Oletko koskaan ollut tekemisissä uskonlahkon kanssa?

Minut on lapsena lupaa kysymättä liitetty Evankelis Luterilaiseen lahkoon, erosin siitä noin 10 vuotta sitten.

Tämä on kaikkein törkein lahko, joutuu jopa maksamaan veroa, vaikka ei ole itse koskaan liittynyt.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:34"]

Olin monta vuotta Koivuniemen lahkossa, joka oli muutama vuosi sitten usein otsikoissa. Minä ja puolisoni pääsimme aika vähällä itse, en traumatisoitunut kuten eräät muut, "syvemmällä" mukana olleet. En tunne katkeruutta liikkeen johtajia tai entisiä ystäviäni kohtaan, lähinnä säälin heitä. Olen edelleen uskossa, mutta koitan pitää järjenkin mukana elämässäni. Nykyään varon sisäänpäinlämpiäviä, maailmasta erottautumaan pyrkiviä ja vahvojen johtajahahmojen hallitsemia hengellisiä ryhmiä.

[/quote]

Onko irtautumisestasi jo pitkä aika? Mikä sai teidät lähtemään?

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:35"]Lasketaanko tähän helluntailaisuus?

"

Lahko (uskonto)

Lahko on nykyisessä päämerkityksessään vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä.[1] Laajemmassa merkityksessään lahko on mistä hyvänsä kirkko- tai uskontokunnasta irrottautunut ryhmä tai liike. Perinteisessä kristillisessä merkityksessään lahko on harhaoppisena pidetty liike, jonka ei katsota dogmissaan tunnustavan Jeesuksen statusta samalla tavalla kuin Raamattu.[2]"

[/quote]

En osaa sanoa. En ole perehtynyt eri kristillisiin ryhmiin. On ainoastaan yhdestä kokemusta. Te voitte itse päättää. -ap

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:49"]Minut on lapsena lupaa kysymättä liitetty Evankelis Luterilaiseen lahkoon, erosin siitä noin 10 vuotta sitten.

Tämä on kaikkein törkein lahko, joutuu jopa maksamaan veroa, vaikka ei ole itse koskaan liittynyt.

[/quote]

Hei aloitin tämän ketjun vähän niin kuin survivors support group -meiningillä. Tänne ei tarvita ihmisiä trollailemaan. -ap

Jeesus vapauttaa myös "lahkoista" jos ihminen itse sitä haluaa. Tarkoitan sitä, että itse asiassa maailmassa ei ole kuin yksi ainoa uskovien seurakunta, eli se sama jonka Herra Jeesus itse perusti tänne maan päälle n. 2000 vuotta sitten. Se seurakunta koostuu kaikista uudestisyntyneistä ihmisistä kautta koko maailman. Se on yhtä kuin Kristuksen ruumis, eli ekkleesia kuten alkukielisessä (kreikka) raamatussa asia ilmaistaan.Joka ikinen jollakin nimellä/jäsenkortistolla yms. toimiva "seurakunta" on siis oikeastaan lahko. Ne ovat uskonnollisten ihmisten itsensä perustamia. Ei raamatussa puhuta mistään muusta kuin seurakunnasta, siis yhdestä ainoasta joka koostui eri paikkakunnilla elävistä ja sielä kokoontuvista uskovista. Ja näin se seurakunta koostuu tänäkin päivänä... ihmiset on vaan itse rakastuneet "oppeihinsa" ja halunneet perustaa omia seurakuntiaan jotka siis enemmän erottavat kuin yhdistävät uskovia.

10 vierailija vielä jatkaa pari tärkeää pointtia: Raamatussa (paitsi uusimassa vuoden 1992 käännösessä, jota voisi kutsua osin väännökseksi) ei mainita sanaa kirkko. Ainoastaan seurakunnasta puhutaan. Tämä asia, siis kirkko-sanan ujuttaminen raamattuun vaikka sellaista sanaa ei alkukieliset kirjoitukset edes tunne- mahdollistaa sen että muka pitäisi kuulua "kirkkoon". Kirkkohan on rakennus, eihän se voi ketään pelastaa. Yksin Jeesus voi, sillä ei ole maailmassa muuta nimeä annettu jossa meidän tulisi pelastuman!

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:34"]

Olin monta vuotta Koivuniemen lahkossa, joka oli muutama vuosi sitten usein otsikoissa. Minä ja puolisoni pääsimme aika vähällä itse, en traumatisoitunut kuten eräät muut, "syvemmällä" mukana olleet. En tunne katkeruutta liikkeen johtajia tai entisiä ystäviäni kohtaan, lähinnä säälin heitä. Olen edelleen uskossa, mutta koitan pitää järjenkin mukana elämässäni. Nykyään varon sisäänpäinlämpiäviä, maailmasta erottautumaan pyrkiviä ja vahvojen johtajahahmojen hallitsemia hengellisiä ryhmiä.

[/quote]

Haluatko kertoa Koivuniemen lahkosta enemmänkin? Mikäli Hesarin kuukausiliitteen jutusta mitään muistan, olivat ihanteena erittäin hoikat naiset. Miehet sen sijaan toimivat it-alalla ja tekivät töitä suunnileen yötä päivää. Muistikuvani Hesarin jutusta voivat olla vääriäkin, mutta käsittääkseni naisen asema ei kovin häävi ollut.

