Lue keskustelun säännöt.
mua itkettä ja pelottaa!!auttakaaa!!
04.09.2006 |
oon syöny pillereitä ja nyt oon raskaana. esikoinen vasta 6kk ja nyt toinen tulossa miten pärjään! nyt jo olen niin väsynyt ja en meinaa jaksaa! aborttia en todellakaan halua tehdä! täältä juuri yksipäivä luin kauhutarinoita pienellä ikäerolla olevista lapsista ja nyt se on kohdalleni tulossa!
Kommentit (12)
ja mulla ainakin hermot aika tiukilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja oli jo esikoisesta vihainen. hitto hitto miten tässä näin kävi
t:ap
uhmis ja vauva on ihan pylly yhdistelmä
äitis mielipiteille.
Mä olen saanut aikoinani kolme lasta kahdessa vuodessa ja usko pois hyviäkin päiviä niiden vauva-ajassa oli. Äläkä murehdi etukäteen asioita, joista et vielä voi tietää, hukkaan heitettyä energiaa. Nyt keskityt tähän vauvaan, 6 kk eteenpäin niin tilanne on aivan eri kuin nyt. Ja vauva-ajan jälkeen voittaja olet sinä.
T: myöhemmin helpolla päässyt
mutta mä pitäisin kuitenkin lapsen. Hankkisin jostain kunnolla lastenhoitoapua, jotta jaksaisin. Muiden mielipiteistä viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinä pärjäät. Mäkin olen tullut toimeen ihan hyvin, vaikka työtä on kyllä paljon ja välillä vaaditaan hermoja, mutta kaikkeen tottuu!
Ei tartte nukkua omassa sängyssä, ei tartte kodin olla ihan tiptop, ei tartte kaiekn ruoan olla vimpan päälle terveellistä.
Ota RENNOSTI lapsen kanssa, nuku silloin kun voit jne.
En tiedä onko esikoisesi helppo vai vaikea tapaus, mutta kakkosen kanssa olet jo kuitenkin yhtä lasta " fiksumpi" , ei tarvitse enää kaikkea opetella alusta.
Tsemppiä, ei nää vaiheet ikuisesti kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On päiviä, jolloin tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle ja taas päiviä jolloin kaikki sujuu kivasti. Kyllä nämä lapset niin paljon antavat, että älä vaan tee aborttia. Kyllä tästä selvitään!!! Meillä esikoinen tuli monien vuosien yritysten jälkeen ja kuopus 3 kk synnytyksestä.
tuli paljon parempi olo. meillä esikoinen oli 4kk koliikkia ja muutenkin aika vilkas.
t:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerran tiedät, ettet halua aborttia niin asiahan on sitten selvä. Annat piutpaut muiden mielipiteille. Omilla lapsillani ikäero 1v 7 kk (eikä sekään tarkoituksella niin pieni) ja rankkaa sekin oli alkuun, mutta siitä selvisi. Pidät vain huolta siitä, että saat apua lastenhoidossa riittävästi ja saat myös levätä/nukkua välillä. Mieheltä vaatii myös panostusta perhe-elämään erityisen paljon jos lasten ikäero noin pieni.
Hei, kyllä sä vielä iloitset vauvasta ja raskaudesta! Tsemppiä! On niitä pahempiakin tapahtunut kuin vahinkoraskaus! =)
Toki on niitä hetkiä kun kaikki menee pieleen etenkin nyt kun toisella on täys uhma päällä ja toinen on alkanut " mukavasti" löytää omaa tahtoa ja myös uhmakkuutta.
Kyllä se siitä! Ihanat leikit ja touhut yhdessä meidän pojilla ainakin on ollut jo pitkään.
t. äiti ja pojat 2v ja 3v4kk
Myöhemmin varmasti pääset helpommalla sen ansiosta että on pieni ikäero. Leikkikaveri kun on aina saatavilla.