu = luwi
lyhytikäinen = chupa
lyijy, tina = olna, äsa-wasjka
lyödä, ampua = lêxi-
lähi = läsi
lämpö, lämmin = lämpi
löytää = lewda-
maa = mëxi
maa-aines = mudja
maksa = mëksa
marja = medji
mehiläinen = mekshi
mennä = mêni-
mennä sisään = pexri-
?meri, suuri järvi = sara
mies = ura(s)
miniä = minja
muna = muna
muurain = mura
myydä, antaa = mexi-
mätä, märkä = sexji
naaras = käd’wa
nahka = kama
nainen = näxi/nexi
naru = piksi
nato (aviomiehen sisar) = nataw
neula = äjma
neula (verkko-) = sopsji
niellä = njexli-
niitty = njurmi
nila, pintapuu = njôla
nimi = nimi
nousta = käla-
noutaa = njôwxi-
nukkua = oda-
nuoli = njëxli
nuolla = njoxli-/njola-
nylkeä = njowi-
nähdä = näki-
näätä = njuksji
ohittaa = muli-
oksa, varpu = njêri
olkapää = wolka
olla = wo(x)li-
ommella = wërka-
onkalo, luola = wongki
orpo = orpa
ostaa = wôsa-
ottaa = tolwa-
paarma = längsja
paju = pajiw
paksu = kêsa
pala = pala
paljon, iso = ena
panna = pëni-
parvi = porawa
pata = pata
pehmeä = lonsja
pelätä = pêli-
penis = posji
perna = däpda
pestä = mosjki-
pesä = pêsa
peukalo = pelka
pieli, sivu = pexli
piestä, hakata = peksa-
pihta = tirka
piikki = ora
pilvi = pêlngi
pilvinen = kumala
pimeä = pilmita
pintapuu, nila = njôla
pistää = puski-
pitkä = pidi, kasji
pitää (kiinni) = pita-
poika = poji
poistaa = shura-
polttaa, korventaa = korpi-
polvi = poxli
pora = pura
poski = poski
pronssi, kupari = wäsjka
pudota = esjka-
puhaltaa = puša-, puwi-
puhua, kertoa = jupta-
punoa = punji-
puoli = päla
puolukka = pola
puristaa, pusertaa = pusja-
purra = puri-
putki = puchki
puu = puxi, jëxi
puunkuori, kaarna = kopa, kêri
pyy = püngi
pyydystää = njoma-
pyöriä, eksyä = juri-
päivä, aurinko = päjwä
pää = pängi, ojwa
päällikkö, ruhtinas = asira
päästää = shära-
pöllö = êpi
raapia = nusi-
rasva, tali = kuji
repiä = pecha-
riita = tora
rinta (naisen) = sjünsja
rinta(kehä) = mälki
rinta (nisä) = njimsja
riuku = ulki
roikkua = kucha-
rusto = njërki
räkä = nolki
saada, saapua = saxi-
saalis, liha = onsja
salko = sjëlka
sappi = säppa
sarvi = sjorwa
sataa = sjada-
savu = künti
seinä, pato = pada
seistä = sansja-
selkä = muka
sembramänty = sëksi
setä = checha
seurue, joukko = konta
sieni = pëngka
sieni (taulakääpä) = sjena
siili = sjijili
silmä = sjilma
sitoa, kytkeä = kütki-
sivu, pieli = pexli
solmu = sjolmi
sopia = tira-
sormi = suwdja
sorsa = sjodka
sota = sjodja
soutaa = sôwxi-
suksi = suksi
sulaa = sula-
sulka = tulka
sulkea silmät = kunja-
suo = jängka
suojarakennelma = tala
suoli = sjola/sjoxli
suomu, kalannahka = sjëxmi
suoni = sëxni
suoraan, heti = njëlki
suu = sjôwi
suutari (kala) = totki
sydän = sjêdami
syksy = sjüksji
syli = süli
sylki, sylkeä = sjülki-
syvä = tiwa
syylä = sjükla
syödä = sewi-
säle, leikata säle = själa-
sänki, leikata lyhyeksi = sjängki-
säyne, säynävä = säwni
sää = sängi
sääksi = sjäksji
taitava = sjeppa
taivas = minji
taka(puoli) = puwa
tali, rasva = kuji
talja, vuota = kêti
talloa = tanti-
talo, kota = kota
talvi = tälwa
tappaa = wila-
tehdä = têki-
tie, polku = ukti
tietää, tuntea = tumti-
tina, lyijy = olna, äsa-wäsjka
tottua = tuni-
tuhto = tukta
tukehtua = puwa-
tuli = tuli
tulla = tuli-
tulvavesi = sjächa
tunkea (täyteen) = tungki-
tuoda = toxi-
tuomi = djëxmi
turpa = turpa
tuuli, tuulla = tuxli-
tyhjentää, lopettaa = kupsa-
tyvi = tüngi
työntää = lükka-
tökkiä = sjangka-
tähteet, jäljellä oleva = täkta
tähti = kunsja
täi = täji
täti = koska
täysi = täwi
täytyä = kêlki-
tökkiä = peda-
uida = uji-
ulko = ulka
uni = alma
upota, vajota = waja-
uskoa = iski-
uusi = wudji
vaaksa (pituusmitta) = sorsji
vaara, harju = wara
vako, kuilu = kuri
valo(isa), valkea = wëlki
valaista = sjëla-
vanha (omistuksesta) = oma
vanha (olennosta) = shongka
varastaa, salata = sala-
varpu, oksa = njêri
varsi = nüdi
vasen, huono = wasa
veitsi = kura, kächi
veri = wêri
verkko = kalim
vesi = wêti
23
vetää = wêta-
viedä = wêjxi-
viime(inen) = wingi
vilja (vehnä/ohra) = shengti
virta, virtaus = uwa
voi = woxji
voima = wäki
vuode = oxdji
vuori = woxri
vuosi, ikä = ika
vuosirengas, puun syy = süxi
vyö = üva
vähetä = njichka-
väistää, välttää = kêrwa-
vävy = wängiw
vääntää = kura-
ylittää (este, joki) = wancha-
ylä = üli
venyä = njancha-
ydin = wüdimi
yskiä = kusi-
yö = êji
äiti = ema
älä, älkää = ela, elaka
ääni = äni

Jos jotakuta alkoi kiinnostaa kantaurali enemmänkin, tässä sivuston osoite:

www.elisanet.fi/alkupera/Kantaurali.pdf