Ehkä itseäni eniten ihmetytti, että kuinka niinkin koulutetut ja selvästikin osaavat ihmiset menivät lahkoon mukaan? 

[/quote]

Lahkon pomolla tosiaan on oma firma, ja taloudellinen ja hengellinen johtajuus ovat sovitettu symbioosiin. Kaikki energia suunnataan yhtiön menestykseen. Jos firma tekee voittoa, se menee "Jumalan työhön" sitten joskus (johtaja itsekään ei tosin näytä tietävän, milloin ja miten), joten palkaton ylityö on tietenkin arvostettavaa, ei kai pakollista sentään jos työt tekee muuten hyvin.

Naiset eivät saa olla minkäänlaisessa johtoasemassa, kokouksissa eivät edes juontamassa esillä. Hoikkuus (naisilla painoindeksi 17, miehillä 19) on tavoite, siinäkin on jonkinlainen hengellistetty motiivi taustalla. Mielenkiintoista kyllä, porukassa on lääkäreitäkin, jotka hyväksyvät tuon.

Miksi ihmiset ovat menneet tuohon mukaan? Alkuvaiheessa, jolloin suurin osa nykyjäsenistä liittyi liikkeeseen, Koivuniemen ryhmä oli vielä joten kuten "normaaliksi" laskettava kristillinen liike, joskin jo silloin aika jyrkkäoppinen esim. sukupuoliroolien suhteen. Toisaalta juuri johdonmukaiselta vaikuttava jyrkkyys vetosikin moniin etsijöihin, jotka kokivat perusluterilaisuuden maallistuneena ja sisällöttömänä (jäsenet rekrytoitiin usein kirkon seurakuntanuorista, koivuniemeläisten toimiessa kirkon sisällä maallikkoaktiiveina; monia tuli liikkeeseen myös TKK:lta, jossa johtaja itsekin oli opiskellut). Pakkolaihdutusta ja firmaa ei vielä silloin ollut - jos liittyjät olisivat tienneet, millaista heidän elämänsä tulisi myöhemmin olemaan, harva olisikaan jäänyt mukaan. Toki merkittävä tekijä on Koivuniemen oma psykologinen pelisilmä ja retorinen taitavuus.

Olin monta vuotta Koivuniemen lahkossa, joka oli muutama vuosi sitten usein otsikoissa. Minä ja puolisoni pääsimme aika vähällä itse, en traumatisoitunut kuten eräät muut, "syvemmällä" mukana olleet. En tunne katkeruutta liikkeen johtajia tai entisiä ystäviäni kohtaan, lähinnä säälin heitä. Olen edelleen uskossa, mutta koitan pitää järjenkin mukana elämässäni. Nykyään varon sisäänpäinlämpiäviä, maailmasta erottautumaan pyrkiviä ja vahvojen johtajahahmojen hallitsemia hengellisiä ryhmiä.

Lasketaanko tähän helluntailaisuus?

"

Lahko (uskonto)

Lahko on nykyisessä päämerkityksessään vallitsevasta kirkosta eronnut uskonnollinen ryhmä.[1] Laajemmassa merkityksessään lahko on mistä hyvänsä kirkko- tai uskontokunnasta irrottautunut ryhmä tai liike. Perinteisessä kristillisessä merkityksessään lahko on harhaoppisena pidetty liike, jonka ei katsota dogmissaan tunnustavan Jeesuksen statusta samalla tavalla kuin Raamattu.[2]"

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 22:34"]

Olin monta vuotta Koivuniemen lahkossa, joka oli muutama vuosi sitten usein otsikoissa. Minä ja puolisoni pääsimme aika vähällä itse, en traumatisoitunut kuten eräät muut, "syvemmällä" mukana olleet. En tunne katkeruutta liikkeen johtajia tai entisiä ystäviäni kohtaan, lähinnä säälin heitä. Olen edelleen uskossa, mutta koitan pitää järjenkin mukana elämässäni. Nykyään varon sisäänpäinlämpiäviä, maailmasta erottautumaan pyrkiviä ja vahvojen johtajahahmojen hallitsemia hengellisiä ryhmiä.

[/quote]

Haluatko kertoa Koivuniemen lahkosta enemmänkin? Mikäli Hesarin kuukausiliitteen jutusta mitään muistan, olivat ihanteena erittäin hoikat naiset. Miehet sen sijaan toimivat it-alalla ja tekivät töitä suunnileen yötä päivää. Muistikuvani Hesarin jutusta voivat olla vääriäkin, mutta käsittääkseni naisen asema ei kovin häävi ollut.

Ehkä itseäni eniten ihmetytti, että kuinka niinkin koulutetut ja selvästikin osaavat ihmiset menivät lahkoon mukaan? 

Olen entinen Jehovan todistaja ja se on vaikuttanut aivan liikaa elämääni. Uskonnossa suhtaudutaan tuomitsevasti seksuaalisuuteen, mies on naisen pää ja koulutukseen ei kannusteta. Minulla on siis pahoja ongelmia seksuaalisuuden ja miesten kanssa ja en päässyt yläasteen jälkeen lukioon niinkuin olisin halunnut. Lisäksi eroamista seurannut karttaminen oli elämäni pahin helvetti, vaikka elin lapsuuteni väkivaltaisessa alkoholistiperheessä.