Olen mt-ongelmainen. Miten autan puolisoani?

Mulla on dissosiaatihäiriötä ja bipolaarista. Lisäksi aspergerin oireyhtymä. Joskus olen itsetuhoinen, enkä pysty muistamaan oikein mitään. En voi keskittyä, telon itseäni kun koitan liikkua kämpässä ja saatan olla harhainen. Mulla on aina kuitenkin tietyt säännöt, joita noudatan, vaikka olisi mikä. Pääosin vaikutan päällepäin kuitenkin aika tyyneltä. Musta on oikeasti todella vaikea huomata, jos joku on vinossa. 

Mieheni suhtautuu muhun usein väheksyvästi, kun jokin on vialla. Koitan kertoa, mitä on meneillään, mutta mies ei huomioi sitä mitenkään, ja saattaa alkaa valittamaan pienemmistä asioista, vaikka tietäisi mun kamppailevan, jotten oikeasti tekisi itselleni mitään. Koitan puhua kaikesta avoimesti ja kertoa, mitä on meneillään, mutta ei tunnu menevän perille. Tämä vie mun rajallisia voimavaroja. En valita turhasta. Kestän pahaakin fyysistä kipua valittamatta.

Mies ei ole niin hyvä ilmaisemaan itseään. Silläkin on univaikeuksia, paineita ja mun mielestä lievää masennusta. Se saattaa raivostua pienestäkin ärsykkeestä. Mä tiedän olevani vaikea, mutta ei mulle saisi sillä tavalla raivota ja kaataa kaikkea mun niskaan tavalla, joka ei ole rakentava, vaan aggressiivinen. Viime aikoina olisin paremmin selvinnyt yksin kuin miehen kanssa. Tuntuu, ettei mies usko, jos sanon, että muhun sattuu tai tuntuu pahalta oikeasti, kun sanon. Itse koitan pitää omat tunteeni hallinnassa, ja toimintani samaten, vaikka olisi mikä.

Haluaisin auttaa jotenkin. Mahtaako olla toivotonta? Olen koittanut puhua ja puhua, mutta mies ei ota mitään vakavasti, lakaisee kaiken maton alle, vaikka sanoisin, että kyse on hyvin vakavista asioista. Mies saattaa kuitenkin puhua sukulaistensa huolista ja murehtia niitä pitkin öitä.

Tämä on mun puoli asioista. Jos jollekulle tuli jotain mieleen, haluaisin kuulla sen. En enää tiedä, miksi koitan hillitä itseäni niin paljon, kun se on joskus tuskallista. Se kuluttaa. Jos lopputulos on joka tapauksessa sama, eli mies raivoaa ja suuttuu. En mä pelkää. Musta se ei vain ole oikein kohdella toista niin. Se on epäoikeudenmukaista.