Lue keskustelun säännöt.
Lomariita
17.07.2014 |
Keksin eräänä päivänä ajatuksen, että jospa lähtisimme lasten (11 ja 13 vuotiaat)) kanssa etelään loman viimeisellä viikolla. Mies on silloin töissä, eikä hän edes välitä rantalomista ollenkaan. Kysyin asiaa häneltä, hän oli vähän "puulla päähän lyötynä" moisesta innostuksestani (meillä ei harrasteta matkustelua juuri ollenkaan) ja jotenkin mies oli vähän suutahtaneen oloinen moisesta "älynväläyksestä", eikä edes halunnut puhua asiasta, tiuskaisi vaan että "No menkää!" Äkkilähdöstä kun oli kyse, niin varasin matkan jo seuraavana iltana, aikaa lähtöön 2,5 viikkoa. Varauksen jälkeen ilmoitin, että me sitten mennään. Maksoin itse omat sekä lasten matkat, emmekä muutenkaan joudu moisen tuhlauksen takia vararikkoon. No, nyt ollaan siinä tilanteessa, että mies on äärettömän vihainen. Kun sanoin, että yritinhän asiasta puhua, hän vain sanoi, että ei uskonut että olin tosissani. Yritin vakuutella, että en TODELLAKAAN olisi näin toiminut, jos mieheni tykkäisi matkustella… ei uskonut. Hän sanoi, että kyllä yleensä on tapana matkustella koko perhe yhdessä, ja otti naapurit esimerkiksi, että kyllähän nekin kaikki matkustaa porukalla… (hui kauheeta, tein jotain erilaista kuin muut, apua!) Sanoin myös, että jos mies ilmoittaisi lähtevänsä lasten kanssa viikoksi kalastusreissulle tai vastaavalle, joka heitä kiinnostaa (mikä ei taas minua kiinnosta), niin en olisi moksiskaan. Päinvastoin, olisin iloinen ettää järkkää lapsille jotain kivaa… ei uskonut sitäkään. Yritin selvittää asiaa muutenkin ja keskustella, mutta hän vain sanoi, että mitä tää jankkaaminen oikein hyödyttää, että ei tykkää että lähdetään ja se ei muuksi muutu. Kun vielä yritin jatkaa keskustelua, niin hän jo huusi että nyt lopetetaan tää helvetin keskustelu. Nyt ei sitten oikein voida lasten kanssa yhtään "hehkutella" matkalle lähtöä vaan ollaan hipihiljaa. Isä ja lapset ei ole keskenään sanallakaan puhuneet matkasta, lapset ei kai uskalla kun vaistoavat isän tunnelmat. Haluaisin, että mies olisi iloinen lasten puolesta ja edes vähän ottaisi osaa lasten iloon, kun pääsevät reissuun. Ihmetyttää tosiaan moinen käytös, kun juuri jokin aika sitten oikein hehkutti kuinka on kiva olla vaan kotona, eikä kaipaa tippaakaan mihinkään matkoille. Olihan tämä aika spontaani juttu minun puolesta, mutta en kyllä ymmärrä miten tää nyt niin paha asia on? Ja yritinhän puhua etukäteen. Toivoisin että mies vähän relaisi, eikä ottaisi kaikkea niin vakavasti. Jotenkin tuntuu siltä, että hä on vain huolissaan, mitä muut nyt ajattelee kun hänet jätettiin "rannalle". Mitäs ajatuksia tämä teissä herättää?
Kommentit (22)
Anna tosiaan murjottaa ja viettäkää hauska reissu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisit olla vähän hätäinen sen varaamisen kanssa.
No sanot sille nyt suoraan että kasvaa aikuiseksi ja lopettaa tuon typerän murjottamisen. Käsket hänen puhua asiasta lapsille ja olla (esittää) iloinen heidän puolestaan.
Lapsellinen mies.
Miksi mies ei halua matkustella? Pelkääkö vieraita paikkoja, vieraita ruokia, vieraita ihmisiä? Pelkää olevansa nolo vieralla kielellä vai miksi?
Jos mies haluaisikin matkustella, mutta ei uskalla? Muutenhan ei tarvitsisi korostaa sitä, että muissa perheissä matkustetaan koko porukalla (mitä muuten ei tehdä aina).
Lisäksi onko mies mustasukkainen?
Et selittele mitään, et pyytele anteeksi mitään. Jos mies ei usko, että sinulle kalastusreissu olisi hyvä, niin puuskahda vain, että mies on outo, kun ei vaimostaan usko hyvää, on outo, kun ei tiovo lapsille hyvää, on outo, kun tuollaisesta suuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestä harmittaa varmaan puutteellinen kappalejako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin sinä tarvitset miehen lupaa? Se tuossa kirjoituksessa eniten kummastuttaa. Et ole tekemässä mitään vaarallista (no korona-aikana itse en reissaisi), laitonta tai lapsille vahingollista, joten ei meillä tuohon lupaa kyseltäisi. Ilmoittaisin, että aion tehdä näin, onko vasta-argumentteja ja asia sillä selvä. Ilman murjotuksia.
Pää pystyyn ja matkalle, kyllä se mies rauhoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusi vuotta vanha keskustelu, mutta ajankohtainen edelleen.
Moni toivoo puolison ja lasten viettävän lomaansa ja vapaa-aikaa muutenkin kuin itse haluaa tehdä. Kotihiiri haluaa puolisonkin pysyvän kotona, mökkeilystä pitävä mökkeilevään ja matkusteleva useimmiten toivoo puolisonkin lähtevän mukaan.
Onneksi kaikki eivät ole symbioosi-ihmisiä.
Toivottavasti mies lähtee myös joskus ilman sua matkalle.
Hyvää matkaa ap, älä anna miehen mökötyksen pilata sitä :)
Vierailija kirjoitti:
Miestä harmittaa varmaan puutteellinen kappalejako.
Ja moisesta -sanan toisto.
"Keksit eräänä päivänä", joten ei ihmekään , jos miehesi on ällistynyt äkillisestä päähänpälkähdyksestäsi.
Oikeasti tuollaisia isompi juttuja suunnitellaan vähän kauemmin, jopa äkkilähtöjä. On ajateltu asiaa ja kun sitten tulee sopiva tilaisuus kohdalle, lähdetään.
Enemmän tässä kuitenkin ällistyttää se, mistä ihmeestä Pakkomielteinen Vanhojenketjujennostaja tämänkin kaivoi esiin. Aloittaja on varmaan tehnyt matkansa jo ajat sitten, joten suhteen kunnossaolo voi olla hyvinkin ajankohtainen. Oletko itse aloittaja?
Ap olisit voinut kertoa miehelle ajoissa. Kyllä minäkin loukkaantuisin.
M34
Kateellinen mies.
nyt ainakin uskoo, että sun jutut pitää ottaa tosissaan. Anna murjottaa rauhassa ja pitäkää reissussa hauskaa.