Neuvoja umpirakastuneelle vauvakuumeiselle, jolla monta mutkaa matkassa??

Olen 28-vuotias nainen ja oon seurustellut reilu vuoden aivan mahtavan tyypin kans. Ollaan asuttu 2kk yhdessä ja kaikki sillai mallillaan. Molemmat töissä ja ei olla kuitenkaan mitään persaukisia. Matkustelemme paljon ja sillai vietämme aktiivista elämää sekä käymme yhdessä ystäväporukoiden kans juhlimassakin. Eli sillai eläväistä sorttia. 

Mulle on rakastumisen myötä iskeny ihan hirvee vauvakuume, eikä se auta, kun ystävät sikiävät tuon tuosta. Olen toki onnellinen heidän puolesta, vaikka se omaa halua äidiksi vahvistaiskin. 

Me arvostemme toisiamme joka päivä ja hetki. Teemme toisillemme pieniä yllätyksiä ja huomioimme aivan valtavasti toista pienissä arjen askareissa. Se on meille ihan luontevaa ollut alusta alkaen. Mulla ei oo koskaan kenenkään kans ollu näi ihanaa tunnetta et ihan epätodellinen olo välillä. Ei olla koskaan edes riidelty, meidän suhteessa se on tuntematon käsite :D

Tässä nyt on kaks mutkaa matkassa ennen perheenperustamista. Mieheni vielä pelkää ja jännittää asiaa. Hänellä suurinosa ystävistä ei omaa vielä perhe-elämää, ainoastaan muutama. Hän jännittää sitä vastuuta ja oman vapaa-ajan vähenemistä jne. Mä taas olisin heti valmis ja aivan innoissaan yrittäny lämmitellä häntä siihen. Hän tietää varsin hyvin, kuinka tärkeetä se mulle olis. Hän vaan haluais edetä rauhassa ja tosiaa olla ensin mun kans ja pikkuhiljaa kasvaa siihen asiaan. Hän myöskin painottaa, että rauhassa etenemisellä taataan ehjä perhe-elämä lapsille ja meidän tulevaisuudelle. Mun mies ajattelee tosi fiksusti, mutta mä oon ehkä vähän liian hätähousu.

Toinen ongelma on, että mulla on viime talvena todettu lievä epiteelisolyatypia kohdussa ja kontrolliaika on tulevana talvena Papa-kokeeseen. Jos lievät solumuutokset eivät ole hävinneetkään, niin tämä varmana lykkää vauvaunelmiani entisestään tai jos se onkin jotain vielä vakavampaa.

Sen takia hätiköin,kun kaikki olis aivan täydellistä ja uskon, että perhe-elämä vielä täydellisempää, mutta jotenki sitä pelkää et jotain tulee vielä esteeksi, ennenku vois unelmista tehdä totta.

Te joilla on kokemusta näistä asioista tai antaa hyviä vinkkejä ni otan mielelläni vastaan.

Terveisin Vauvahöpero