Kokemuksia syöpäosaston vapaaehtoistoiminnasta Helsingissä (juttelukaveri)

Ilmoittauduin tulevalle perehdytyskurssille, jonka jälkeen on haastattelu.

Olen ihminen, jolle muiden auttaminen on lähellä sydäntä. Vertaistukea en voi antaa, mutta juttukaverina haluaisin olla. Haluan olla tukena ja kuunnella, lohduttaa ja halata.

Onko kellään kokemusta? Onko raskasta henkisesti?